From Wikipedia, the free encyclopedia
Vittorio Cottafavi (30. tammikuuta 1914 Modena – 14. joulukuuta 1998 Anzio) oli italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.
Vittorio Cottafavi syntyi upseerin ja maanomistajan perheeseen. Hän opiskeli yliopistossa lakia, filosofiaa ja kirjallisuutta ja valmistui Rooman Kokeellisesta elokuvakeskuksesta vuonna 1938.[1]
Cottafavin elokuvaura alkoi käsikirjoittajana Goffredo Alessandrinin filmissä Abuna Messias vuonna 1939. Myöhemmin hän työskenteli muun muassa ohjaaja Vittorio de Sican assistenttina elokuvassa Lapset katsovat meihin (I bambini ci guardano, 1943). Cottafavin ohjausdebyytti oli hienostunut komedia I nostri sogni (”Meidän unemme”, 1943).[2]
Toisen maailmansodan jälkeen Cottafavi teki useita naisia käsitteleviä yhteiskunnallisia melodraamoja kuten todellisiin tapahtumiin perustuva Una donna ha ucciso (”Nainen on tappanut”, 1952), In amore si pecca in due (”Rakkauden syntiin tarvitaan kaksi”, 1954) ja Una donna libera (”Vapaa nainen”, 1956). Niitä suositumpia olivat historialliset seikkailuelokuvat kuten Alexandre Dumas’n romaaneihin perustuvat Anna ja pyöveli (Il boia di Lilla, 1952) ja Il cavaliere di Maison Rouge (”Maison Rougen ritari”, 1953). 1950-luvun lopulla Cottafavi erikoistui peplumgenreen. Hän on ohjannut kaksi lajityypin klassikkoteosta: Herkuleen kosto (1960) ja Herkules – Atlantiksen valloittaja (1961).[2]
Ohjaajan parhaana pidetty teos on kaupallista menestystä vaille jäänyt seikkailuelokuva I cento cavalieri (”Sata ratsastajaa”, 1965). Sen jälkeen Cottafavi siirtyi televisioon, jossa hän teki taidokkaita kirjallisuus- ja näytelmäsovituksia.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
