Venäjän paperiteollisuus

Venäjän paperiteollisuus ei ole määrällisesti laajaa verrattuna Venäjän federaation suuriin metsävaroihin. Venäjän federaation alueella on 22 % maailman metsävaroista.^lähde? Koko metsäteollisuus työllistää noin 900 000 ihmistä, koska puunkorjuu ei ole kovin koneellista.^lähde?

Toissijainen neuvostoteollisuudenala

Neuvostoliiton aikana paperiteollisuudella ei ollut merkittävää asemaa verrattuna kaivos-, metalli- ja konepajateollisuuteen, mitkä tuottivat sekä infrastruktuuria että verrattain laajalle puolustusvoimalle puolustusvälineet. Neuvostoliiton aikana teollisuus kuului pääosin eri tasoisten valtakunnallisten ja alueellisten ministeriöiden haltuun, Neuvostoliiton purkauduttua metsäteollisuusministeriön ohjaukseen kuuluvia tehtaita siirrettiin ensiksi liittovaltion omaisuuskomitealle yksityistettäviksi, minkä jälkeen monet niistä siirtyivät rahoitusyhtiöiden omistukseen taloudellisesti vaikeasta tilanteesta johtuen melko vaatimattomasta arvosta.

Yksityistämisen aika

Kun tehtaissa olisi pitänyt ryhtyä suorittamaan investointeja ja johtamaan niitä teollisesti alalle tyypillisellä tavalla, ei alan kannattavuus kyennyt takaamaan investoinneille tuottoja. Monet vanhat ja pienet tehtaat ajautuivat vararikkoon ja suurimmat vaihtoivat jälleen toisessa aallossa omistajaa. Lopulta toimialalle alkoi muodostua tavanomainen konsernirakenne.

Vähäiset uusinvestoinnit

Yli kymmeneen vuoteen ei Venäjälle ole hankittu kokonaan uutta huomattavaa kartonki- tai paperikonetta. Suomalainen paperikonevienti loppui bilateraalikaupan mukana. Suurin paperikone, mitä Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen on Venäjälle toimitettu, on Balahnan paperitehtaan leveä sanomalehtipaperikone 1994. Kapeista koneista viimeinen oli Viipurin paperitehtaan kapea hienopaperikone 1995. Molemmat koneet toimitti saksalainen Voith.

Länsiyhtiöiden odottava kanta

Paperin, kartongin tai selluloosan vienti ei ollut ollut Neuvostoliitossa metalliteollisuuteen verrattava painopisteala, minkä vuoksi sen ja koko metsäteollisuuden ketjun nostaminen uudelle tasolle on ollut keskustelunalainen asia. Suomessa on noudatettu ruotsalaisesimerkkeihin vetoamalla varovaisuutta investoinneissa, mitkä ovat suuntautuneet lähinnä pakkausteollisuuden puolella. Perusteluna on ollut myös se, ettei Venäjä ole ollut valmis solmimaan investointisuojasopimusta. Merkittäviä tehtaita Venäjällä ulkomaalaisista omistavat eteläafrikkalainen Mondi ja yhdysvaltalainen International Paper. Suomen metsäteollisuus tuo raakapuustaan (2005) 26 % ulkomailta, mistä 80 % tulee Venäjältä.^lähde?

Luoteis-Venäjä painopisteenä

Luoteis-Venäjän teollisesta tuotannosta kuitenkin Karjalassa metsäsektorin osuus on puolet, Arkangelin alueella 40 % ja neljännes Komissa. Luoteis-Venäjän osuus Venäjän kansantulosta on 10 %.^lähde? Luoteis-Venäjällä kaadetaan 40 % kaadettavaksi sallitusta puusta.^lähde? Alueella tuotetaan kolmannes Venäjän raakapuusta, neljännes sahatavarasta sekä 60 % selluloosasta, paperista ja kartongista.^lähde?

Jalostusarvoa Venäjälle aluksi sahaamalla

Selluloosa- tai paperitehdasta riskittömämpi tapa nostaa jalostusastetta toisessa maassa on perustaa saha. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat ryhtyneet jalostusasteen nostamiseen Venäjällä vain siirtämällä vanhoja tai perustamalla uusia sahoja Venäjälle.

