Uppsalan hiippakunta (ruots. Uppsala stift, vuoteen 1973 saakka Uppsalan arkkihiippakunta[1] ruots. Uppsala ärkestift) on yksi Ruotsin kirkon hiippakunta.
| Uppsalan hiippakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Uskontokunta | Ruotsin kirkko |
| Piispanistuin | Uppsala |
| Tuomiokirkko | Uppsalan tuomiokirkko |
| Arkkipiispa Piispa |
Antje Jackelén Karin Johannesson |
| Perustettu | 1130-luku tai 1164 |
Hiippakunnan historiaa
Ruotsin liittäminen kristinuskon piiriin sai alkunsa Ansgarin toiminnasta Birkan saarella 829. Ruotsin ensimmäinen piispa oli nimeltään Gauzberg, 840-luvulla. Lähetystyö kärsi kuitenkin takaiskuja ja vasta 1000-luvulla Ruotsin kristillistäminen pääsi toteutumaan englantilaisten lähetyspiispojen, kuten pyhän Sigfridin, toimesta. Kuningas Sverker vanhemman aikana (noin 1135–1156) Vanha Uppsala muodostui Uplannin piispanistuimeksi. Siihen saakka keskuspaikkana oli Sigtuna.[2]
Pohjoismaiden ensimmäinen arkkipiispanistuin perustettiin Lundiin 1104, mutta Lund kuului silloin Tanskaan. 1164 Alvastran luostarin munkki Stefan vihittiin arkkipiispaksi Uppsalaan ja siten Ruotsi sai oman arkkipiispan, vaikka Lundin arkkipiispa säilyi Pohjoismaiden kirkkojen priimaksena. Vuonna 1273 arkkipiispa siirtyi Vanhasta Uppsalasta Östra Arokseen, nykyiseen Uppsalaan. Uppsalan hiippakunta käsitti vuoteen 1647 Uplannin, Gästriklandin ja Hälsinglandin maakuntien lisäksi koko Norrlannin Lappia myöten, jolloin hiippakunnan pohjoisosa erotettiin Härnösandin hiippakunnaksi.[2]
Hiippakunta
Hiippakunnan alueella on noin 200 kirkkoa. Vuonna 2018 Uppsalan hiippakuntaan kuului 126 seurakuntaa, joista 101 kuului yhteensä 27 pastoraattiin. Hiippakunnan alueella asui tuolloin 810 947 ihmistä, ja 59,2 prosenttia kuului Ruotsin kirkkoon.[3]
Uppsalan hiippakunnassa on vuodesta 1990 alkaen kaksi piispaa. Arkkipiispalla on erityisiä kokonaiskirkkoa koskevia tehtäviä ja hänen kaitsentavastuullaan hiippakunnassa on Uppsalan rovastikunta. Uppsalan piispa vastaa hiippakunnan muista osista ja toimii tuomiokapitulissa arkkipiispan sijaisena sekä on hiippakuntahallituksen puheenjohtaja.[4]
Hiippakunnan tuomiokirkko on Uppsalan tuomiokirkko. Sen rakennustyöt aloitettiin, kun arkkihiippakunta muutti 1287 pois Vanhasta Uppsalasta. Kirkon vihki käyttöön 1435 arkkipiispa Olaus Laurentii, mutta kirkko ei kuitenkaan vielä ollut täysin valmis. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Laurentiukselle, Eerik Pyhälle sekä Pyhälle Olaville.[5]
Hiippakunta käsittää Uppsalan läänin ja Gävleborgin läänin sekä osia Tukholman läänistä ja Västmanlandin läänistä. Hiippakuntaan kuuluu 169 seurakuntaa, jotka on jaettu 85 pastoraattiin.
Uppsalan nykyinen arkkipiispa on Martin Modéus (joulukuusta 2022 lähtien) ja piispa Karin Johannesson (maaliskuusta 2019 lähtien).[6]
Rovastikunnat
Uppsalan hiippakunnan rovastikunnat ovat:[7][8]
- Uppsalan rovastikunta
- Upplannin eteläinen rovastikunta
- Upplannin läntinen rovastikunta
- Upplannin pohjoinen rovastikunta
- Gästriklandin rovastikunta
- Hälsinglandin eteläinen rovastikunta
- Hälsinglandin pohjoinen rovastikunta
Piispat
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Uppsalan hiippakunnan piispoina:
- 1990–2000: Tord Harlin
- 2000–2019: Ragnar Harsenius
- 2019– Karin Johannesson
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
