Vilhelm Helander
suomalainen arkkitehti (1941–2025) From Wikipedia, the free encyclopedia
Arne Anders Vilhelm Helander[1] (8. helmikuuta 1941 Helsinki – 19. tammikuuta 2025 Helsinki)[2][3] oli suomalainen arkkitehti, professori ja akateemikko, joka tunnetaan vanhojen rakennusten restaurointitöistä. Vuonna 2024 Helander sai taiteen akateemikon arvonimen.[4] Helanderia pidettiin Suomen tunnetuimpana rakennusperinnön suojelijana.[5]
| Vilhelm Helander | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1941 Helsinki |
| Kuollut | 19. tammikuuta 2025 (83 vuotta) Helsinki |
| Ammatti |
professori arkkitehti |
| Vanhemmat | Arne Helander |
| Puoliso | Elisabeth Helander |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Helsingin tuomiokirkon restaurointi |
Ura
Helander valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1967 arkkitehdiksi ja vuonna 1972 tekniikan lisensiaatiksi. Hän toimi korkeakoulun arkkitehtuurin historian professorina viransijaisena vuosina 1968–1969, 1972–1976 ja 1985 ja vakinaisena vuosina 1986–2005[6], minkä jälkeen jäi virasta eläkkeelle. Hänen opetustaan on luonnehdittu innostavaksi sekä detaljitietoa, huumoria ja omakohtaisia tulkintoja pursuavaksi[6].
Opetustyön ohella Helander on luonut mittavan uran suunnittelevana arkkitehtina. Hänellä oli yli 40 vuoden ajan yhteinen arkkitehtitoimisto edellisen akateemikon, vuonna 2023 kuolleen Juha Leiviskän kanssa, mutta he työskentelivät yleensä eri projektien parissa. Yhteinen toimisto perustettiin vuonna 1978, kun Helander ja Leiviskä saivat yhdessä tehtäväkseen Helsingissä sijaitsevan Vanhan ylioppilastalon peruskorjauksen ja restauroinnin tulipalon jälkeen.[7][8][6]
Helander tuli jo 1970-luvulla tunnetuksi yhdessä arkkitehti Mikael Sundmanin kanssa kirjoittamallaan poleemisella teoksella Kenen Helsinki, jossa tekijät tarkastelivat kiinteistönjalostuksen tuhoisia vaikutuksia historiallisen kaupunkimiljöön kehitykseen. Siinä kritisoitiin 1960-luvulla tapahtunutta rakentamisen purkuaaltoa ja autoistumista[5]. Kirja sai vuonna 1971 arvostetun Eino Leinon palkinnon[9], ja sitä pidettiin käänteentekevänä ja yleistä mielipidettä muokkaavana teoksena.[5]
Helander on tunnustettu merkittävistä ansioistaan pohjoismaisen rakennussuojelun teorian kehittäjänä. Myös arkkitehdin työssään Helander erikoistui restaurointitehtäviin rakennusten alkuperäistä henkeä kunnioittaen.
Hänen päätöitään restauroinnin alalla ovat vuonna 1993 valmistunut Helsingin Säätytalon restaurointi, vuonna 1999 valmistunut Helsingin tuomiokirkon restaurointi ja vuonna 2000 valmistunut Kansallismuseon peruskorjaus. Hän toimi myös monissa luottamustehtävissä, kuten Alvar Aalto -säätiön hallituksen jäsenenä.[10]
Helanderille on myönnetty Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1971 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1998.[11] Helanderille myönnettiin vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisena rakennussuojelun Eurooppa-kultamitali, joka on rakennussuojelun ja entistämisen merkittävimpiä palkintoja Euroopassa.[12] Säätytalon peruskorjauksesta Helander palkittiin Europa Nostra -palkinnolla vuonna 1992.[13]
Helander nimitettiin taiteen akateemikoksi 8. marraskuuta 2024. Helander oli neljäs tasavallan presidentin myöntämän akateemikon arvonimen saanut arkkitehti ja heistä ensimmäinen, joka on erikoistunut korjausrakentamiseen ja restaurointiin. Edeltävät akateemikoiksi nimetyt arkkitehdit ovat olleet Alvar Aalto, Reima Pietilä sekä Juha Leiviskä. [6][11] Helander kertoi, että haluaa akateemikkona toimia etenkin mielipidevaikuttajana. Nimitystilaisuudessa pitämässään puheessa hän kritisoi kiinteistösijoittajien valtaa Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja katsoi, että yleisen edun ylläpitäminen päätöksenteossa on huolestuttavasti heikentynyt, mikä on uhkana kaupungin arvokkaan rakennusperinnön säilymiselle.[6] Puheessaan hän kritisoi sitä, että 1960-luvun kokemukset merkittävän rakennusperinnön purkamisesta ovat unohtuneet, ja käynnissä on vastaava rakentamisen purkuaalto kuin 1960-luvulla. Hyvän elinympäristön ominaisuuksina hän piti kohtuullista mittakaavaa ja runsasta vehreyttä.[5]
Yksityiselämä
Helanderin aviopuoliso oli Elisabeth Helander.[14] Helanderin isä oli arkkitehti Arne Helander.[15]
Helander asui Helsingissä[6].
Helanderin restaurointitöitä
- Vanha ylioppilastalo, Helsinki[16]
- Kansallismuseo, Helsinki[17]
- Helsingin tuomiokirkko, Helsinki[17]
- Säätytalo, Helsinki[17]
- Tieteiden talo, Helsinki[18]
- Porin kaupungintalo[19]
- Porvoon raatihuone[20]
Kirjallisia teoksia
- Vilhelm Helander & Mikael Sundman. Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista. Helsinki; Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö, 1970.
- Vilhelm Helander & Mikael Sundman. Saneeraus suomalaisessa kaupungissa. Asuntohallituksen julkaisuja A5. 1972.
- Vilhelm Helander & Mikael Sundman. "Miltä näyttää maamme - ympäristön muutos ja rakennusperinnön kohtalo". Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki. 1982.
- Vilhelm Helander & Simo Rista. Suomalainen rakennustaide. 1987.
- Vilhelm Helander. Modern Architecture in Finland. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995.
- Vilhelm Helander (toim.). Säätytalo. Helsinki: Edita, 1999.
Palkinnot ja tunnustukset
- 1971 Eino Leinon palkinto (yhdessä Mikael Sundmanin kanssa)[9]
- 1988 Academia Europæan jäseneksi[21]
- 1992 Europa Nostra -palkinto[13]
- 1998 Alfred Toepfer -säätiön Europa-Goldmedaille für Denkmalpflege[12][22]
- 1998 Pro Finlandia -mitali[23]
- 2001 Uudenmaan taidetoimikunnan Atrium Cultori -palkintolähde?
- 2002 kirkkotaiteen Engel-palkinto[24]
- 2024 Taiteen akateemikko[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.