UPM-Kymmenellä on Pestovossa saha. Stora Enso:lla on saha Impilahdessa, minkä kaltaisen toisen se perusti myös Nebolšiin Novgorodin alueelle. Metsä-Botnia (jonka omistajat ovat M-real Oyj, Metsäliitto Osuuskunta ja UPM-Kymmene Oyj) perusti kuusta raaka-aineenaan käyttävän OOO Svir Timberin Leningradin alueelle Podporožeen, joka käynnistyi kesällä 2006.

Suomalaiseen paperiteollisuuteen liittymättömistä yrityksistä Koskisen Oy perustaa 2007 sahan Vologdan alueelle Šeksnaan. Juuri ennen joulua 2006 Ruukki Group ilmoitti sellutehtaan rakentamisesta Kostroman alueelle. Yhtiö oli jo kesällä julkaissut rakentavansa sahan ko. alueelle.

Suomalaisomisteisia sahoja Venäjällä

^[1]

Nimi	Paikkakunta	Alue	Englantilainen nimi	Konsernisuhde	Tuotantomäärät
Impilahden saha	Impilahti	Karjalan tasavalta		Stora Enso	2003 100 000 m³/a
Nebolšin saha	Nebolši	Nižni Novgorodin alue		Stora Enso	2004 100 000 m³/a
Pestovon saha	Pestovo	Novgorodin alue		UPM-Kymmene	2004 300 000 m³/a
Podporožjen saha	Podporožje	Karjalan tasavalta	Svir Timber	Metsä-Botnia	2005 200 000 m³/a
Šeksnan saha	Šeksna	Vologdan alue	Koskisilva	Koskisen konserni	2007 20 000 m³/a
Sudan saha	Suda			Metsä-Botnia	2007 100 000 m³/a

Suuri metsäkeskustelu

Venäjällä on käyty poliittista keskustelua raaka-aineviennistä ja jalostusarvoa halutaan parannettavaksi. Tämän vuoksi Venäjä on nostanut puun vientimaksua tehdäkseen puunjalostuksen Venäjällä kannattavammaksi suoraan raaka-ainevientiin verrattuna. Merkittäviä tuloja Venäjän liittovaltio saa kuitenkin pääasiassa vientimaksuilla öljystä. Historiallisesti puunkaatamisen ja tukkina viemisen jälkeen seuraava vaihtoehto on tehdä siitä sahatavaraa. Toisessa vaiheessa sanomalehtipaperia ja lopuksi valmistusmenetelmältään vaativampaa hienopaperia, missä jalostusarvo on korkein.

Puutullit

Jotta Venäjälle saataisiin metsäteollisuuden puuttuvia investointeja, ryhtyi Venäjän federaatio asettamaan öljyn kaltaisia vientitulleja raakapuun viennille. Puutullit lisääntyvät 50 euroon kuutiometriltä puuta 1. tammikuuta 2009, minkä uskotaan käytännössä pysäyttävän raakapuun viennin Venäjältä ulkomaille. Puutullien uskotaan lisäävän jonkin verran raakapuun maailmanmarkkinahintaa sekä samalla romahduttavan puunhintaa Venäjällä sekä joiksikin vuoksiksi aiheuttavan nykyistä suurempia hakkuusäästöjä.^{kenen mukaan?} Joidenkin Venäjän federaation alueiden uskotaan ajautuvan taloudellisiin vaikeuksiin siksi, ettei raakapuuta voida viedä enää niin kuin ennen, mutta alueelle ei saada kovinkaan nopeasti jalostavaa teollisuutta: sahoja, selluloosatehtaita, paperitehtaita ja kartonkitehtaita, jotka voisivat jatkojalostaa nykyisin ulkomaille vietävän raakapuun nykyisin määrin.

Investointisuunnitelmia

Kuvaus	Paikkakunta	Alue	Konsernisuhde	Muuta
#1	Arkangel	Arkangelin alue
#2	Krasnojarsk	Krasnojarskin alue
#3	Nižni Novgorod	Nižni Novgorodin alue	Stora Enso
#4		Komin tasavalta
#Selluloosa ja paperitehdas[2]	Tavda	Sverdlovskin alue		Aluehallintoviranomaisten investointisuunnitelmassa
Šeksnan selluloosatehdas	Šeksna	Vologdan alue	UPM-Kymmene ja Svetsha	2011, lisäksi saha ja levytehdas
Syvärin selluloosatehdas	Koskenala	Leningradin alue	Metsä-Botnia	Ei konkreettista suunnitelmaa
Kostroman selluloosatehdas ja saha[3]	Manturovo	Kostroman alue	Ruukki Group	Ei toteudu. Aluehallinnolla venäläinen kumppani.

