Stora Enson Veitsiluodon tehtaat
paperitehdas Kemissä From Wikipedia, the free encyclopedia
paperitehdas Kemissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Stora Enson Veitsiluodon tehtaat oli Kemissä sijaitseva maailman pohjoisin paperitehdas ja Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. Tehtailla työskenteli Stora Enson ja kunnossapitoyhtiö Efora Oy:n (ent. Fortek Oy) palveluksessa yhteensä n. 1 000 henkilöä[1]. Lisäksi tehdasalueella toimi useita ulkopuolisia yrityksiä, jotka työllistivät vakituisesti yli sata henkeä.
Stora Enson Veitsiluodon tehtaat | |
---|---|
Veitsiluodon tehtaita kesällä 2009 |
|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Kemi |
Koordinaatit | |
Lopetti toimintansa | 29. syyskuuta 2021 |
Tuotteet | paperi |
Työntekijöiden määrä | n. 1 000 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Stora Enso ilmoitti huhtikuussa 2021 sulkevansa Veitsiluodon tehtaat heinä-syyskuun 2021 aikana[2]. Tehdastoiminnan asteittaisen alasajon myötä paperituotanto päättyi lopullisesti 29. syyskuuta 2021.[3][4] Päätöksen myötä 550 työntekijää menetti työnsä. Tuotannon osalta tehtaalle jäi sahatoimintaa, joka työllistää noin 50 ihmistä. Kokonaisuudessaan tehdasalueelle jäi noin 160 työpaikkaa sahan, palvelukeskuksen, voimalaitoksen ja vartioinnin osalta.[5]
Veitsiluoto oli 1960-luvun loppupuoliskolla Euroopan suurin sanomalehtipaperin tuottaja.[6] Muutos hienopaperiin ja aikakauslehtipaperiin tehtiin 1980-luvun taitteessa nykyisen sulfaattisellutehtaan valmistuttua 1977.
Veitsiluoto Oy oli Suomen valtion vuonna 1932 perustama metsäteollisuusyhtiö. Yhtiö perustettiin kahden Metsähallituksen eli valtion omistaman sahan perustalle. Sahat olivat 1922 perustettu Veitsiluodon saha Veitsiluodon saarella Kemin edustalla ja vuonna 1903 perustettu Kevätniemen saha Lieksassa. Veitsiluodossa yhtiöllä oli lisäksi vuonna 1930 käynnistynyt sellutehdas. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Kemissä. Paperin valmistus Veitsiluodossa alkoi vuonna 1955 ja kymmenen vuotta myöhemmin saarella oli jo neljä paperikonetta. Viides kone lisättiin vuonna 1972.
Kemijärvi Oy:stä tuli 1960-luvulla osa Veitsiluoto Oy:tä. Kevätniemen sahan Veitsiluoto Oy myi Vapolle 1980-luvulla. Vuonna 1986 Veitsiluotoon fuusioitiin Oulu Oy, joka alkujaan oli Veitsiluoto Oy:n ja Kajaani Oy:n vuonna 1936 Ouluun rakentama sellutehdas. Veitsiluoto Oy:stä ja toisesta valtionyhtiöstä, Enso-Gutzeit Oy:stä, muodostettiin vuonna 1996 Enso Oy. Enso Oy fuusioitiin ruotsalaisen Stora-yhtymän kanssa nykyiseksi Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998.
Stora Enson Veitsiluodon tehtaita johti diplomi-insinööri Tero Siivola[8] ja sahaa johtaa edelleen tehdaspäällikkö Mika Kuusela.
Tehtaan päätuotteet olivat päällystetty aikakauslehtipaperi ja C1S pakkauspaperi (PK5) sekä toimistopaperit (PK2 ja PK3). Veitsiluodon sellutehdas valmisti sellua hienopaperikoneiden käyttöön noin 400 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla toimi myös hiomo, jonka valmistama hioke on aikakauslehtipapereissa sellun ohella käytettävä raaka-aine. Veitsiluodon sahan kapasiteetti on noin 200 000 kuutiometriä vuodessa kahdessa vuorossa.
Veitsiluodon neljän paperikoneen yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin miljoona tonnia vuodessa. Veitsiluodon paperitehtaaseen kuului myös arkittamo, joka viidellä leikkurillaan (arkkileikkurit 3-7) oli kapasiteetiltaan Euroopan suurin A3- ja A4-arkkien valmistaja.
