Remove ads
suomalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Tommi Veikko Huhtala[2] (s. 7. joulukuuta 1987 Tampere) on suomalainen entinen jääkiekkoilija. Hän oli pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä, mutta on pelannut myös keskushyökkääjänä. Huhtala pelasi suurimman osan urastaan SM-liigaa Tampereen Ilveksen, Porin Ässien ja Espoo Bluesin joukkueissa, jossa hän pelasi yhteensä 456 runkosarjaottelua tehopistein 105+96=201, 37 playoff-ottelua tehopistein 10+4=14 ja 14 playout/liigakarsintaottelua tehopistein 4+2=6. Huhtala pelasi urallaan myös neljä kautta KHL:ää Jokereissa sekä kolme kautta Saksan DEL-liigan Adler Mannheimissa, jossa hän voitti Saksan-mestaruuden vuonna 2019. Huhtala pelasi myös kauden 2021–2022 HockeyAllsvenskanin HV71:ssä ja uransa viimeisen kauden 2022–2023 Mestis-joukkue Kiekko-Espoossa, joista molemmat kaudet päättyivät mestaruuteen. Hän myös edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2014, jolloin Huhtala voitti hopeaa.[3] Häntä luonnehdittiin pelityyliltään voimahyökkääjäksi.[4]
Tommi Huhtala | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. joulukuuta 1987 Tampere, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Hotsi[1] |
Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 183 cm |
Paino | 90 kg |
Seura | |
Seura | Florida Panthers |
Sarja | NHL |
Tehtävä | Euroopan-kykyjenetsijä |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2005–2023 |
Aik. seurat |
Ilves (SML) Ässät (SML) Blues (SML) Jokerit (KHL) Adler Mannheim (DEL) HV71 (Allsv.) Kiekko-Espoo (Mestis) |
Huhtala toimii nykyään NHL-seura Florida Panthersin Euroopan-kykyjenetsijänä.[3]
Huhtala on Tampereen Ilveksen kasvatti. Hän voitti C-nuorten SM-hopeaa vuonna 2003[1] ja A-nuorten Suomen-mestaruuden vuonna 2005. Huhtala kuului Ilveksessä "kultaiseen ikäluokkaan" Tuukka Raskin, Perttu Lindgrenin, Juho Mielosen ja Ville Korhosen ohella. Elokuussa 2005 hän teki kolmivuotisen sopimuksen Ilveksen SM-liigajoukkueen kanssa.[5] Huhtala teki liigadebyyttinsä jo kauden 2005–2006 avauskierroksella 15. syyskuuta 2005 paikallisottelussa Tapparaa vastaan. Ottelussa nähtiin varsin erikoinen tilanne, sillä 17-vuotias Huhtala oli kauden alkaessa SM-liigan nuorin pelaaja ja hän pelasi tuolloin SM-liigan vanhimman pelaajan, 41-vuotiaan Raimo Helmisen laidalla.[6] Yhteensä Huhtalan tulokaskausi toi 42 runkosarjaottelussa tehot 2+1=3 ja 63 jäähyminuuttia sekä kolmessa playoff-ottelussa yhden maalin. Huhtalan liigauran avausmaali syntyi 22. lokakuuta 2005 vieraissa Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan.[7] Hän pelasi kauden aikana miesten pelejä myös viiden Mestis-ottelun verran alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.[3]
Kaudella 2006–2007 Huhtala jäi Ilveksessä pienempään rooliin, kun Sakari Pietilä tuli joukkueen päävalmentajaksi. Hän siirtyi vielä vuoden voimassa olleesta sopimuksesta huolimatta kauden jälkeen Porin Ässiin kaksivuotisella sopimuksella kaudeksi 2007–2008.[8] Huhtala teki SM-liigan runkosarjassa 13 tehopistettä. Hän vahvisti myös Ässien A-nuoria kevään 2008 pudotuspeleissä, joiden maalipörssin Huhtala voitti kahdeksalla osumallaan. Hän voitti myös sarjan tehotilaston lukemalla +11. Huhtala voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-hopeaa.[3] Helmikuussa 2009 Hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Ässien kanssa.[9]