Konsernoituminen

Teolliset konsernit

1990-lopulla alkoi konsernoituminen, mistä ensimmäisenä esimerkkinä oli Ilim Pulp, mihin kuuluvat muun muassa Pietarin kartonkitehdas, Kotlaksen paperitehdas ja myöhemmin myös Ust-Ilimskin sellutehdas.

Ilim Pulp

Ilim Pulp oli alun perin Kotlaksen paperitehtaan myynnistä vastaava yhtiö, mille meni myös tehtaan omistajuus. Siitä alettiin muodostaa konsernia ostamalla siihen Pietarin kartonkitehdas. Myös ulkomaiset konsernit ostivat venäläistehtaita. Ruotsalainen AssiDoman osti Segežan säkkipaperitehtaan pakkausteollisuudessa myös Venäjällä jo toiminut TetraLaval Enson kartonki- ja hienopaperitehtaan.

AssiDoman

Segežan säkkipaperitehdas ajautui 1998 konkurssitilaan, koska sillä oli vanhoja velkoja taakkanaan ja koska tehtaaseen investoiminen haluttiin rahoittaa pääasiassa hankkimalla erittäin laajoja hakkuuoikeuksia, mitä Venäjän federaatio ei ollut valmis myöntämään. AssiDomanin omistama velkainen Segežabumprom meni konkurssiin myös veroveloista ja lähinnä Karjalan tasavallan hallituksen vahvalla myötävaikutuksella tehdasta perustettiin jatkamaan uusi yhtiö.

Tetra Laval ja International Paper

Tetra Laval osti Enson kaupungissa sijaitsevan paperitehtaan lähinnä saadakseen sen kartonkikoneen tuotannon nestepakkauskartonkina Venäjällä sijaitseville pakkaustehtailleen, Konsernina ei ollut valmis investoimaan etupainoisesti tehtaaseen ulkomaisista rahoituslähteistä. OAO Svetogorsk puolestaan oli tappiollinen yritys Tetra Lavalille. Koko yrityksen kannattavuus perustui pääosin suuren hienopaperikoneen käyttöasteen nostamiseen kapasiteettiinsa ja paperin laadun parantaminen yhä korkeampiin kopiopaperiluokkiin. Lyhyen omistuksen jälkeen Tetra Laval myi myös tämän tehtaan yhdysvaltalaisella International Paperille, joka aikaisempina vuosina oli hankkinut Euroopasta tehtaita Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Puolasta.

Mondi

Saksalaiset ostivat osuuden Balahnan sanomalehtipaperitehtaasta, minkä he myivät myöhemmin venäläisille. Syktyvkarin paperitehtaan osti lopulta eteläafrikkalainen Mondi-konserni, joka omistaa Saksassa Neusiedlerin.

Oligarkit

Vuosien 1996–1998 vahvan ruplan talouspolitiikka, mikä piti reaalikorot korkeina tarkoituksena poistaa nopea inflaatio johti kotimarkkinalamaan siinä määrin, että paperitehtaisen oli vaikea saada tuotantoaan kaupaksi Venäjällä. Käyttöasteen laskettua puoleen suurimmilla ja kehittyneimmilläkin tehtailla muodostui tarpeeksi avata vientiä Lähinnä sanomalehtipaperin vienti aukesi paperiagenttien toimesta Etelä-Amerikkaan ja kolmannen maailman maihin siksi, että alussa länsieurooppalaiset laatuvaatimukset olivat vaikeita täyttää. Vuonna 1998 ruplan devalvoituminen yli 70 %:lla jätti runsaasti varoja yrityksiin ja ne kykenivät saavuttamaan tavanomaisen käyttöasteen viennillä sen muututtua erittäin kannattavaksi.

