Tromssan lääni (norj. Troms fylke, pohjoissaameksi Romssa fylka, kveeniksi Tromssan fylkki) on Norjan lääni maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella. Se sijaitsee Norjanmeren rannikolla Napapiirin pohjoispuolella ja rajautuu idässä Finnmarkin lääniin sekä etelässä Suomeen, Ruotsiin ja Nordlandin lääniin. Sen hallinnollinen keskus on Tromssa. Läänissä on 164 330 asukasta (vuonna 2016)[2] ja sen pinta-ala on 25 862,92 neliökilometriä.[1]
| Tromssan lääni Troms fylke Romssa fylka Tromssan fylkki |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Läänin sijainti Norjassa |
|
| Valtio | Norja |
| Alue | Pohjois-Norja |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tromssa |
| – lääninjohtaja | Knut Werner Hansen |
| Pinta-ala | 25 862,92[1] km² |
| Väkiluku (2016) | 164 330[2] |
| – väestötiheys | 6,35 as./km² |
| Kielet | Kirjanorja ja uusnorja |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | NO-19 |
| – NUTS | NO072 |
| Läänin internetsivut | |
Vuoden 2020 alussa lääni yhdistettiin Finnmarkin läänin kanssa Tromssan ja Finnmarkin lääniksi. Yhdistymistä kuitenkin vastustettiin, minkä seurauksena lääni päätettiin lakkauttaa vuoden 2024 alussa.[3] Samalla Tromssan lääni perustettiin uudelleen, sekä Tromssan ja Finnmarkin lääniin sen perustamisen aikaan liitetty Tjeldsundin kunta pysyi osana Tromssan lääniä.
Maantiede
Vuoret
Tromssan lääni on kauttaaltaan suhteellisen vuoristoista aluetta. Monin paikoin vuoret ovat hyvin jyrkkiä ja niiden väleissä on kapeita laaksoja, joiden pohjalla virtaa jokia. Toisin paikoin ylhäällä vuorilla on myös jäätiköitä, ja läänin korkein kohta Jiehkkevárri (1 833 m) on erään jäätikön laki. Jiehkkevárri sijaitsee Lyngenin niemimaalla ja on osa Lyngsalpene-vuoristoa, jossa ovat läänin muutkin korkeimmat huiput. Muuallakin läänissä rannikoiden jyrkät ja teräväpiirteiset vuoret kohoavat suoraan merenpinnasta satojen metrien ja jopa yli 1 000 metrin korkeuteen. Vuoret antavat suojaa pitkin vuonoja oleville vihreille laitumille. Sisämaan laajoissa laaksoissa vuorten rinteitä päällystävät koivumetsät. Lähellä läänin itäisiä rajaseutuja vuorten keskimääräinen profiili muuttuu jonkin verran rannikkovuoria pyöreämmäksi.[4][5]
Paikallisen kansanperinteen mukaan vuoret ovat peikkoja, jotka ovat auringon paisteessa jähmettyneet kiveksi. Näin on selitetty monien vuorten erikoisia muotoja tai hahmoja. Eräs läänin tunnetuista teräväpiirteisistä vuorimuodostumista on Senjan saaren ulkorannikolla sijaitseva Okshornan (”Djevelens tanngard”, suom. ”paholaisen leuka”), jonka jyrkät ja keihäsmäiset huiput nousevat satoja metrejä suoraan merestä. Toisenlainen tunnettu vuorenhuippu on 1 238 metriä korkea Tromsdalstinden, jonka pyöreähkö laki kohoaa Tromsdalen-laakson perukalla, Tromssan kaupungin taustalla.[4]
Tromssan alppiklubilla (Troms Turlag) on 650 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ympäri lääniä.[4]
Saaret
Lääni käsittää lukuisia saaria, mukaan lukien kaksi Norjan rannikon suurinta saarta:[6]