Huhtala teki kaudella 2009–2010 SM-liigan yhden kauden maaliennätyksensä 16 osumallaan, joilla hän oli Ässien toiseksi paras maalintekijä Marko Kivenmäen kanssa.[10] Kaudella 2010–2011 Huhtala pelasi runkosarjassa vain 34 ottelua kylkivamman takia.[11] Kevään 2011 pudotuspeleissä hän oli Ässien paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 3+2=5.[12] Kaudeksi 2011-2012 Huhtala siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Espoo Bluesiin.[13] Kolmannessa puolivälieräottelussa 26. maaliskuuta 2012 vieraissa Kalevan Palloa vastaan hän ajoi ottelun lopulla vastustajan maalivahti Mikko Koskisen päälle, minkä seurauksena Koskinen kävi Huhtalan kimppuun ja löi tätä kilpikäsineellään usean kerran päähän. Huhtala sai Koskisen päälle ajamisesta kahden minuutin jäähyn estämisestä, mutta kaksikko sai myös 5+20-minuutin ottelurangaistukset väkivaltaisuudesta. Heille myös määrättiin yhden ottelun mittaiset pelikiellot, Huhtalalle tarkoitukselliseksi katsotusta päälleajostaan ja Koskiselle kilpikäsineellä lyömisestä.[14] Huhtala voitti lopulta koko SM-liigan pudotuspelien jäähypörssin 72 minuutillaan.[3]
Huhtala oli kaudella 2012–2013 Bluesin paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies tehoilla 22+10=32.[15] Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin neljännen sijan neljän muun pelaajan kanssa.[16] Huhtala keräsi myös 109 jäähyminuuttia, joilla hän sijoittui jäähypörssissä viidenneksi.[3] Huhtala teki liigauransa ensimmäisen kypärätempun 5. tammikuuta 2013 Porin Ässiä vastaan. Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[17]
26. tammikuuta 2013 Espoo Bluesin runkosarjaottelussa Rauman Lukkoa vastaan Huhtala taklasi Tommi Kovasta kuolleesta kulmasta päähän, kun ottelua oli kulunut 11 sekuntia. Taklaus aiheutti Kovaselle vakavan parantumattoman aivovamman, työkyvyttömyyden sekä uran päättymisen.[18][19] Tapauksen johdosta SM-liigan päävideotuomari sai kohun seurauksena potkut sillä Tommi Huhtala ei saanut kohua aiheuttaneesta rajuun vammaan johtaneesta toiminnasta pelikieltoa.[20] Huhtala sai kauden aikana myös kolmen ottelun pelikiellon törmättyään 12. helmikuuta 2013 pelatussa ottelussa Oulun Kärppiä vastaan erotuomari Timo Metsälään. Metsälä kaatui ja loukkaantui jättäen ottelun kesken ensimmäisellä erätauolla. Huhtalalle ei tuomittu tilanteesta rangaistusta. SM-liigan kurinpitäjä Sampo Liusjärvi perustelee tuomiotaan:
»Vastoin Huhtalan lausumassa esittämää, en pidä tilannetta vahinkona. Vaikka tilanteessa pelin painopiste on toisella laidalla, näkemykseni mukaan Huhtalan on täytynyt olla tietoinen luistelulinjallaan olleesta päätuomarista. Metsälä ei myöskään tule Huhtalan luistelulinjalle yllättäen. Edellä kuvatuilla perusteluilla kontakti erotuomariin on joko tarkoituksellinen tai se johtuu Huhtalan välinpitämättömyydestä erotuomarin koskemattomuuden suhteen.»
