Remove ads
Linnunlaulu (ruots. Fågelsången) on korkea kallioniemi Helsingin kantakaupungissa Eläintarhan puistoalueen kaakkoispuolella, Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välissä. Alueelle luonteen antavat puistomainen korkea kalliomaasto, niin sanotut Linnunlaulun huvilat ja kalliota halkova syvä pääradan rautatiekuilu eli ”Linnunlaulun kanjoni”.
Linnunlaulun huvilat ovat viimeisinä jäljelle jääneet niin sanotuista Eläintarhan huviloista. Nimitystä Linnunlaulun huvila-alue on käytetty jo ainakin vuonna 1891.[1] Hallinnollisesti Linnunlaulu kuuluu Kallion kaupunginosan Linjojen osa-alueeseen.[2] Linnunlaulun alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3]
Remove ads
1800-luvulla Linnunlaulun kalliolla sijaitsi muun muassa Fogelsång (Linnunlaulu) -niminen huvilatila, joka on merkitty muun muassa C. H. Nummelinin vuonna 1876 laatimaan Helsingin osoite- ja matkailukarttaan.[4]
Vuonna 1877 Helsingin kaupunki määritti uuden maanjaon Eläintarhanlahden pohjoispuolella olevalle huvila-alueelle, jonka tilojen vuokra-aika päättyi. Alueella oli vuokratilat 38 Bredvik, 39 Ilola, 40 Grönudd, 41 Linnunlaulu, 42 Alppi, 44 Viksberg ja 45 Tallberg. Tämä uusi maanjako perustui Töölön puistoyhtiön jo vuonna 1865 teettämään, ruotsalaisen puutarha-arkkitehti Knut Forsbergin laatimaan suunnitelmaan, jossa Töölönlahden itäpuolinen alue jaettiin 14:ään aidattuun huvilatilaan.[5] Alue sai nimekseen Djurgårds villor (Eläintarhan huvilat / Eläintarhan villat). Eläintarhan huvila 8 sijoittui entisen Linnunlaulun huvilatilan alueelle.[6]
Eläintarhan huvilat on rakennettu etupäässä 1880- ja 1890-luvulla. Jo aikaisemmin alueella oli kuitenkin ollut muutamia rakennuksia, joista tunnetuin oli 1840-luvulla rakennettu, aikoinaan ravintolana ja kahvilana toiminut Vihreä huvila (Gröna villan).[7]
Eläintarhan huviloiden tonttien vuokra-aika päättyi 1940-luvulla, minkä jälkeen vuokrasopimuksia jatkettiin pitkään vain vuodeksi kerrallaan. Rakennukset olivat pitkään purku-uhan alaisia, ja rautatien itäpuoliselle alueelle vahvistettiin vuonna 1943 uusi, kuitenkin toteuttamatta jäänyt asemakaavakin, jolla alue olisi pääosin muutettu puistoksi ja julkisten rakennusten tonteiksi.[8]
.jpg)
Jo silloin, kun huvilat rakennettiin, rautatie kulki alueen poikki kallioon louhitussa kuilussa ja jakoi siten alueen kahtia. Myöhemmin rautatien kuilua on vielä useita kertoja levennetty, minkä vuoksi 1960-luvun lopulla osa huviloista purettiin.[7] Lisäksi alkuperäisen Eläintarhan huvila-alueen itäosasta purettiin 1960-luvulla neljä huvilaa myös sinne rakennetun Helsingin kaupunginteatterin tieltä.[7] Rautatien viereen on lisäksi aikoinaan, muun muassa Alvar Aallon keskustasuunnitelmassa 1960-luvulla, suunniteltu keskustasta Pasilaan johtavaa leveää liikenneväylää, Vapaudenkatua, jonka tieltä olisi myös jouduttu purkamaan useita huviloita. Tämän tiesuunnitelman Helsingin kaupunginvaltuusto on kuitenkin hylännyt kahteen kertaan.[9] Viimeiset maaleikkaukset Linnunlaulussa tehtiin 1990-luvun lopulla Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Samalla rakennettiin radan yli uusi jalankulkusilta, joka siirrettiin paikalleen huhtikuussa 2000.[10]
