Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosan osa-alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Linjat (ruots. Linjerna) on Helsingin Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Se sijaitsee Siltasaaren ja Hakaniemen pohjoispuolella sekä Alppiharjun eteläpuolella. Seudun nimi johtuu siellä sijaitsevista suorista, keskenään yhdensuuntaisista kaduista, jotka on nimetty linjoiksi. Niiden nimissä on lisäksi käytetty järjestysnumeroita: Ensi, Toinen, Kolmas, Neljäs ja Viides linja. Nämä johtavat Hämeentieltä luoteeseen, paitsi muita lyhyempi Ensi linja, joka alkaa vasta Helsingin Kaupunginteatterin pohjoispuolelta.
| Linjat | |
|---|---|
| Linjerna | |
 Kaupungin kartta, jossa Linjat korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 112 |
| Pinta-ala | 0,60[1] km² |
| Väkiluku | 9 562[2] (31.12.2020) |
| Väestötiheys | 15 937 as./km² |
| Osa-alueet | on itse Kallion kaupunginosan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00500, 00530 |
| Lähialueet | Siltasaari, Kluuvi, Taka-Töölö, Alppila, Harju, Torkkelinmäki, Sörnäinen |
Lännessä Linjojen alue alkaa Töölönlahden itäpuolelta, pohjoisrajana on Helsinginkatu. Itäosissa Linjojen alueen raja kulkee Kaarlenkatua ja Viidettä linjaa pitkin niin, että Karhupuiston puoli on jo naapurialue Torkkelinmäkeä. Linjojen eteläraja kulkee Hämeentietä alas Toiselle linjalle, sitä pitkin Porthaninrinteeseen ja edelleen Eläintarhanlahteen.
Linjojen alueella asui vuoden 2014 alussa liki 10 000 ihmistä, ja seutu tarjosi vuoden 2012 lopussa työtä 5 727:lle hengelle.[1] Alueen asunnoista valtaosa, noin 90 prosenttia, on yksiöitä tai kaksioita. Alueen noin 3 500:sta vuokra-asunnosta melkein kaikki ovat vapaa-rahoitteisia.
Linjojen alue tunnetaan esimerkiksi Fredin kappaleesta "Kolmatta linjaa takaisin" (1968), joka on käännös Tony Hatchin kappaleesta "Beautiful in the Rain". Linjat esiintyvät myös Tapio Piiraisen ohjaamassa Raid-televisiosarjassa. Siinä Kai Lehtisen näyttelemä Raid kiertelee paljon Kalliossa ja kertoo poliiseille, että häntä oli ammuttu Linjoilla. Pekka ja Pätkä -elokuvissa Puupäiden kodin ulkokuvien osoite on Toinen linja 13, viisikerroksinen asunto-osakeyhtiö Petäjä (1910).[3] Tosin elokuvissa kodin osoitteeksi mainittiin kuvitteellinen Voikukankatu 5 B 13.[4]
On otaksuttu, että Linjojen nimitys on tullut Pietarista, missä vastaavat nimet ovat olleet käytössä Vasilinsaarella 1700-luvulta lähtien.[5]
Kallion vuokra-alueen jakosuunnitelmassa vahvistettiin vuonna 1887 kadunnimet 1sta, 2dra ja 3dje Linien, seuraavalla vuosikymmenellä 4de, 5te ja 6te Linien. Näiden suomenkielisiksi vastineiksi on karttaan merkitty Ensimmäinen, Toinen, Kolmas, Neljäs, Viides ja Kuudes Linja. Kirjoitusmuodot 1–5 Linien vahvistettiin vuonna 1901 ja samalla Kuudes Linja nimettiin Kaiku-nimisen asuntoalueen mukaan Kaikukujaksi. Vuonna 1909 otettiin käyttöön kirjoitusasut I–V Linjen – I–V Linja.[6]
Vuonna 1923 eräät Kalliossa asuneet talonomistajat ja liikemiehet esittivät "linjojen" nimeämistä uudelleen "oikeilla" kadunnimillä, koska numeroiden kerrottiin aiheuttavan sekaannuksia. Koko kaupungin kadunnimien yleistä tarkistusta pohtinut komitea esitti vuonna 1927 I linjan uudeksi nimeksi Diakonissakatua, II linjalle Juhani Ahon katua, III linjalle Aleksis Kiven katua (tämä nimi annettiin myöhemmin Alppiharjun ja Vallilan rajalla kulkevalle kadulle), IV linjalle Tornikatua ja V linjalle Kirjastokatua. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt nimien muuttamista, koska "linjat" edustivat asemakaavoituksessa niin kutsuttua amerikkalaisvaihetta – New Yorkissa kadut on numeroitu – ja sellaisena eräänlaista kadunnimistön historiallista kerrostumaa. Kadunnimien nykyiset kirjoitusasut vahvistettiin vuonna 1928.[6][7]
Kallio tuli kaupunginosan viralliseksi nimeksi vuonna 1959[8], ja samassa yhteydessä Linjat nimettiin sen osa-alueeksi.[9]
Merkittäviä kohteita Linjojen alueella ovat esimerkiksi
Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät: Hakaniemen metroasema sijaitsee osaksi alueen eteläreunalla, ja useat raitiovaunulinjat kulkevat joko alueen läpi tai sitä sivuten.