Devalvoitumisen johdosta erityisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden vienti alkoi kannattaa. Tämä tuotti ylijäämään erityisesti kaivosteollisuudessa, mikä saattoi ryhtyä ostamaan myös muiden alojen yrityksiä. Niistä tuli kannattavia yrityksiä omistettaviksi, mikä johti siihen, että oligarkeiksi kutsutut liikemiehet ryhtyivät järjestelemään myös kaivos- ja metallialalla hankittua varallisuuden avulla järjestelemään myös pienempiä toimialoja konsernimuotoon. Ilim Pulp Kotlaksen paperitehtaalla ja Ust-Ilimskin sellutehtaalla sekä Arkangelin kartonkitehdas ovat vastustaneet tällaista kehitystä.

Tehtaita

Kuvaus	Kaupunki	Alue	Englantilainen nimi	Nimi	Konsernisuhde	Muuta
Arkangelin kartonkitehdas	Novodvinsk	Arkangelin alue	JSC "Arkhangelsk Pulp and Paper Mill"	ОАО «Архангельский ЦБК»	ООО PKP «TITAN»
Baikalskin selluloosatehdas	Baikalsk	Irkutskin alue	OAO Baikalski TsBK	ОАО «Байкальский ЦБК»	Kontinentalinvest
Balahnan sanomalehtipaperitehdas	Balahna	Nižni Novgorodin alue	JSC Volga	ОАО «Волга»
Bratskin selluloosa- ja kartonkitehdas	Bratsk	Irkutskin alue	Bratsk Pulp and Containerboard Mill	ОАО «Целлюлозно-картонный комбинат»	Ilim Pulp	Fond Bazovyi element
Ilim Pulp-konserni	useita paikkakuntia		Ilim Pulp
Goznakin Pietarin setelipaperitehdas	Pietari	Pietarin hallintopiiri	Goznak	Федеральное государственное унитарное предприятие «Гознак»	Venäjän valtiovarainministeriö
Harlun/Leppäkosken paperitehdas	Harlu	Karjalan tasavalta				Tehdas ei toiminnassa tällä hetkellä
Ilim Pulp-konserni	useita paikkakuntia		Ilim Pulp
Jenisein sanomalehtipaperitehdas	Krasnojarsk	Krasnojarskin aluepiiri	OOO “Yeniseysky TSBK”	ООО «Енисейский ЦБК»	Kontinentalinvest
Kaman sanomalehtipaperitehdas	Krasnokamsk	Permin aluepiiri	JSC Pulp and Paper Mill "Kama"	ОАО Целлюлозно-бумажный комбинат "Кама"
Kommunarin paperitehdas	Kommunar	Leningradin alue	Kommunar Paper Mill	ОАО «Бумажная фабрика Коммунар»
Kondrovon pehmopaperitehdas	Kondrovo	Kalugan alue	OAO “Kondrovo Paper Company”	ОАО «Кондровская бумажная компания»	Kontinentalinvest
Kontupohjan sanomalehtipaperitehdas	Kontupohja	Karjalan tasavalta	JSC Kondopoga	ОАО «Кондопога»
Kotlasin hienopaperi-, säkkipaperi-, kartonki- ja selluloosatehdas	Korjažma	Arkangelin alue	Kotlas Pulp and Paper Mill	ОАО «Котласский целлюлозно-бумажный комбинат»	Ilim Pulp	Fond Bazovyi element
Läskelän paperitehdas	Läskelä	Karjalan tasavalta	OAO North-Ladoga Paper Mill Lyaskela	ОАО «Северо-Ладожский бумажный комбинат Ляскеля»
Omskin kartonkitehdas	Omsk	Omskin alue	CJSC AVA+2 Omsk Cartonboard Factory	ЗАО «АВА+2» Омская картонная фабрика	Kontinentalinvest
Pietarin kartonkitehdas	Pavlovsk	Pietarin hallintopiiri	St. Petersburg Cartonboard and Printing Mill	ОАО «Санкт-Петербургский картонно-полиграфический комбинат»	Ilim Pulp	Fond Bazovyi element
Pitkärannan selluloosatehdas	Pitkäranta	Karjalan tasavalta	JSC Pitkaranta Pulp Mill	ОАО Целлюлозный завод "Питкяранта"
Segežan säkkipaperitehdas	Segeža	Karjalan tasavalta	JSC Segezha Pulp and Paper Mill	ОАО «Сегежский ЦБК»
Selenginskin paperitehdas	Selenginsk	Burjatian tasavalta	“Selenginsky Cardboard and Paper Mill”	ОАО «Селенгинский ЦКК»	Kontinentalinvest
Solikamskin sanomalehtipaperitehdas	Solikamsk	Permin aluepiiri	JSC Solikamskbumprom	OAO «Соликамскбумпром»
Solombalan sellutehdas	Arkangeli	Arkangelin alue	JSC Solombala Pulp and Paper Mill	ОАО «Соломбальский ЦБК»
Suojärven kartonkitehdas	Suojärvi	Suojärven piiri			JSC Kondopoga
Svetogorskin pehmopaperitehdas	Enso	Leningradin alue	JSC Svetogorsk-Tissue	ЗАО «Светогск-Тишью»	SCA
Svetogorskin hienopaperi- ja kartonkitehdas	Enso	Leningradin alue	JSC Svetogorsk	ОАО «Светогск»	International Paper
Syktyvkarin sanomalehti-, hienopaperi- ja kartonkitehdas	Syktyvkar	Komin tasavalta	Mondi Business Paper Syktyvkar	ОАО «Монди Бизнес Пейпа Сыктывкарский ЛПК»	Mondi
Sjasstroin pehmopaperi- ja kartonkitehdas	Sjasstroi	Leningradin alue	OJSC “Syassky pulp and paper mill”	ОАО «Сясьский целлюлозно-бумажный комбинат»
Troitskin paperitehdas	Kondrovo	Kalugan alue	OAO “Troitsk Paper Plant”	ОAО «Троицкая бумажная фабрика»	Kontinentalinvest
Viipurin hienopaperitehdas	Sovetski (Johannes)	Leningradin alue	JSC Vyborgskaya Cellulose	ОАО «Выборгская целлюлоза»	OJSC “Syassky pulp and paper mill”
Ust-Ilimskin selluloosatehdas	Ust-Ilimsk	Irkutskin alue	Ust-Ilimsk Pulp Mill	ОАО «Производственное объединение "Усть-Илимский лесопромышленный комплекс»	Ilim Pulp	Fond Bazovyi element

