merivartioston vartiolaiva From Wikipedia, the free encyclopedia
VL Merikarhu oli Suomenlahden merivartioston vartiolaiva. Merirajan valvonnan ja Suomenlahdella partioinnin lisäksi alusta käytettiin ympäristön valvonta- ja suojelutehtävissä. Aluksessa oli kiinteä öljyntorjuntajärjestelmä ja se pystyi toimimaan myös kemikaalionnettomuuksissa. VL Merikarhu pystyy kulkemaan 50 senttimetrin kiintojäässä 5 solmun nopeudella.[2]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
VL Merikarhu | |
---|---|
VL Merikarhu Helsingin Eteläsatamassa |
|
Tyyppi | Vartiolaiva |
Lippuvaltio | Suomi |
Kotipaikka | Helsinki |
MMSI-numero | 230302000 |
Tunnuskirjaimet | OJEG |
Omistaja | Suomenlahden merivartiosto |
Rakennustelakka | Finnyards Oy, Rauma[1] |
Luovutettu | 1994 |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 57,8 m |
Leveys | 11,0 m |
Syväys | 4,7 m |
Uppouma | 1400 t |
Koneisto | 2 x Wärtsilä 8R22MD |
Koneteho | 2 x 1 400 kW |
Nopeus | 12–15 kn |
Miehistö | 14+14 |
Rajavartiolaitos luopui Merikarhun käytöstä vuonna 2019 ja alusta yritettiin myydä. Keväällä 2020 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto anoi Rajavartiolaitoksen esikunnalta, että alus luovutettaisiin vastikkeetta koulutus- ja harjoituskäyttöön.[3] Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2020 aluksen luovutuksesta oppilaitokselle.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.