Eri saaret voivat erota maastollisesti toisistaan hyvinkin paljon. Jotkut ovat matalia, ja tuuli pääsee puhaltamaan niillä vapaasti. Toisilla saarista on jopa yli 1 000 metriä korkeita vuoria, jolloin vuoret tarjoavat myös jonkin verran tuulensuojaa. Myös Tromssan kaupunkisaaren ympärillä on runsaasti muita vuoristoisia saaria, jotka suojaavat kaupunkia merituulilta.[7][5]
Ilmasto
Alueen ilmastoon vaikuttaa lämmin Golfvirta, minkä vuoksi talvet rannikoilla ovat pohjoiseen sijaintiin nähden leutoja mutta lumisia, ja lämpötilat liikkuvat tuolloin noin −3 °C ja −6 °C välillä. Sisämaan alueilla on talvisin viileämpää, ja lämpötilat saattavat ajoittain laskea −30 °C alapuolelle. Sisämaassa ilma on tosin kuivempaa, mikä vähentää pakkasen purevuutta suhteessa rannikon kosteampaan ilmaan. Kesäisin lämpötilat vaihtelevat yleensä 10 °C ja reilusti yli 20 °C välillä, mikä tekee alueesta varsin hedelmällistä.[8][9]
|
Tromssan (läänin pohjoisosassa) ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Harstadin (läänin eteläosassa) ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto
Asutusalueiden ulkopuolella on laajoja ja käytännössä koskemattomia erämaa-alueita. Vuorten alempia irtokivirinteitä päällystävät tyypillisesti koivumetsät. Erityisen rikkaan kasviston omaavat alueen liitukivivuoret. Läänin tunnuskukka on niittykullero (Trollius europaeus).[12]
Läänin alueella liikkuvia suurpetoeläimiä ovat susi (Canis lupus), karhu (Ursus arctos), ilves (Lynx lynx) ja ahma (Gulo gulo). Euroopan suurin merikotkien (Haliaeetus albicilla) pesäke sijaitsee Nord-Fugløyan saarella, läänin pohjoisosassa. Muutoin rikkaan linnuston omaavat esimerkiksi erämaiden kosteikot. Kaloja on runsaasti sekä alueen järvi- että merivesissä.[12] Tunnetuin alueen pyydetyistä merikaloista lienee turska (Gadus morhua). Muita pyyntikaloja ovat seiti (Pollachius virens), ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus), puna-ahven (Sebastes marinus), kolja (Melanogrammus aeglefinus), kissakala (Anarhichas lupus) ja merikrotti (Lophius piscatorius). Vaeltavista kaloista lohet ovat yleisiä joissakin läänin joissa. Muita alueen tunnettuja vaeltavia kaloja ovat merinieriä ja meritaimen (Salmo trutta trutta). Laajimmalle levinnyt vaeltamaton makean veden kala on nieriä (Salvelinus alpinus) ja sitä tavataan järvistä kaikkialla läänissä. Myös taimenia (Salmo trutta) tavataan monista alueen järvistä. Lisäksi haukia (Esox lucius), ahvenia (Perca fluviatilis), harjuksia (Thymallus thymallus), siikoja (Coregonus lavaretus) ja mateita (Lota lota) löytyy joistakin järvistä ja joista, mutta ne eivät ole yhtä yleisiä kuin edelliset.[13]
Historia
Läänin vanhimmat jäljet ihmisasutuksesta ovat yli 10 000 vuotta vanhoja ja juontavat juurensa paimentolaiskulttuuriin. Läänistä on löydetty myös maailman pohjoisimpia merkkejä viikinkien ajalta. Runsaat meren antimet yhdistettynä paikalliseen maanviljelyyn loivat perustan Tromssan läänin alueen ensimmäiselle pysyvälle asutukselle. Alkuperäinen saamelaisväestö on pitkään hyödyntänyt rantoja porotokkiensa kesälaitumina. Talvella taas poroja on laidunnettu sisämaassa Suomen ja Ruotsin raja-alueilla. Etelämpää, kuten Gudbrandsdalenista, kotoisin olleet maanviljelijät veivät omaa viljelykulttuuriaan kohti pohjoista asuttaessaan Tromssan läänin sisäosia. Lääniä asuttivat myös suomalaisperäiset kveenit, mikä näkyy joidenkin paikkojen rakennustyylissä ja kulttuurissa.[8]