Ilim Pulp ei käytä tuotannollisten tytäryritystensä englanninkielisillä verkkosivuilla yritysmuototunnusta. OAO tarkoittaa tavanomaista osakeyhtiötä, kun taas ZAO tarkoittaa suljettua osakeyhtiötä, missä on sopimuksenvaraisia yhtiöosuuksia. OAO:n käännös englanniksi on JSC, kun taas ZAO voidaan erottaa OAO:sta kirjoittamalla CJSC eli Closed type Joint Stock Company.

OOO on rajavastuuyhtiö, minkä omistusosuudet on tarkoitettu melko pysyviksi. OOO:ia voivat olla niin holdingyhtiöt kuin myös eräänlaisiksi edustustoiksi tai osastoiksi katsottavat osakeyhtiön toimielimet, missä edustuston päälliköllä on oikeus tehdä vastuita vain rajavastuuyhtiön taseen määrään asti, ei omistavaa osakeyhtiötä sitoen.

Historia

Keisarikunnan aika

Päätöksen Venäjän ensimmäisestä paperitehtaasta Krasnoje seloon teki Pietari Suuri 1709. Sen rakentaminen aloitettiin 1714 ja se kuului amiraliteetille, joka tarvitsi laivastoa varten paperia. 1786 ruhtinas J. A. Kozlovski perusti Troitskin paperitehtaan. 1811 kielsi Aleksanteri I tuontipaperin käytön senaatissa ja ministeriöissä. 1830-luvulla rajoitettiin korkealaatuisen paperin tuontia, mikä johti tehtaiden perustamiseen Venäjälle. 1840 brittiläisen George Roberin ja venäläisen A. I. Varguninin perustama paperitehdas tuotti ensimmäiset Venäjän kirjoituspaperit.

