unkarilainen sosiaalidemokraattinen puolue From Wikipedia, the free encyclopedia
Unkarin sosialistinen puolue (unk. Magyar Szocialista Párt, lyh. MSZP) on unkarilainen sosiaalidemokraattinen puolue, joka on Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ja Sosialistisen internationaalin jäsen.
| Unkarin sosialistinen puolue | |
|---|---|
| Magyar Szocialista Párt | |
|
|
|
| Perustettu | 7. lokakuuta 1989 |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta-vasemmisto |
| Värit | punainen |
| Unkarin parlamentti |
10 / 199 |
| Euroopan parlamentti |
0 / 21 |
| Kansainväliset jäsenyydet |
– Sosialistinen internationaali – Euroopan sosialidemokraattinen puolue |
| Kotisivu |
mszp |
Puolue on perustettu 9. lokakuuta 1989, jolloin se julistautui 1956–1989 hallinneen Unkarin sosialistisen työväenpuolueen (MSZMP) seuraajaksi ja piti sen omaisuuden. Puheenjohtajaksi valittiin entisen MSZMP:n pitkäaikainen aktiivi Rezső Nyers.[2] Nyersin kausi jäi lyhyeksi, sillä kevään 1990 ensimmäisissä kommunistivallan jälkeisissä vapaissa vaaleissa Sosialistinen puolue koki ankaran tappion saaden uuteen parlamenttiin vain 34 edustajaa 386-jäseniseen Unkarin parlamenttiin.[3] Nyers joutui väistymään, ja uudeksi puolueen puheenjohtajaksi valittiin kommunistisen Unkarin viimeinen ulkoministeri Gyula Horn, joka oli saanut mainetta ”rautaesiripun hajottajana”, vaikuttamalla siihen, että keväällä 1989 DDR:stä tulleet länteen pyrkijät päästettiin rajan yli Itävaltaan.[4]
Sosialistinen puolue voitti Hornin johdolla toukokuussa 1994 käydyt toiset kommunistiajan jälkeiset Unkarin parlamenttivaalit. Puolueen parlamenttiedustajien määrä nousi 34:stä 209:ään.[5] Hälventääkseen kommunistiajan johtajien paluuta uuden Unkarin johtoon Horn puolueineen liittoutui Vapaiden demokraattien (SZDSZ) kanssa hallituksen muodostamiseksi.[6] Toukokuun 1998 parlamenttivaaleissa Horn ja hänen sosialistipuolueensa kokivat selvän tappion: MSZP menetti parlamentissa ehdottoman 209 edustajan enemmistönsä ja sai vain 134 edustajaa. Näin Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa nousivat valtaan. Horn luopui vaalitappion jälkeen puoluejohtajan paikasta.
Hornin vetäydyttyä puoluejohdosta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin László Kovács, joka oli toiminut Hornin seuraajana vuoden ulkoministerinä vuosina 1989-1990 ja edelleen Hornin hallituksessa 1994-1998. Kovácsin puheenjohtajuuden aikana vuoden 2002 parlamenttivaaleissa 178 edustajaa, ja puolueen edustaja Péter Medgyessy muodosti kokoomushallituksen Vapaiden demokraattien (SZDSZ) kanssa. Medgyessyn pääministerikaudella järjestettiin kansanäänestys 12. huhtikuuta 2003 Unkarin liittymisestä Euroopan unioniin. Kaikki Unkarin suuret poliittiset puolueet, ammattiliitot, liike-elämän järjestöt, kirkot ja tiedotusvälineet kannattivat Unkarin EU-jäsenyyttä.
Talouspoliittisesti MSZP ajoi säästötoimia ja terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuja, jotka konservatiivinen Fidesz kaatoi järjestämällään kansanäänestyksellä.[7] Hallituksessa puolueen hallituskumppanina on ollut liberaali SZDSZ.
Unkarin kärsimän talouskriisin vuoksi pääministeri Ferenc Gyurcsány erosi ennenaikaisesti ennen vaaleja ja hänen seuraajakseen valtion menoja karsimaan tuli Gordon Bajnai.