Marraskuussa 2012 Huhtala teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Bluesin kanssa.[4] Kaudella 2013–2014 hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 23+20=43,[3] joilla Huhtala oli joukkueen paras pistemies ja maalintekijä. Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin toisen sijan HIFK:n Juuso Puustisen kanssa ja sijoittui pistepörssissä kahdeksanneksi.[22] Huhtala voitti myös Bluesin sisäisen tehotilaston lukemalla +10.[23]
Kaudeksi 2014–2015 hän siirtyi kaksivuotisella sopimuksella KHL:ään siirtyneisiin Jokereihin.[24] Runkosarjassa hän teki 12 maalia ja antoi 5 maaliin johtanutta syöttöä. Huhtala oli kevään 2015 pudotuspeleissä viidellä osumallaan joukkueen paras maalintekijä Steve Mosesin kanssa.[25] Hän edusti Jokereita kauden aikana myös Spengler Cupissa.[3] Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Huhtala ehti pelata 24 ottelua, kunnes hänen kautensa todettiin päättyneeksi ylävartalovamman vuoksi Karjala-turnauksen päätösottelussa Ruotsia vastaan epäonnistuneen taklausyrityksen jälkeen.[26] Huhtikuussa 2016 Huhtala solmi kaksivuotisen jatkosopimuksen Jokereiden kanssa.[27]
Huhtala oli kaudella 2016–2017 15 osumallaan Jokereiden kolmanneksi paras maalintekijä Jesse Joensuun kanssa.[28] Kaudella 2017–2018 hän pelasi lokakuussa 2017 tulleen loukkaantumisten vuoksi runkosarjassa vain 39 ottelua.[29] Huhtala pelasi kauden aikana myös puolustajana, kun hän paikkasi Jokereiden puolustajien loukkaantumisia.[30]
Huhtala siirtyi kaudeksi 2018–2019 kaksivuotisella sopimuksella Saksan DEL-liigan Adler Mannheimiin.[31][32] Hän voitti kauden päätteeksi Saksan-mestaruuden. Joulukuussa 2019 Huhtala teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[33] Kaudella 2020–2021 hän nousi Adlerin varakapteeniksi.[3] Huhtala kuitenkin loukkaantui tammikuussa 2021 ja hän palasi kaukaloihin kesken pudotuspelien.[34]
Lokakuussa 2021 Huhtala siirtyi loppukauden 2021–2022 kattavalla sopimuksella edellisenä keväänä Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskaniin pudonneeseen HV71:een.[35] Hän jakoi 13 osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Måns Lindbäckin ja Jonathan Davidssonin kanssa.[36] Huhtala jakoi myös lukemalla +8 koko sarjan pudotuspelien tehotilaston voiton joukkuetovereidensa Chad Billinsin ja Oliver Bohmin kanssa.[37] Hän voitti kauden päätteeksi Allsvenskanin mestaruuden ja oli nostamassa HV71:tä takaisin SHL:ään.[3]
Syksyllä 2022 Huhtala harjoitteli Mestis-joukkue Kiekko-Espoon mukana, kunnes syyskuun lopulla hän teki seuran kanssa loppukauden 2022–2023 kattavan jatkosopimuksen.[38] Joukkuetta valmensivat Huhtalalle Jokereiden videovalmentajana tutuksi tullut Tomas Westerlund ja hänen kanssaan siellä pelannut Kurtis McLean. Kiekko-Espoon urheilutoimenjohtajana toimi hänen kanssaan Bluesissa pelannut Kim Hirschovits.[39] Huhtala voitti Mestiksen pudotuspelien tehotilaston lukemalla +14.[40] Hän voitti kauden päätteeksi Mestiksen mestaruuden[41] ja Huhtala palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Håkan Hjerpe -palkinnolla.[42]
Elokuussa 2023 Huhtala vahvisti lopettavansa pelaajauransa.[43]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Valko-Venäjä 2014 | jääkiekko |
Huhtala edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2014, jolloin hän voitti hopeaa.[3] Yhteensä Huhtala pelasi 46 A-maaottelua tehopistein 4+11=15.[44] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 24. huhtikuuta 2010 Odensessa pelatussa harjoitusottelussa Tanskaa vastaan. Huhtala merkittiin Suomen nelosketjun vasempaan laitaan, kahden muun debytantin Jarno Koskirannan ja Joonas Raskin viereen.[45] Huhtalan ensimmäinen A-maajoukkuemaali syntyi 10. huhtikuuta 2014 Euro Hockey Challengessa Jyväskylässä Latviaa vastaan.[46]