Vuoteen 1861 mennessä Venäjällä oli 60 pientä paperitehdasta ja vuosisadan loppuun mennessä jo noin 200, joiden kapasiteetti oli yhteensä 100 ttn paperia.^lähde? Ala työllisti 25 000 ihmistä ja Venäjän osuus paperin maailmantuotannosta oli 2,6 %.^lähde?

Neuvostoaika

Neuvostoliitossa sanomalehtipaperin tarve kasvoi, kun lukutaito yleistyi neuvostovallan myötä. Jos 1913 Venäjällä käytettiin paperia 2,7 kg asukasta kohden vuodessa niin viisivuotissuunnittelun alkuun mennessä, vuosina 1927–1928 oli kulutus jo 3,5 kg asukasta kohden vuodessa.^lähde? Paperiteollisuus yli kaksinkertaisti tuotantonsa kolmessa vuodessa. Paperin kulutus ei ollut 1926–1927 kuin 6,8 % suurempi kuin ensimmäistä maailmansotaa edeltäneenä vuotena 1913.^lähde? Tuolloin 40 % paperista tuotiin ulkomailta, 1926–1927 enää 25 %.^lähde?

Sanomalehtipaperista vuosina 1926–1927 97 % tuli ulkomailta, mikä aleni 80 %:iin 1927–1928, kun uusia tehtaita avattiin.^lähde? Merkittävät uudet tehtaat olivat Balahnassa ja Kontupohjassa. 1928 perustettiin Säästroin paperitehdas.

Vuoden 1928 loppuun mennessä ensimmäistä kertaa kaikki neuvostoliittolaiset lehdet kyettiin painamaan neuvostoliittolaiselle paperille. Balahnan tehdas tuotti 60 ttn sanomalehtipaperia vuodessa 1930–1931.^lähde?

Neuvostoliiton paperin-, kartongin- ja selluloosantuotanto

Vuosi	Paperi ttn	Kartonki ttn	Selluloosa ttn	Massa ttn
1923–1924	117,9	12,4	35,5	44,4
1924–1925	213,2	20,2	54,0	54,2
1925–1926	257,3	26,4	68,4	68,0
1926–1927	267,5	39,0	75,6	73,2

Venäjän paperintuonti oli ollut 157 400 ttn 1913, Neuvostoliiton 1925–1926 141 400 ttn ja 1926–1927 107 856 tn.^lähde? Rakennetut tehtaat pystyivät tuottamaan 1930–1931 yhteensä 75 000 tn lisää paperia, mikä oli kuusinkertaisesti sotaa edeltänyt määrä.^lähde?

Ennen sotaa 1938 perustettiin tehdas Segežaan ja Arkangeliin Solombalan selluloosatehdas sekä 1940 Arkengelin kupeeseen Novodvinskiin tehdas. Vuonna 1940 sai Neuvostoliitto Suomelta 1921 perustetun Pitkärannan selluloosatehtaan ja Viipurin 1926 perustetun paperitehtaan.

Neuvosto-Viroon perustettiin 1953 kolmella pienellä ensimmäisen maailmansodan aikaisella Keski-Euroopalla tuodulla Voith-paperikoneella säkkipaperitehdas.

Toisen maailmansodan aiheuttamien tappioiden vuoksi paperiteollisuuden sotaa edeltäneen tuotannon saavuttamiseen meni miltei kymmenen vuotta. Voimakkaasti paperiteollisuutta ryhdyttiin laajentamaan 1960-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Suuri osa hankituista paperikoneista oli suomalaisia tai saksalaisia. Poikkeuksina Kontupohjan neljäs ja seitsemäs paperikone, jotka olivat brittiläisiä Black Clawsoneita sekä OAO Solikamskbumpromin Mitsubishi-Beloitit. Yhdysvaltalainen Beloit oli yhteistyössä Japanissa Mitsubishi Heavy Industriesin kanssa.

