From Wikipedia, the free encyclopedia
Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, joiden rasvahappoketjussa on yksi tai useampi korkeaenerginen kaksoissidos. Rasvahappo on kertatyydyttymätön, jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen.
Kaksoissidokset ovat yleensä cis-muodossa. Rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.
Kaikki ravintorasvat sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja[1]. Ylivoimaisesti suurin osa eurooppalaisen ruokavalion tyydyttymättömistä rasvahapoista koostuu linoli- ja alfalinoleenihapoista[2].
Paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä rasva ei jähmety jääkaapissa. Lisäksi paljon tyydyttymättömiä ja etenkin paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä rasva härskiintyy muita rasvoja herkemmin. Tämä johtuu siitä, että tyydyttymättömien rasvahappojen korkeaenergiset kaksoissidokset tekevät rasvasta helposti hapettuvaa[3].
Tyydyttymättömien omega-7-rasvahappojen kuten palmitoleiinihapon ja vakseenihapon hapettuminen ihon pinnalla 2-nonenaaliksi saattaa olla vanhan henkilön hajuksi kutsutun ilmiön syynä[4].
Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä, sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[5]
Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[5] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuotteissa, kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[5]
Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[5] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.
Edellä käsiteltyjen rasvahappojen lisäksi tyydyttymätön kaksoissidos voi sijaita myös muissa kohdin hiilivetyketjua. Esimerkkejä ovat
Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät muun muassa konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.
Kaikki rasvaa sisältävät ruoka-aineet sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja[1]. Ylivoimaisesti suurin osa eurooppalaisen ruokavalion tyydyttymättömistä rasvahapoista koostuu linoli- ja alfalinoleenihapoista[2].
Oliivin rasvassa on 70 prosenttia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 14 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja[6]. Saksanpähkinässä on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja muissa pähkinöissä runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja[7]. Yli puolet sian[8] ja broilerin rasvasta[9] koostuu tyydyttymättömistä rasvahapoista. Noin puolet lampaan rasvan rasvahapoista on tyydyttymättömiä[10]. Kalanrasvassa ja valtameressä elävien nisäkkäiden, kuten valaiden, rasvassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja.
| Rasva tai öljy | ALA | EPA | DHA | ETA | SDA | LA | AA | DGLA | GLA | PA | OA |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n-3 | n-6 | n-7 | n-9 | ||||||||
| Voi[11] | 4 | 30 | |||||||||
| Kylmäp.rypsiöljy[5] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
| Oliivi-[5] | 0–1 | 4–21 | 0 | 55–83 | |||||||
| Hamppu- lähde? | 21 | 2 | 57 | 4 | 6 | ||||||
| Auringonkukka-[5] | < 1 | 48–74 | 0 | 14–39 | |||||||
| Pellava-[5] | 30–60 | 10–25 | 0 | 13–36 | |||||||
| Soija-[5] | 6–10 | 50–57 | 0 | 18–26 | |||||||
| Seesam-[5] | 0 | 42–48 | 0 | 36–42 | |||||||
Vuonna 2021 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että kertatyydyttymättömät rasvahapot vähentävät aterianjälkeisiä verensokerin heilahteluita suurimmalla osalla ihmisistä, mutta lisäävät joillain ja osalla ihmisistä niillä ei ole mitään vaikutusta verensokeriin. Erot saattoivat liittyä tutkittavien perimään, painoindeksiin, suolistomikrobeihin tai elintapoihin.[12]
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[13]
Vuonna 1999 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että monityydyttymättömien rasvahappojen runsas saanti (15 energiaprosenttia) lisää veren hapettuneen glutationin määrää, mitä pidetään yhtenä oksidatiivisen stressin biomarkkerina. Myös virtsan TBARS-aineiden (thiobarbituric acid reactive substances) määrä kasvoi, joita pidetään rasvojen hapettumisen biomarkkereina. Tulos viittasi siihen, että monityydyttymättömät rasvahapot lisäävät elimistön oksidatiivista stressiä.[14]
Tyydyttymättömät rasvahapot nostavat veren insuliinipitoisuutta, mikä lisää kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä[15].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
