suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Vilho Veikko Päiviö Helanen (vuoteen 1905 Helander, 24. marraskuuta 1899 Oulu – 8. kesäkuuta 1952 Frankfurt) oli suomalainen kirjailija, tiedemies, poliitikko, Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja ja lehtimies. Helanen oli suomalaisen dekkarikirjallisuuden pioneereja. Hän toimi vanhasuomalaisen henkivakuutusyhtiö Salaman johtokunnan sihteerinä vuosina 1922–1941, sekä viipurilaisen Keskinäisen eläke-kassan johtajana vuosina 1942–1945.
| Vilho Helanen | |
|---|---|
 Vilho Helanen jatkosodan aikana. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Vilho Veikko Päiviö Helanen |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1899 Oulu |
| Kuollut | 8. kesäkuuta 1952 (52 vuotta) Frankfurt, Länsi-Saksa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vilho Helasen vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Klas Robert Helanen (ent. Helander) ja Johanna Aurora Gummerus. Hän oli naimisissa vuodesta 1922 Kaarina Emilia Hurskaisen kanssa. Helanen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1918 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1922 pääaineinaan historia ja kansantaloustiede. Hänestä tuli filosofian maisteri 1923 ja hän väitteli filosofian tohtoriksi 1937.[1]
Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan vuonna 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91[2] ja toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien niin sanottujen vanhojen noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka.[2] 1930-luvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
Talvisodan alla ja sen aikana hän oli Maan Turva -järjestön toiminnanjohtaja. Vuonna 1940 Helanen tuli Nouseva Suomi -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Jatkosotaa Helanen nimitti ”pyhäksi sodaksi.” ”Nyt luodaan eheän, yksimielisen, elämäntahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa,” hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi-aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa.[3]
Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan.[4] Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
Helanen sai syytteen vuonna 1948. Toukokuussa 1950 korkein oikeus tuomitsi Helasen kuuden vuoden kuritushuonetuomioon maanpetoksellisesta toiminnasta hänen avustettuaan natsi-Saksan hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä Thoralf Kyrreä Moskovan välirauhan aikana lokakuussa 1944. Tasavallan presidentti armahti Helasen maaliskuussa 1951. Sitä edelsi marraskuussa 1950 presidentille lähetetty Helasen armahdusanomusta puoltava kirjelmä, jossa oli allekirjoittajina useita tunnettuja kansalaisia.[5] Vapauduttuaan vankilasta Helanen jatkoi luovaa kirjallista työskentelyä.
Helanen aloitti novellien kirjoittamisen sanomalehtiin jo 17-vuotiaana. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1924–1926 ja Suomen Heimo -lehden päätoimittajana 1938–1944.
Helasen ensimmäinen kirja oli omakohtaisiin kokemuksiin perustunut muistelmateos Suomalaiset Viron vapaussodassa, joka julkaistiin vuonna 1921. Ensimmäisessä rikosromaanissaan Helsingissä tapahtuu (1941), jonka Helanen kirjoitti salanimellä Heikki Aksila, hän loi sittemmin yli-inhimillisiin mittoihin kasvaneen sankarinsa, Kaarlo Raudan, kaikkea ”itäistä pahuutta” vastaan taistelevan suoraselkäisen aatteen miehen.[6] Varatuomari Rauta esiintyi kaikkiaan kahdeksassa romaanissa, jotka Oppian on julkaisut vuonna 2023 uusintapainoksina, samoin kuin Suomalaiset Viron vapaussodassa.[7] Rauta-dekkareista Ristilukin arvoituksen Helanen kirjoitti vankilasta vapauduttuaan Suomen Kuvalehteen jatkokertomukseksi päätoimittajan Ilmari Turjan tilauksesta, vaikka epäilikin itse voiko hänen nimellään julkaista.[7]
Helanen kuoli sydänkohtaukseen Frankfurtin asemalla reportaasimatkalla Saksassa, jossa Helanen oli Helsingin Sanomien toimeksiannosta.[6]
Omalla nimellä:
Nimimerkillä Heikki Aksila, myöhemmin oikealla nimellä:
Nimimerkillä V. H.:
Nimimerkillä V. P.:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