Tehtaalla oli kolme paperikonetta. Kaikki paperikoneet oli suunniteltu alun perin valmistamaan sanomalehtipaperia. Koneiden yhteinen tuotantokyky oli 815 000 t/a (hienopaperi 555 000 t/a ja aikakauslehtipaperi 260 000 t/a). Veitsiluodon sellutehdas valmisti hienopaperikoneiden tarvitseman koivu- ja mäntysellun. Painopaperikoneiden havupuusellu tuotiin Stora Enso -konserniin kuuluvalta Oulun sellutehtaalta.
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Paperikone PK1 "Pohjolan Sampo" | Valmet/Valley | 29.1.1955–4/2014 | Kaksoisviira | 4 400 mm (alkuper. 4 350 mm) | 1 250 m/min (alkuper. 550 m/min) | MWC-paperi (Päällystetty puupitoinen paperi), 190 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 30 000 t/a) | Toinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone. Viiraosa ja perälaatikko olivat amerikkalaisen Valleyn toimittamia. | |
Paperikone PK2 | Wärtsilä | 1962– (uusittu 1984, 1999) 9/2021 | Kaksoisviira | 7 050 mm | 1 200 m/min (alkuper. 650 m/min) | Hienopaperi, 265 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 95 000 t/a) | ||
Paperikone PK3 | Beloit (Voith uusinut) | 26.5.1963– (uusittu 2003) | Kaksoisviira | 6 600 mm | 1 200 m/min (alkuper. 900 m/min) | Hienopaperi, 290 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 100 000 t/a) | (alkuperäisen koneen rakentanut osittain myös Valmet, Wärtsilä ja Ahlström) | |
Kuivauskone 2/Paperikone PK4 | Karhula | 16.8.1965 klo 2:05– | Tasoviira | 3 200 mm | 250–350 m/min | Kuivattu sellu/Fluting-kartonki, 50 000 t/a | Käytössä tarpeen mukaan | |
Paperikone PK5 | Valmet | 1972– (uusittu 1985) 12.8.2021 | Kaksoisviira | 7 650 mm | 1 300 m/min (alkuper. 1 000 m/min) | LWC-paperi (260 000 t/a) ja C1S pakkauspaperit | ||
Kuivauskone 1 | Karhula | 1959–1989 (purettu 2000-luvulla) | Tasoviira | 3 200 mm | ~50–60 m/min | Kuivattu sellu | Purettu. Tila toisen kuivauskoneen varaosavarastona. |
Paperikoneet PK6 ja PK7 ovat Stora Enson Oulun tehtailla. Tehtaalle asennettiin uusi kuivauskone vuonna 1959. Paperikone PK5:n yhteydessä oli myös Wärtsilän alun perin toimittama offline-päällystin, kiillotuskalanterit sekä hiertämö.
Tehtaalla oli höyryvoimalaitos, joka tuotti sellu- ja paperitehtaan tarvitseman lämpöenergian sekä osan sähköstä.
Voimalaitokselle investoitiin mm. seuraavasti:
Tehtaalla on oma tehdaspalokunta. Palokunnalla on ainakin seuraava kalusto:
Veitsiluoto Oy oli yksi Suomen harvoista kapearaiteista 900 mm:n raideleveyttä käyttäneistä teollisuusyhtiöistä.
Yhtiöllä oli sähköveturivetoinen teollisuusrata Kemin sahalla. Radalla oli yksi veturi, ASEA 152/1922, 0-4-0-sm. Sen erikoisuus oli kapearaideveturiin poikkeuksellisen korkea virroitin, koska ratajohdot oli korkeiden lautatapulien johdosta jouduttu sijoittamaan paljon normaalia ylemmäs.
Rata liikennöi sähkövoimaisena vuosina 1922–1953. Tämäkään veturi ei kelvannut sotakorvauksena.
Radalla oli myöhemmin liikenteessä yksi Move1-dieselveturi 1970-luvulle saakka. Tarkemmat tiedot puuttuvat.
Viimeinen tehdasalueella liikennöinyt Stora Enson oma veturi oli leveäraiteinen Lokomon C600.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.