Tuotanto

Vuosi	Tehdas	Selluloosa	Markkinaselluloosa	Paperi	Kartonki[4]
2006	Kotlas		350 [5]	262 [5]	333 [5]
2004		952,50	330,20	251,10	287,80
2006	Bratsk		506 [5]		231 [5]
2004		755,30	498,00		213,80
2006	Arkangeli		236 [5]	82[5]	486 [5]
2004		788,20	229,40	75,10	439,20
2006	Ust-Ilimsk		660 [5]
2004		678,80	622,50
2006	Syktyvkar		12 [5]	595 [5]	206[5]
2004		546,30	10,20	566,00	192,80
2006	Kontupohja			741 [5]
2004		111,40		703,50
2006	Segeža			220 [5]
2004		211,90		158,70	40,00
2004	Solombala	228,10		158,70	40,00
2006	Solikamsk			456 [5]
2004		67,00		477,50
2006	Balahna			551 [5]
2004		565,10		553,70
2006	Svetogorsk			324 [5]	82 [5]
2004				288,50
2004	Baikalsk	165,10
2004	Naberežno-Tšelninski kartonno-bumažni kombinat				129,10
2004	Permski karton				116,80
2004	Krasnokamsk			95,50
2004	Kaliningrad	83,00	72,60	2,60
2004	Pavlovsk				211,20
2004	Mari El (Марбумкомбинат)	15,38		27,04	52,28
2004	Kondrovo			17,50	4,00
2004	Troitsk			17,60

^[6]

Liikevaihto (t USD)	2006	2005	2004	Expert-400 -listalla
Ilim Pulp-konserni			1 301 000	44.
Syktyvkar			438 900	133.
Titan (Arkangeli)[7]			363 200	223.
IP Svetogorsk			293 800	221.
Arkangeli			291 900	223.
Kondopoga			277 000	230.
Volga			210 000	284.
Solikamskbumprom			196 000	304.

^[8]

Suuret viejät

Vaikka Venäjällä on pieni paperiteollisuus verrattuna maan mittaviin metsävaroihin, silti myös paperiteollisuudessa on Venäjän mittakaavassa merkittäviä vientiyrityksiä. Kommersantin viikkolehden entisten toimittajien perustama Expert-talouslehti julkaisee vuosittain listan sadasta Venäjän suurimmasta vientiyrityksestä.

Vuosi	Sijoitus	Yhtiö	Viennin arvo	Muutos 2000-2001	Toimitusmäärä	Vientimaita
2001	26.	Ilim Pulp	301,2	–11,4 %	10 338	87
2001	36.	Volga	164,7	8,6 %	9 213	61
2001	37.	Kondopoga	161,0	17,3 %	8 143	39
2001	47.	Syktyvkar	110,0	0,0 %	4 151	82
2001	47.	Solikamskbumprom	110,0	0,0 %	4 151	82
2001	54.	Arkangeli	91,0	–30,5 %	1 917	51
2001	65.	Segeža	53,0	–16,2 %	1 551	59
2001	67.	Kontinentalinvest	51,8	848,3 %	293	29
2001	80.	Baikalsk	37,6	–28,3 %	306	6
2001	84.	Solombalsk	36,4	–17,3 %	313	34

^[9][10]

Lähteet

• Paperiteollisuusyritysten verkkosivut^{lähde tarkemmin?}
• Expert-talouslehti^{lähde tarkemmin?}
• Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus^{lähde tarkemmin?}
• Idän metsätieto^{lähde tarkemmin?}
• Dmitry Butrin: Timber Industry 1991–2000 (Arkistoitu – Internet Archive) Kommersant.

Viitteet

1. Factors Affecting Investments in Northwest Russian Forest Sector and Industry (Arkistoitu – Internet Archive) Metla, Working Papers 2006.
2. http://eng.paperandlife.com/news/market/2006/10/03/russia_more_pulp_mil_201.html (Arkistoitu – Internet Archive)
3. https://web.archive.org/web/20080617135448/http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article62385.ece?v=t
4. Kartonkituotannossa on sekä liner että fluting.
5. http://www.fao.org/forestry/media/15232/1/0/%5Bvanhentunut+linkki%5D
6. Expert ja Rynok Koporativnyh Bumag 2004, sivu 6–7.
7. Arkangelilaisella Titan-konsernilla, jonka omistama Arkangelin tehdas on, on myös metsäteollisuuteen liittymätöntä liikevaihtoa.
8. Expert 2005b -talouslehti: Expert-400 (2004) tutkimuksesta Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Venäjän Luoteis-Venäjän metsävarat (sivu 31).
9. Expert (Arkistoitu – Internet Archive)
10. Expert (Arkistoitu – Internet Archive)