Alkuperäisistä 15 Eläintarhan huvilasta on nykyisin jäljellä vielä seitsemän piharakennuksineen,[7] ja osa niistä on kunnostettu. Helsingin kaupunki on suojelemassa huvilat uudessa asemakaavassa.[11]
Remove ads
Eläintarhan huvilatonteilla on järjestysnumerot, jotka poikkeavat niiden nykyisistä osoitenumeroista. Huvilat 1–8 sekä 14–15 sijaitsivat rautatien itä-, huvilat 9–13 länsipuolella.[7]
Huvila 1 sijaitsi lähimpänä Hakaniemen toria ja purettiin aikoinaan Ensi linja -kadun suunnitellun, mutta rakentamatta jääneen jatkeen tieltä. Huvilat 2–5 purettiin 1960-luvulla Kaupunginteatterin uuden rakennuksen tieltä.[7]
Huvila 6 on useimmista muista poiketen kivirakenteinen ja sijaitsee Kaupunginteatterin luoteispuolella. Siinä toimii yksityinen naisten vanhainkoti Hedvig Sofiahemmet.[7]
Huvila 7 on myös kivirakenteinen ja rakennettiin alun perin sokeiden ammattikouluksi. Nykyään se on Helsingin kaupungin päivähoitoviraston käytössä. Sen pihalla lähempänä rautatietä sijaitsevassa puutalossa toimii päiväkoti.[7]
Huvila 9 oli alun perin yksityistalo, mutta vuonna 1929 sen osti Helsingin Diakonissalaitos, joka perusti sinne kehitysvammaisten lasten hoitokodin, Rinnekodin.[7] Myöhemmin Rinnekoti muutti pohjois-Espooseen. Huvilan omisti vuodesta 1977 lähtien Aulis Junes, joka kunnosti huvilaa hyvin hitaasti uhkasakkojen uhkaamana.[12]
Valkoinen huvila 10, nykyiseltä osoitteeltaan Linnunlauluntie 7, sijaitsee rantakalliolla aivan Töölönlahden rannalla. Nykyään se on nimeltään Kirjailijatalo Villa Kivi.Huvila on kirjailijoiden kaytössä ja Kivi-talo säätiön hallinnoima.[13]Sen eteläpuolella sijaitsee Sininen huvila (huvila 11), missä on taiteilijapariskunta Marja ja Jorma Heleniuksen asunto sekä heidän vuokralle tarjoamansa huoneisto. Sen piharakennuksessa toimii myös kahvila.[14][15]
Huvilassa 13 toimi Brummerska hemmet -niminen vanhainkoti. Se samoin kuin huvila 15 sekä Vihreä huvila purettiin 1960-luvulla rautatien levennystöiden tieltä.[7] Vuonna 1889 rakennetussa Eläintarhan huvila 14:ssä, joka sijaitsee Tokoinrannan puistoalueen reunalla, on Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen näyttely Linnunlaulun huviloista.
Huvila-alueen välittömässä läheisyydessä on myös Helsingin Diakonissalaitoksen rakennusryhmä.
Remove ads
Huvila-alueen vanha päätie on ollut Eläintarhantie, joka ulottui aikoinaan Hakaniemen torin luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka. Se ylitti rautatien 1800-luvulla rakennettua ns. Linnunlaulun siltaa pitkin. Töölönlahden koilliskulmassa Eläintarhantie teki jyrkän mutkan siten, että sen loppuosa muodosti käytännössä Helsinginkadun jatkeen, mutta oli myös Eläintarhantien niminen.
Kun rautatietä 1960-luvun lopulla levennettiin ja se samalla sähköistettiin, vanha Linnunlaulun silta purettiin ja korvattiin jalankulkusillalla. Nimi Eläintarhantie jäi tällöin vain rautatien itäpuoleiselle osalle tietä, joka samalla linjattiin osittain uudestaan, niin että se nykyisin johtaa Wallininkadulle. Rautatien länsipuolella oleva tieosuus sai nimen Linnunlauluntie, ja tien loppuosa Helsinginkadun päästä Mannerheimintielle muutettiin nimeltäänkin osaksi Helsinginkatua.[16][17] Aikaisemmin nimi Linnunlauluntie oli annettu rautatien itäpuolelle suunnitellulle, rakentamatta jääneelle kadulle.[16][8]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads