Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (unk. Kereszténydemokrata Néppárt, lyh. KDNP) on vuonna 1989 perustettu unkarilainen kristillisdemokraattinen puolue,[1] joka vuodesta 2010 lähtien on toiminut Unkarin hallituskoalitiossa hallitsevan Fidesz-puolueen apu- tai satelliittipuolueena[2] eikä vuoden 1998 jälkeen ole osallistunut yksiinkään vaaleihin muuten kuin vaaliliitossa, vuodesta 2006 lähtien Fideszin kanssa.[3]
| Kristillisdemokraattinen kansanpuolue | |
|---|---|
| Kereszténydemokrata Néppárt | |
|
|
|
| Perustettu | 13. lokakuuta 1944 |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto |
| Toimisto | Budapest, Unkari |
| Värit |
vihreä, kulta |
| Unkarin parlamentti |
16 / 199 |
| Euroopan parlamentti |
1 / 21 |
| Kansainväliset jäsenyydet |
– Euroopan kansanpuolue (2009–2024) |
| Kotisivu |
www |
Historia
Edeltäjät
Unkarissa toimi 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikaan useita ”kristillis-sosiaalisia” liikkeitä ja järjestöjä, jotka pyrkivät kristilliseltä pohjalta edistämään yhteiskuntarauhaa, vastustamaan sekä fasismia että kommunismia, yhdistämään kirkkoa työväestöön ja tukemaan yhteiskunnan heikompia. Vuonna 1943 Győrin piispan Vilmos Aporin aloitteesta katolisten kirkonmiesten, poliitikkojen ja intellektuellien piirissä perustettiin Keresztény Szociális Népmozgalom (’Kristillinen sosiaalinen kansanliike’). Vuonna 1944, kun sodanjälkeisen uuden Unkarin monipuoluejärjestelmän kuviot alkoivat hahmottua, liike muutettiin puolueeksi nykyisen kaltaisella nimellä Kereszténydemokrata Néppárt ’Kristillisdemokraattinen kansanpuolue’.[4] Se aloitti julkisen toimintansa puolueena tammikuussa 1945, muutti nimensä ”Demokraattiseksi kansanpuolueeksi” (Demokrata Néppárt, DNP) ja joutui pian vaikeuksiin. Puolueessa taistelivat keskenään lehtimies István Barankovicsin edustama ”sosiaalinen” ja arkkipiispa Mindszentyn oikeistokonservatiivinen linja, ja ulkoapäin sen toimintaa alkoi vaikeuttaa valtaan nouseva kommunistipuolue.[5]
Kesällä 1946 kommunistinen sisäministeri László Rajk lakkautti useita katolisia järjestöjä. Kaikista vaikeuksista huolimatta DNP onnistui elokuun 1947 vaaleissa saamaan 16,4 % äänistä ja 60 kansanedustajapaikkaa. Jo samana syksynä kommunistipuolue alkoi kuitenkin hävittää vastustajiaan, ja kun kesällä 1948 sosiaalidemokraattinen puolue oli pakotettu sulautumaan kommunistipuolueeseen, puoluejohtaja Mátyás Rákosi alkoi avoimesti nimittää DNP:tä ”fasismin piilopaikaksi”. Kun arkkipiispa Mindszenty oli joulukuussa 1948 pidätetty, DNP:n johtaja Barankovics vielä tammikuussa 1949 tapasi Rákosin ja sai tältä kuulla, että ”DNP:n kohtalo on ratkennut”. Barankovics ei suostunut tuomitsemaan maanpetoksesta syytettyä Mindszentyä julkisesti vaan lähti maasta, samoin kuin monet muut puolueen vaikuttajat. DNP:n toiminnan päättymisestä ilmoitettiin kirjeellä, jonka parlamentti merkitsi tiedoksi 10. maaliskuuta 1948.[5]
Unkarin kansannousun aikana loka-marraskuun taitteessa 1956 useita kommunistien lakkauttamia puolueita perustettiin uudelleen, myös kolme eri ”kristillisdemokraattista” puoluetta, jotka eivät kuitenkaan ehtineet kunnolla käynnistää toimintaansa ennen kuin kansannousu kukistettiin.[5]
Järjestelmänvaihdos ja uusi alku
Unkarin siirtyessä kohti monipuoluejärjestelmää Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDNP) perustettiin uudelleen 30. syyskuuta 1989.[5] Se julistautui entisen DNP:n perilliseksi ja sen toiminnan jatkajaksi. Vaikka uusien perustajien joukossa oli joitakin entisessä DNP:ssä toimineita nimiä, puolueen historiallisesta jatkuvuudesta, identiteetistä ja sisällöllisestä uskottavuudesta käytiin jonkin verran väittelyä, ennen kuin se hyväksyttiin mukaan ”Opposition neuvottelupöytään” (Ellenzéki Kerekasztal), uusien oppositiopuolueiden tärkeimpään yhteistyöelimeen.[6]
Ensimmäisissä vapaissa parlamenttivaaleissa 1990 KDNP sai 6,46 %:n ääniosuudella 21 mandaattia[7], ja József Antallin keskusta-oikeistohallituksessa KDNP:n puheenjohtaja László Surján sai sosiaali- ja terveysministerin salkun.[8][9] Kesäkuussa 1990 KDNP hyväksyttiin jäseneksi kahteen EPP:n edeltäjäjärjestöön, Euroopan kristillisdemokraattien unioniin (EUCD), elokuussa myös Euroopan demokraattien unioniin (EDU).[10]
Hajaannuksen aika (1997–2002)
Vuoden 1994 parlamenttivaaleissa KDNP sai 7,03 % äänistä, ja mandaattien määrä nousi 22:een.[11] Kaikkiaan vaalitulos oli kuitenkin odotuksiin nähden pettymys. Sosialistipuolue MSZP voitti vaalit, Gyula Horn muodosti hallituksen ja KDNP muiden oikeistopuolueiden lailla jäi oppositioon. Puolue katsoi joutuvansa uudistamaan imagoaan ja ajautui sisäiseen kriisiin, jonka johdosta sen kannatus hupeni. Vuonna 1997 yhteistyövalmius äärioikeistolaisen ja antisemitistisistä ulostuloistaan tunnetun Oikeus ja elämä -puolueen (MIÉP) kanssa johti siihen, että EUCD erotti KDNP:n jäsenyydestään.[10]
Samana vuonna 1997 KDNP:n puoluekokouksessa käydyn tiukan kamppailun puheenjohtajuudesta voitti György Giczy, ja puolueen sääntömuutoksella johtajalle annettiin oikeus erottaa jäseniä. Myöhemmin puolueesta erotettiinkin mm. puheenjohtajakamppailun hävinnyt Zsolt Semjén. Käytännössä KDNP hajosi kahtia ja sen parlamenttiryhmä lakkasi olemasta. Osa puolueesta erotetuista siirtyi oikeistopuolueiden, Demokraattisen foorumin (MDF) tai Fideszin ryhmiin. Puolueesta lähteneet perustivat Unkarin kristillisdemokraattisen liiton (Magyar Kereszténydemokrata Szövetség, MKDSZ), joka valitsi johtajakseen László Surjánin.[12]
Vuoden 1998 parlamenttivaaleihin MKDSZ:n jäsenet ottivat osaa Fideszin listoilla, tynkä-KDNP taas vaaliliitossa Riippumattoman pientilallisten puolueen (Független Kisgazdapárt, FKGP) kanssa, saamatta yhtään ehdokastaan läpi. Fidesz-puolueen vaalivoiton jälkeen perustetussa Viktor Orbánin hallituksessa sosiaali- ja perheasiain ministerin salkun sai MKDSZ:n varapuheenjohtaja Péter Harrach.[12]
Tynkä-KDNP muodosti vuoden 2002 vaalien alla yhdessä kolmen muun pienpuolueen kanssa uuden puolueen tai liittouman (CENTRUM Összefogás Magyarországért ’CENTRUM Yhteistyö Unkarin puolesta’),[13] joka ei saanut yhtään ehdokastaan läpi. Fidesz-puolueen listoilta parlamenttiin päässeet MKDSZ:n jäsenet taas perustivat Fideszin parlamenttiryhmän sisälle oman kristillisdemokraattisen osastonsa.[12]
Uudistunut KDNP Fidesz-puolueen apupuolueena (2002–)
Syyskuussa 2002 Unkarin korkein oikeus kumosi KDNP:n vuoden 1997 puoluekokouksen päätökset. Uudessa puoluekokouksessa KDNP käytännössä luotiin uudelleen, ja Fideszin suojiin siirtyneet kristillisdemokraatit palasivat sen jäseniksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin László Varga, varapuheenjohtajiksi Péter Harrach, István Mikola ja Zsolt Semjén; Vargan kuoltua 2003 Semjénistä tuli hänen seuraajansa.[12]
Vuonna 2007 Euroopan kansanpuolue otti KDNP:n jälleen jäsenekseen.[12]
Vuodesta 2006 lähtien KDNP on osallistunut vaaleihin vain liitossa Fideszin kanssa ja muuttunut sen apupuolueeksi, jonka omaa kannatusta on käytännössä mahdoton erikseen mitata. Fideszin korostaessa kristillisdemokraattista linjaansa puolueiden ideologiset erot ovat hävinneet lähes olemattomiin, ja HVG-lehden mukaan ainakin vuoden 2010 vaaleihin KDNP:n ehdokkaatkin valitsi Viktor Orbán.[14] KDNP:n säännöt sallivat jäsenyyden myös Fidesz-puolueessa, ja vuonna 2022 Fideszin silloinen aluekehitysministeri Tibor Navracsics aktivoi KDNP-jäsenyytensä, siirtyi KDNP:n parlamenttiryhmään ja ilmoitti työskentelevänsä lähentääkseen Fidesztä uudelleen Euroopan kansanpuolueeseen.[15]
Fidesz-puolueen lähtiessä Euroopan kansanpuolueesta 2021 koalitiokumppani KDNP (edustaja György Hölvényi) jäi Euroopan parlamentissa vielä EPP:n ryhmään.[16] Kun vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa Fidesz-KDNP-koalition uudeksi haastajaksi noussut Péter Magyarin TISZA-puolue menestyi ja toivotettiin tervetulleeksi EPP:n riveihin, puoluejohtaja Semjén ja euroedustaja Hölvényi ilmoittivat, että KDNP ei hyväksy EPP:n ”sotadoktriinia” eikä ”moraalisista syistä” enää voi jatkaa EPP:ssä sen hyväksyttyä Péter Magyarin jäsenekseen.[17] Heinäkuussa 2024 KDNP:n edustaja Hölvényi oli Fidesz-edustajien mukana perustamassa Euroopan patriootit -ryhmää.[18]
Linja ja ohjelma
Kotisivuillaan KDNP määrittelee itsensä maailmankatsomuspuolueeksi, joka edustaa Unkarin poliittisessa elämässä kristillistä yhteiskuntaoppia ja puolustaa ”perinteisiä eurooppalaisia arvoja”. Toimintansa painopisteiksi se määrittelee ihmisarvon, elämän ja perheiden puolustamisen sekä yhteiskunnallisen solidaarisuuden toteuttamisen. Avioliitto on KDNP:n mukaan miehen ja naisen pysyvä ja muut suhteet pois sulkeva liitto, perheen perusta, ja väestön vähenemisen torjuminen kansakunnan kohtalonkysymyksistä tärkein. Väestötilanteen korjautuminen vaatii KDNP:n mukaan näkemysten muuttumista ja perheiden tukemista. KDNP korostaa syrjäytymisvaarassa olevien ja velkautuneiden perheiden auttamista ja pitää tärkeänä ”kansakunnan yhdistämistä” (Unkarin kansalaisuuden myöntäminen rajantakaisille unkarilaisvähemmistöille). Puolue vastustaa ”abortin ja eutanasian propagointia, samasukupuolisten parisuhteiden nostamista avioliiton arvoiseksi, gender-ideologian villiintymistä ja perheinstituution tietoista heikentämistä”.[19]
Unkarin perinteisistä kristillisistä kirkkokunnista KDNP:n juuret ovat erityisesti roomalais-katolisessa kirkossa, ja vaikka se ei virallisesti nimenomaisesti katolisuuteen sitoudukaan, sitä on nimitetty ”Unkarin katolisen kirkon poliittiseksi haaraksi”.[20][21]
Vaalitulokset
| vuosi | %-osuus | ääniä | paikkoja |
|---|---|---|---|
| 1990 | 6,46 % | 317 183 | 21 / 386 |
| 1994 | 7,03 % | 379 573 | 22 / 386 |
| 1998 | 2,59 % | 116 065 | 0 / 386 |
| 20021 | 3,90 % | 219 029 | 0 / 386 |
| 20062 | 42,03 % | 2 272 979 | 23 / 386 |
| 20102 | 52,73 % | 2 703 857 | 36 / 386 |
| 20142 | 44,87 % | 2 264 486 | 16 / 199 |
| 20182 | 49,27 % | 2 824 206 | 16 / 199 |
| 20222 | 54,33 % | 3 033 824 | 16 / 199 |
1 Keskustapuolueen (unk. Centrumpárt) kanssa.
2 Fideszin kanssa.
Puheenjohtajat
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.