Vesilahden kirkko

Vesilahden kirkko on vuonna 1802 rakennettu^[1] keltainen puukirkko. Kirkko sijaitsee Vesilahden kirkonkylän läpi kulkevan vanhan maantien varrella.

Kirkon kellotapuli.

 

Vesilahden kirkko
Vesilahden kirkko heinäkuussa 2024.
Sijainti	Vesilahti
Koordinaatit	61°18′37.0″N, 23°37′17.0″E
Seurakunta	Vesilahden seurakunta
Suunnittelija	Matti Åkerblom ja Carl Fredrik Fredenheim
Materiaali	puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kirkon rakenne, koristelu ja urut

Vesilahden kirkko on muodoltaan päistään särmikäs pitkäkirkko, jossa on matalat ristivarret. Ristikeskustassa on kattoratsastaja, jonka lyhdyn kautta sisätiloihin tulee valoa. Neliömäiset ikkunat ovat kahdessa kerroksessa.^[2]

Kirkossa on ristiinnaulitun kuva 1420-luvulta. Tuntemattoman taiteilijan alttaritaulu on 1800-luvulta. Saarnatuolina on 1600-luvulla Turun linnan kirkon tuolin mukaan tehty koristeellinen saarnatuoli. Lehtereiden reunat on Juho Menander koristellut vuonna 1872 Raamatun henkilöitä esittävin kuvin.

Kangasalan urkutehtaan valmistamat Bror Axel Thulén pneumaattiset urut valmistuivat vuonna 1887, ja ne peruskorjattiin 1935.

Kirkon luona, maantien toisella puolella on 1782 valmistunut puinen, kolminivelinen kellotapuli, jonka alin kerros on neliömäinen, kellokerros ja huippu ovat kahdeksankulmaiset. Tapulin rakensi tyrvääläinen rakennusmestari Mikko Lajander. Sen kellot ovat vuosilta 1792 ja 1810.

Kirkon historia

Vesilahden seurakunnalla on ollut useita puukirkkoja. Nykyistä edellisen, 1665 valmistuneen kirkon rakennuspaikkaa ei ole löytynyt. Kun se oli käynyt ahtaaksi, vihtiläinen kirkonrakentaja Martti Tolpo rakensi uuden, nykyisen puukirkon läänin rakennusmestari Matti Åkerblomin ja yli-intendentti Carl Fredrik Fredenheimin suunnitelmien pohjalta.^[3]

Keskiaikainen Vesilahden sakaristo.

Kirkko entistettiin vuonna 1994 asuun, joka sillä oli 1840-luvulla tehdyn maalauksen jälkeen. Peruskorjaus tehtiin Museoviraston yliarkkitehti Martti Jokisen johdolla. Vuonna 1890 kirkon sisätilat oli maalattu harmaalla, joka sai korjauksen myötä väistyä. Esille otettiin katon tähtitaivas ja aurinko kehineen sekä ornamentit.

Kirkon paikalla on ollut aikanaan uskonpuhdistuksen vuoksi kesken jäänyt kivikuorinen kirkko.^[3] Salama poltti sen 1602, ja kivet käytettiin 1839 rakennettuun vanhaa kirkkomaata ympäröivään kiviaitaan. Tästä kirkosta on muistona 1400-luvun lopulta kivisakasti, jonka sisätilaa kattaa kahdeksanjakoinen rengasholvi^[2]. Se on ollut Kurki-suvun perhehautana, ja nykyisin siinä on pieni museo keskiaikaisine esineistöineen.

Nykyinen hautausmaan siunauskappeli rakennettiin 1897 paarihuoneeksi, mutta se kunnostettiin siunauskappeliksi vuonna 1940.^[4] Siitä on läpikäynti hautausmaalle.

Sankarihautausmaan muistomerkki on kuvanveistäjä Richard Rautalinin teos vuodelta 1946.

Lähteet

1. Historiaa 2004. Vesilahden seurakunta. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.11.2012.
2. Vesilahden kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. (Avaa: Rakennukset ja rakennelmat > Kirkko TAI > Kivisakaristo)
3. Seurakunnallisia rakennuksia Vesilahden kirkollista historiaa. 30.9.2008. Web Archive: Narva.sci.fi. Arkistoitu 30.9.2008. Viitattu 5.11.2012.
4. Yrjö Punkari: 7. Vesilahden kirkko Nähtävyyksiä Vesilahdessa. Viitattu 5.11.2012.

Aiheesta muualla

• Kristinuskon ja kirkon tulo Vesilahteen. (Narvasoft).
• Vesilahden keskiaikainen sakasti, John Stolpen piirros 23.7.1892, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen V taidehistoriallinen retkikunta. Museovirasto, Historian kuvakokoelma (Finna)