Huhtala pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2005.[3] Hän pelasi myös U-18 Junior World Cupissa vuonna 2004.[47]
Huhtala aloitti syksyllä 2023 NHL-seura Florida Panthersin Euroopan-kykyjenetsijänä.[48]
Huhtalan pikkuveli Teemu pelasi omalla urallaan hyökkääjänä Tampereen Ilveksessä yhteensä 39 SM-liigaottelua.[49] Veljekset ovat toisen polven liigapelaajia, sillä heidän isänsä Jarmo Huhtala pelasi omalla urallaan hyökkääjänä pudotuspelit mukaan lukien yhteensä 362 SM-liigaottelua Ilveksessä, Rauman Lukossa ja Oulun Kärpissä. Hän kuului Ilveksen vuoden 1985 Suomen-mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen.[50]
Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
2003–2004 | Ilves | A-SM | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
2004–2005 | Ilves | A-SM | 32 | 9 | 4 | 13 | 51 | 10 | 2 | 0 | 2 | 10 | U18 | 6 | 1 | 0 | 1 | 6 | |||
2005–2006 | Ilves | A-SM | 10 | 4 | 2 | 6 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
Ilves | SM-liiga | 42 | 2 | 1 | 3 | 63 | 3 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||
Suomi U20 | Mestis | 5 | 0 | 2 | 2 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2006–2007 | Ilves | A-SM | 11 | 5 | 5 | 10 | 22 | 5 | 0 | 3 | 3 | 14 | |||||||||
Ilves | SM-liiga | 51 | 2 | 3 | 5 | 48 | 7 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2007–2008 | Ässät | A-SM | 3 | 2 | 4 | 6 | 2 | 12 | 8 | 7 | 15 | 4 | |||||||||
Ässät | SM-liiga | 51 | 6 | 7 | 13 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||
2008–2009 | Ässät | SM-liiga | 57 | 12 | 16 | 28 | 53 | – | – | – | – | – | |||||||||
2009–2010 | Ässät | SM-liiga | 52 | 16 | 9 | 25 | 56 | – | – | – | – | – | |||||||||
2010–2011 | Ässät (A) | SM-liiga | 34 | 11 | 13 | 24 | 64 | 6 | 3 | 2 | 5 | 4 | |||||||||
2011–2012 | Blues | SM-liiga | 55 | 11 | 17 | 28 | 57 | 15 | 4 | 0 | 4 | 72 | |||||||||
2012–2013 | Blues | SM-liiga | 54 | 22 | 10 | 32 | 109 | – | – | – | – | – | |||||||||
2013–2014 | Blues | SM-liiga | 60 | 23 | 20 | 43 | 32 | 6 | 2 | 2 | 4 | 16 | MM | 10 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||
2014–2015 | Jokerit | KHL | 55 | 12 | 5 | 17 | 31 | 10 | 5 | 1 | 6 | 8 | |||||||||
2015–2016 | Jokerit | KHL | 24 | 5 | 5 | 10 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||
2016–2017 | Jokerit | KHL | 50 | 15 | 10 | 25 | 18 | 4 | 2 | 0 | 2 | 4 | |||||||||
2017–2018 | Jokerit | KHL | 39 | 8 | 3 | 11 | 14 | 10 | 1 | 0 | 1 | 36 | |||||||||
2018–2019 | Adler Mannheim | DEL | 41 | 13 | 13 | 26 | 14 | 12 | 4 | 4 | 8 | 4 | |||||||||
2019–2020 | Adler Mannheim | DEL | 51 | 14 | 13 | 27 | 40 | – | – | – | – | – | |||||||||
2020–2021 | Adler Mannheim (A) | DEL | 28 | 3 | 7 | 10 | 4 | 3 | 2 | 1 | 3 | 4 | |||||||||
2021–2022 | HV71 | Allsvenskan | 48 | 13 | 14 | 27 | 26 | 14 | 4 | 3 | 7 | 14 | |||||||||
2022–2023 | Kiekko-Espoo | Mestis | 42 | 17 | 29 | 46 | 30 | 16 | 4 | 8 | 12 | 6 | |||||||||
9 kautta | yhteensä | SM-liiga | 456 | 105 | 96 | 201 | 512 | 37 | 10 | 4 | 14 | 94 | |||||||||
4 kautta | yhteensä | KHL | 168 | 40 | 23 | 63 | 67 | 24 | 8 | 1 | 9 | 48 | |||||||||
3 kautta | yhteensä | DEL | 120 | 30 | 33 | 63 | 58 | 15 | 6 | 5 | 11 | 8 | |||||||||
1 kausi | yhteensä | Allsvenskan | 48 | 13 | 14 | 27 | 26 | 14 | 4 | 3 | 7 | 14 | |||||||||
2 kautta | yhteensä | Mestis | 47 | 17 | 31 | 48 | 30 | 16 | 4 | 8 | 12 | 6 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.