Huhtikuun 2010 vaaleissa MSZP menetti odotetusti asemiaan ja sai ensimmäisellä kierroksella 19,3 prosenttia äänistä (−23,9 %-yksikköä), kun oikeiston Fidesz sai yli puolet. Hallituskumppani liberaalit menetti kaikki paikkansa.[8] Toisella kierroksella puolueen äänimääräksi varmistui 15 %, jolla MSZP tuli toiseksi yli 2/3 paikoista saaneen Fideszin jälkeen. Lisäksi parlamenttiin pääsi vain nationalistinen Jobbik, uusi vihreä puolue Lehet Más a Politika (nyk. LMP) ja yksi sitoutumaton.[9] Vaalien jälkeen oppositiopuolueeksi suistunut MSZP menetti useita kansanedustajia, kun ensin yksi puolueen näkyvimmistä poliitikoista, entinen parlamentin puhemies Katalin Szili perusti oman, lyhytikäiseksi jääneen puolueen (nyttemmin Szili on liittynyt Fidesz-puolueen koalitiokumppanin, Kristillisdemokraattisen puolueen riveihin),[10][11] sitten syksyllä 2011 entinen pääministeri Ferenc Gyurcsány pitkien sisäisten kiistojen jälkeen lähti MSZP:stä vieden mukanaan yhdeksän kansanedustajaa ja perustaen oman puolueensa, Demokraattisen koalition.[12]
Vuoden 2014 parlamenttivaaleihin MSZP lähti vaaliliitossa useiden keskusta-vasemmistopuolueiden kanssa ja sai 29 edustajanpaikkaa. Kaikkiaan vaalit olivat MSZP:lle ja sen yhteistyökumppaneille suuri pettymys, sillä Fidesz-puolueen murskaava ylivalta jatkui.[13] Saman vuoden europarlamenttivaaleissakin tulos jäi vaatimattomaksi: 10,92 %:n ääniosuudella MSZP sai Euroopan parlamenttiin kaksi edustajaa.[14] Kehnojen vaalitulosten takia koko puoluejohto Attila Mesterházyn johdolla erosi.[15] Puolueen uudeksi johtajaksi valittiin, vähän aikaa väliaikaisesti tehtävää hoitaneen Szegedin pormestarin László Botkan jälkeen, ainoa ehdolle asettunut, József Tóbiás.[16] Kannatuksen hupenemisen ohella puolue kärsi talousongelmista ja joutui velkaantumisen vuoksi vuonna 2016 lopulta myymään arvokkaan toimitilarakennuksensa Budapestin Jókai utcalla.[17] Vuoden 2016 puheenjohtajavaalissa puolueen johtajaksi valittiin Gyula Molnár.[18]
Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa MSZP muodosti yhteislistan Vuoropuhelu-puolueen kanssa, yhteisenä pääministeriehdokkaana Vuoropuhelun Gergely Karácsony.[19][20] Puolueen alamäki kuitenkin jatkui, edustajanpaikkojen määrä putosi 17:ään.[21] Vaalitappion jälkeen puolueen johto jälleen erosi, ja uudeksi johtajaksi valittiin Bertalan Tóth.[22]
Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa MSZP oli samoin vaaliliitossa Vuoropuhelun kanssa, mutta sen tulos oli siihenastisen historian heikoin, mistä MSZP:ssä syytettiin etenkin johtavaksi oppositiopuolueeksi noussutta Demokraattista koalitiota, jonka MSZP väitti vieneen siltä sekä ohjelman että äänestäjät.[23] MSZP:lle jäi lopulta yksi ainoa europarlamenttipaikka.[24] Syyskuussa 2020 koronavirusepidemian takia internetissä järjestetyssä puoluekokouksessa MSZP ensi kertaa historiassaan jakoi puheenjohtajuuden kahdelle henkilölle: johtajaksi valittiin Bertalan Tóthin rinnalle Ágnes Kunhalmi.[25]
Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin MSZP osallistui kuuden oppositiopuolueen laajassa vaaliliitossa. Tulos oli jälleen siihenastisia heikompi, useat tunnetut MSZP-poliitikot olivat joko jättäytyneet pois koko vaaleista (jotkut myös eronneet tai joutuneet erotetuiksi puolueesta), toiset eivät onnistuneet uusimaan mandaattiaan, ja lopulta MSZP:lle jäi kymmenen edustajanpaikkaa.[26] Bertalan Tóth erosi puheenjohtajan tehtävästään, ja hänen tilalleen Ágnes Kunhalmin kumppaniksi valittiin lokakuussa 2022 Imre Komjáthi.[27]
Vuoden 2024 kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin MSZP muodosti pitkän tähtäimen yhteistyöhön vedoten yhteislistan Demokraattisen koalition ja Vuoropuhelun kanssa. Tämäkin vaalitulos oli suuri pettymys, ja sen johdosta puheenjohtajat Kunhalmi ja Komjáthi ilmoittivat eroavansa. Johtavaksi oppositiopuolueeksi nousi uusi Kunnioitus ja vapaus (TISZA) -puolue, ja MSZP menetti viimeisenkin europarlamenttipaikkansa.[28][29] Kesäkuussa 2024 suoritetun mielipidetutkimuksen mukaan MSZP:n kannatus (samoin kuin kolmen muun vielä parlamentissa edustetun oppositiopuolueen: LMP:n, Jobbikin ja Vuoropuhelun) koko väestössä jäi alle yhden prosentin.[30]
Heinäkuussa 2024 MSZP joutui myymään viimeisen merkittävän kiinteistöomistuksensa, Budapestin Villanyi útilla sijainneen päämajansa.[31]
Lokakuussa 2024 MSZP luopui kahden puheenjohtajan järjestelmästä ja valitsi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi puheenjohtajakseen jälleen Imre Komjáthin. Puolue ilmoitti myös etsivänsä seuraavaksi puheenjohtajakseen henkilöä, joka ”ei ole poliitikko”.[32]
| Vuosi | %-osuus | Paikkoja | Äänimäärä | Status |
|---|---|---|---|---|
| 1990 | 8,55 % | 33 / 386 |
419 152 | oppositiossa |
| 1994 | 54,1 % | 209 / 386 |
2 921 039 | hallituksessa |
| 1998 | 34,7 % | 134 / 386 |
1 497 231 | oppositiossa |
| 2002 | 46,11 % | 178 / 386 |
2 361 997 | hallituksessa |
| 2006 | 49,22 % | 190 / 386 |
2 336 705 | hallituksessa |
| 2010 | 19,30 % | 59 / 386 |
990 428 | oppositiossa |
| 20141 | 25,57 % | 29 / 199 |
1 290 806 | oppositiossa |
| 2018 | 11.91 % | 17 / 199 |
682 701 | oppositiossa |
| 20222 | 34.44 %2 | 10 / 199 |
1 947 331 | oppositiossa |
1 MSZP osallistui vaaleihin osana useiden puolueiden muodostamaa keskusta-vasemmistolaista Yhdessä -liittoumaa.
2 MSZP osallistui vaaleihin osana kuuden oppositiopuolueen liittoumaa.
| Kuva | Nimi | Kausi alkoi | Kausi päättyi |
|---|---|---|---|
 |
Rezső Nyers | 1989 | 1990 |
.jpg) |
Gyula Horn | 1990 | 1998 |
 |
László Kovács | 1998 | 2004 |
 |
István Hiller | 2004 | 2007 |
 |
Ferenc Gyurcsány | 2007 | 2009 |
.JPG) |
Ildikó Lendvai | 2009 | 2010 |
 |
Attila Mesterházy | 2009 | 2014 |
 |
László Botka (v.t.) | 2014 | 2014 |
 |
József Tóbiás | 2014 | 2016 |
.jpg) |
Gyula Molnár | 2016 | 2018 |
 |
Bertalan Tóth | 2018 | 2020 |
| Bertalan Tóth & Ágnes Kunhalmi | 2020 | 2022 | |
| Ágnes Kunhalmi & Imre Komjáthi | 2022 | 2024 | |
 |
Imre Komjáthi | 2024 | 2026 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