Kunnat
Tromssan lääniin kuuluu 21 kuntaa:
|
|
Lakkautetut kunnat
Väestö
Läänin alueella asuu 154 642 ihmistä, ja väkiluku on kasvava. Läänin asukkaista 56% asuu saarilla (suuri osa Tromssan kaupungissa, jonka keskusta on rakennettu saarelle). Lääni käsittää kolme, muihin väestökeskittymiin suhteutettuna, suurempaa kaupunkia.[8][6]
Kolme suurinta väestökeskittymää ovat:[8]
Läänin 25 kuntaa käsittävät monia pienempiä kyliä ja asutuksia. Tromssan lääni on virallisesti kaksikielinen. Alueella asuu alkuperältään niin norjalaisia, saamelaisia kuin suomalaisiakin.[8][6][7]
Liikenne
Läänin vilkkaimmat tiet autoliikenteelle ovat läänin halki kulkeva Eurooppatie 6 ja Suomesta Tromssaan kulkeva Eurooppatie 8. E6 on eräs koko Norjan pääteistä ja yhdistää esimerkiksi Tromssan läänin sekä pohjoisempaan Finnmarkin lääniin että eteläisempään Nordlandin lääniin. E8 on läänin ainut suoraan Suomen puolelle johtava tie. Tämä Tromssaan päättyvä tie kulkee Paatsivuonossa (norj. Balsfjord) sijaitsevan Nordkjosbotnin ja Omasvuonossa (norj. Storfjord) sijaitsevan Yykeänperän (norj. Skibotn) läheisen risteyksen välisen matkan samaa reittiä E6-tien kanssa ja kääntyy risteyksestä kohti Kilpisjärveä ja Suomea. Seuraavaksi lähimmät Suomeen johtavat tiet kulkevat Finnmarkin läänin puolelta. Ruotsiin Tromssan läänistä ei johda yhtäkään suoraa tietä, vaan lähimmät Ruotsin risteykset ovat joko Nordlandin läänin puolella tai Suomen Enontekiöllä. Kuten muuallakin Norjassa, on Tromssan läänissäkin runsaasti eri paikkoihin johtavia pistotietyyppisiä tai lenkkejä tekeviä lääninteitä (norj. Fylkesvei). Lääninteitä pienemmät tiet eivät yleensä ole enää asvaltoituja.[15][5]
Vuoristoisesta maastosta johtuen osalle teistä on rakennettu maantietunneleita, jotka alittavat rannikoiden jyrkkiä vuorenseinämiä tai puhkaisevat teitä kokonaisten vuorijonojen läpi, jolloin tietyt tunnelit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Joissakin paikoissa osa teistä on rakennettu kulkemaan säännöllisesti kulkevien autolauttayhteyksien kautta, jolloin esimerkiksi leveän vuonon poikki ei ole tarvinnut rakentaa erittäin pitkää siltaa tai merenpohjan alittavaa tunnelia (usein tällaiset vaihtoehdot ovat poissuljettuja vuonojen syvyyden vuoksi). Norjan rannikon pisintä lauttareittiä kulkevat Hurtigruten-laivat pysähtyvät neljässä Tromssan läänin satamassa, jotka sijaitsevat Kieruassa (norj. Skjervøy), Tromssassa (norj. Tromsø), Finnsnesissä ja Harstadissa.[15][5]
Norjan rannikkoalueilla asuville tyypilliseen tapaan, vesialueiden läheisyydestä johtuen, paikalliset saattavat liikkua myös jonkin verran veneillä, sillä jotkin saarilla sijaitsevista tai vuorten ympäröimistä rantapaikoista ovat maantieyhteyksien ulkopuolella.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