.jpg)
Ensi linja (ruots. Första linjen) on noin neljänneskilometrin mittainen katu Kallion länsiosassa. Se ulottuu Castréninkadun lounaispäästä Alppikadun lounaispäähän ja on rajana kerrostalovaltaisen ruutukaava-alueen ja Linnunlaulun huvila-alueen välillä. Sen varrella sijaitsevat vuonna 1898 valmistunut, Theodor Granstedtin suunnittelema entinen Sokeainkoulu sekä vuonna 1982 valmistunut Kuntatalo, Suomen Kuntaliiton massiivinen rakennuskompleksi (arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila, 1982).[10] Myös Helsingin Kaupunginteatterin tontti rajautuu pohjoisessa Ensi linjaan, joskin sen pääsisäänkäynti on Eläintarhantien puolella.
Alun perin ja vielä 1960-luvulla Ensi linja jatkui Alppikadulta edelleen Helsingin Diakonissalaitoksen sairaala-alueen ohi Helsinginkadulle saakka, johon se päättyi välittömästi rautatien itäpuolella,[11] mutta nykyisin tämä osuus entisestä katualueesta on suurimmaksi osaksi liitetty Diakonissalaitoksen tonttiin aidatuksi pysäköintialueeksi; vain sen länsipuolinen jalkakäytävä jäi aidan ulkopuolelle ja muodostaa osan keskustasta Pasilaan johtavasta kevyen liikenteen väylästä. Myös toisessa päässä Ensi linjaa on aikoinaan suunniteltu jatkettavaksi lähelle Hakaniemen toria,[12][13] mutta tämä osa suunnitellusta katualueesta nykyisin osittain puistoa, osittain jäänyt Kallion virastotalon alle.
Ensi linjalla on ollut raitiolinjan päätepysäkki, ja sinne johtavat kiskot ovat yhä jäljellä, mutta nykyisin sinne ei ole säännöllistä liikennettä.
Toinen linja (ruots. Andra linjen) on Linjoista toiseksi pisin. Se johtaa Hämeentieltä Hakaniemen kauppahallin tienoilta Alppikadulle Helsingin Diakonissalaitoksen edustalle. Eräät Kallion harvoista jäljellä olevista puutaloista sijaitsevat Toisella linjalla.
Kolmas linja (ruots. Tredje linjen) on Linjoista pisin ja ainoa, joka kulkee halki Kallion kaupunginosan kokonaisuudessaan.
Neljäs linja (ruots. Fjärde linjen) alkaa Hämeentiestä ja päättyy Castréninkatuun. Noin 600 metriä pitkän Neljännen linjan varrella sijaitsevat muun muassa Kallion kirkko (Lars Sonck, 1912), Kallion ala-aste (Jung & Bomansson, 1910) ja Kallion seurakuntatalo (Kaarlo Borg, 1926).[14] Suurin osa Neljännen linjan asuinkerrostaloista on 1950- ja 1960-luvuilta. Neljäs linja on nupukivipäällysteinen.
Viides linja (ruots. Femte linjen) alkaa Hämeentiestä ja päättyy Agricolankatuun, ja se on rajana Linjojen osa-alueen ja Torkkelinmäen välillä. Se on Linjoista toiseksi lyhyin, noin 350 metriä. Viidennen linjan kerrostalot ovat pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Hämeentien ja Viidennen linjan risteyksessä sijaitsee kipsikoristeinen jugendtalo vuodelta 1914, talon on piirtänyt Leuto A. Pajunen.[15] Kadun toisessa päässä sijaitsee koristeellinen Ihantolan talo (O. E. Koskinen, 1907).[16] Ihantolaa naapuritaloineen on aikoinaan pidetty malliesimerkkinä 1900-luvun alun työväestön kerrostaloasumisesta.[17] Kallion kirjasto (Karl Hård af Segerstadt, 1912) ja Karhupuisto sijaitsevat Viidennellä linjalla.[18] Raitiolinjat 3 ja 9 kulkevat Viidennen linjan kautta.
1900-luvun alussa Linjojen ruutukaava-aluetta suunniteltiin laajennettavaksi samankaltaisena myös nykyisen Torkkelinmäen alueelle, jolloin suoria "linjoja" olisi ollut kaikkiaan yhdeksän. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin vuonna 1913, jolloin vahvistetussa asemakaavassa alueen kallioiseen maastoon luontevammin mukautuva katuverkko.[19] Suunnitellun Kuudennen linjan kohdalla on nykyisin katu nimeltä Kaikukuja.[20]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
