Vuoden uusmaalainen kylä

Vuoden uusmaalainen kylä valitaan vuosittain. Valinnan on tehnyt vuoteen 1993 saakka Uudenmaan maakuntaliitto ry:n hallitus, 1994 lähtien Uudenmaan liiton maakuntahallitus. Vuotuisella valinnalla on haluttu kiinnittää huomiota kuntien ja sen asukkaiden yhteiseen vastuuseen alueidensa suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuntia on haluttu myös kannustaa pyrkimyksissä hyvän asuinympäristön luomiseen asukkailleen sekä hyvään rakennustapaan. Lisäksi on pyritty tukemaan yksityisiä kansalaisia aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen oman kotiseutunsa hyväksi.

Valinnoissa on korostettu kylän omaehtoista kulttuuritoimintaa, perinteen vaalimista, uusien innovaatioiden kehittämistä ja yhteistoimintaa kylän elinolosuhteiden parantamiseksi. Valintakriteereissä maakuntahallitus voi painottaa peruskriteeristön lisäksi myös Uusimaa-viikon teemoitusta.

Valinta ei ole aina kohdistunut tavallisiin maaseutukyliin, vaan myös samat kriteerit täyttäviin kaupunginosiin. Valintamenettelyä tarkistettiin 2012 valinnasta lähtien, jolloin siirryttiin vuorovuosin valitsemaan kylä ja kaupunginosa. Syksyisin hakuun tuleva maininta myönnetään koko seuraavalle vuodelle. Esim. 2014 syksyllä on haussa 2015 kaupunginosanimitys, 2015 syksyllä seuraava vuoden kylä -nimitys.

Vuoden uusmaalainen kylä eri vuosina

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsee vuosittain hakemuksien perusteella vuoden uusmaalaisen kylän tai kaupunginosan.

1980-luku

• 1988 Vättlax, Tenhola (myöhemmin Tammisaari, nykyinen Raasepori)
• 1989 Karstu, Lohjan kunta (nykyinen Lohja)^[1]

1990-luku

• 1990 Tapiola, Espoo
• 1991 Laukkoski, Pornainen
• 1992 Evitskog, Kirkkonummi^[2]
• 1993 Kumpula, Helsinki
• 1994 Vihdin kirkonkylä, Vihti
• 1995 ei valittu, koska valinta muutettiin vuoden alusta tapahtuvaksi
• 1996 Kellokoski, Tuusula
• 1997 Tanhuniitty, Järvenpää
• 1998 Sotunki, Vantaa
• 1999 Suomenlinna, Helsinki

2000-luku

• 2000 Fiskari, Pohja (nykyinen Raasepori)
• 2001 Kytäjä, Hyvinkää
• 2002 Skåldö-Sommarö, Tammisaari (nykyinen Raasepori)
• 2003 Savio, Kerava
• 2004 Luoma, Kirkkonummi
• 2005 Jamppa, Järvenpää^[3]
• 2006 Degerby, Inkoo^[3]
• 2007 Suvisaaristo, Espoo^[4]
• 2008 Sälinkää, Mäntsälä^[5]
• 2009 Backgränd, Raasepori (entinen Karjaa)

2010-luku

• 2010 Vihtijärvi, Vihti^[6]
• 2011 Rajamäki, Nurmijärvi ^[6]
• 2012 Kerkkoo, Porvoo^[6]
• 2013 Kyrölä, Järvenpää^[6]
• 2014 Ohkola, Mäntsälä^[6]
• 2015 Oulunkylän Maunula, Helsinki^[7]
• 2016 Lohjan saariston Paavola, Lohja^[8]
• 2017 Kallio, Helsinki^[6]
• 2018 Ruotsinpyhtää.^[9]
• 2019 Roihuvuori, Helsinki^[10]

2020-luku

• 2020 Huuvari-Särkijärvi, Askola^[10]
• 2021 Kulloo, Porvoo

Lähteet

• Uudenmaan liitto, pöytäkirja, kokous 218-7^{lähde tarkemmin?}
• Vuoden uusmaalaiset kylät ja kaupunginosat vuodesta 1988, (Arkistoitu – Internet Archive) Uudenmaanliitto, viitattu 16.12.2017 (kartta, jossa kylät)

Viitteet

1. Karstusta vuoden uusmaalainen kylä. Helsingin Sanomat, 28.11.1989, s. 5. Näköislehden aukeama (tilaajille).
2. Evitskog on vuoden uusmaalainen kylä. Helsingin Sanomat, 28.11.1992, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
3. http://www.uudenmaanliitto.fi/?4904_m=5360&4904_o=90&s=38
4. http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;50236;67491%5Bvanhentunut+linkki%5D
5. http://www.keuke.fi/web/index.php?id=574%5Bvanhentunut+linkki%5D
6. Vuoden uusmaalaiset kylät ja kaupunginosat vuodesta 1988, (Arkistoitu – Internet Archive) Uudenmaanliitto, viitattu 16.12.2017
7. 2015, Kotiseutuliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
8. 2016, Kotiseutuliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
9. Vesa Marttinen: Loviisan Strömfors heräsi uudelleen henkiin tehtaan lakkauttamisen jälkeen Yle.fi, uutiset. 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
10. Vuoden_uusmaalaiset_kylat_ja_kaupunginosat.pdf uudenmaanliitto.fi. Arkistoitu 16.5.2021. Viitattu 16.5.2021.