From Wikipedia, the free encyclopedia
Tiibetin lippu oli itsenäisen Tiibetin valtio- ja sotalippu. Nykyisin lippu on käytössä tiibetiläisten kansallislippuna. Sitä käyttää myös Intiassa toimiva Tiibetin pakolaishallitus.
Kiinassa Tiibetin lipun hallussapito ja julkinen liputtaminen on kielletty, koska sen katsotaan olevan separatismin symboli. Lippu myös sensuroidaan pois kiinalaisessa mediassa, ja lippua esittävä kuva esimerkiksi kännykässä johtaa pidätykseen.[1][2]
Nykymuotoinen Tiibetin lippu on ollut käytössä Tiibetin de facto itsenäisyyden ajasta vuosista 1912–1951 alkaen. Sen keskeinen symboliikka, muun muassa lumileijona, peräytyy kuitenkin 600-luvulle kuningas Songtsen Gambon hallituskauteen. Itsenäisessä Tiibetissä lippua käytettiin alun perin sotilaslippuna.[3] Valtiolippuna se tuli käyttöön mahdollisesti 1920-luvun kuluessa. Toisaalta eräiden tietojen mukaan lippua olisi käytetty pelkästään sotalippuna 13. dalai-laman hallintokauden loppuun, 1930-luvun puoliväliin saakka.[3]
Lippua ja sen käyttöä koskevat tiedot ovat itsenäisyyden ajalta hajanaisia ja epävarmoja, sillä Tiibet harjoitti eristäytymispolitiikkaa, ei hakenut itsenäisyydelleen kansainvälistä tunnustusta eikä liittynyt Kansainliittoon tai muihin kansainvälisiin järjestöihin. Lisäksi Kiinan kansantasavallan ja aiemmin myös kansallisen Kiinan johdonmukaisena pyrkimyksenä on myöhemmin ollut ja on edelleenkin Tiibetin itsenäisyyden ja sen symbolien kyseenalaistaminen. Molemmat tekijät on syytä huomioida Tiibetin lipun itsenäisyyden aikaista historiaa koskevia tietoja tulkittaessa.[4] Nykymuotoinen (tai ainakin sitä muistuttava) lippu mainitaan kuitenkin Ranskan ulkoministeriön raportissa vuodelta 1920 Tiibetin valtiolipuksi, Tiibetin valtuuskunta käytti lippua niin ikään vuonna 1947 osallistuessaan New Delhissä pidettyyn kansainväliseen Aasia-kokoukseen.[5][6] Suomessa vuonna 1949 julkaistussa Otavan koulukartastossa (samoin kuin kartaston uusintapainoksissa aina vuoteen 1966 saakka) lippu esiintyy itsenäisten valtioiden lippuluettelossa Tiibetin kansallislippuna.[7][8] Vuonna 1957 julkaistussa Mitä missä milloin 1958 Kansalaisen vuosikirjassa lippu puolestaan esitetään Tiibetin kauppalippuna.[9]
Lipun mittasuhteita, värejä tai kuvioita ei itsenäisessä Tiibetissä koskaan vahvistettu.[5] Kommunistisen Kiinan joukot valtasivat Tiibetin vuosien 1950–1951 sodassa ja vuonna 1951 Tiibetin ja Kiinan kansantasavallan edustajat solmivat 17-kohtaisen sopimuksen, jolla Tiibetin hallitus tunnusti Kiinan suvereniteetin Tiibetissä.[6] Käytännössä kommunistinen Kiina ei puuttunut aluksi radikaalisti Länsi-Tiibetin sisäiseen hallintojärjestelmään. Dalai-laman hallinto jatkoi toimintaansa ja myös Tiibetin lipun käyttö sallittiin vuoden 1959 Tiibetin kansannousuun saakka. Kansannousun kukistuttua dalai-lama seuraajineen pakeni Intiaan.[6]
Lipun alareunan valkoinen kolmio kuvaa lumipeitteistä Himalajan vuoristoa, jossa Tiibet sijaitsee. Kaksi tyyliteltyä lumileijonaa taas viittaavat hengellisen ja maallisen vallan keskinäiseen harmoniaan. Leijonat kannattelevat jalokiveä, joka kuvaa buddhalaista filosofiaa. Kiven yläpuolella on kolme loistavaa jalokiveä jotka kuvaavat Buddhaa, dharmaa ja sanghaa. Huipun takaa loistaa aurinko, joka on onnen, vapauden ja hyvinvoinnin symboli. Auringosta lähtevät 12 sädettä puolestaan kuvaavat Tiibetin alkuperäisiä heimoja. Lipun värit taas viestivät lippua suojelevista nais- ja miespuolisista jumalolennoista. Buddhan aatteiden leviämistä lipussa edustaa kolme kultaista reunustaa.[10]
Lipun värejä, kuvioita tai mittasuhteita ei ole koskaan virallisesti vahvistettu, yleensä käytössä olevat liput ovat mittasuhteiltaan 2:3 tai 5:8, mutta muunkinlaisia käytetään.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
