Tietokirjallisuuden Finlandia

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 saakka Tieto-Finlandia-palkinto) on myönnetty vuodesta 1989 ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, ”jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon myöntää Suomen Kirjasäätiö. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.^[1] Alkuperäinen palkintosumma oli 100 000 markkaa.^[2] Vuonna 1998 palkintosumma nousi 150 000 markkaan.^[3]

Kirjasäätiön hallitus asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka nimeää palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.^[4] Yhden valitsijan malli otettiin käyttöön vuonna 1999.^[5]

Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.^[6]

Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäisen kerran nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.^[7]

Palkitut ja ehdokkaat

Vuosi	Kirjailija[8]	Kirja[8]	Valitsija(t)	Kirjoitus- kieli	Muut ehdokkaat[8]
1989	Erik Tawaststjerna	Jean Sibelius 1–5	Esko Häkli Anto Leikola Jorma Kaimio[2]	suomi	Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva (kunniamaininta) Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen (kunniamaininta) Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti (kunniamaininta) Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena (kunniamaininta)
1990	Markku Löytönen (toim.)	Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita	Arne Rousi Jaakko Nousiainen Pentti Virrankoski[9]	suomi	Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin (kunniamaininta) Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... (kunniamaininta) Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli (kunniamaininta)
1991	Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen	Suomen päiväperhoset	Jali Ruuskanen Katarina Eskola Juhani Lokki[10]	suomi	Matti Klinge, Laura Kolbe, Maria-Liisa Nevala & Päivi Setälä: Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (kunniamaininta) Raimo Lehti: Tanssi auringon ympäri (kunniamaininta) Kurt Zilliacus (toim.): ”Finska skären” (kunniamaininta) Lauri Haataja & Martti Lintunen: Karjala-nostalgia (kunniamaininta) Osmo Kontula & Maarit Miettinen (toim.): Seksuaalinen mielihyvä (kunniamaininta)
1992	Jukka Salo & Mikko Pyhälä	Amazonia	Seppo Zetterberg Nils Mustelin Riitta Nikula[11]	suomi	Nils Edelman: Viisaita ja veijareita geologian maailmassa (kunniamaininta) Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930 (kunniamaininta) Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (kunniamaininta) Ismo Nuuja, Jouni Paarlahti, Risto Palokangas & Risto Hamari: Kestävä tulevaisuus. Ympäristöopas (kunniamaininta) Hannes Saarinen: Berliini. Kulttuuria ja historiaa (kunniamaininta)
1993	Erik Wahlström, Tapio Reinikainen & Eeva-Liisa Hallanoro	Ympäristön tila Suomessa	Ilkka Niiniluoto Klaus Mäkelä Risto Varteva[12]	suomi	Helena Allahwerdi & Helena Hallenberg (toim.): Islamin porteilla (kunniamaininta) Eeva Furman: Saariston luonto (kunniamaininta) Kalevi Haikara: Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (kunniamaininta) Matti Kortteinen: Kunnian kenttä (kunniamaininta) Juha Siltala: Suomalainen ahdistus (kunniamaininta)
1994	Heikki Ylikangas	Tie Tampereelle	Jukka Kemppinen Matti Kortteinen Tuula Koukku[13]	suomi	Kari Cantell: Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää – iloja ja suruja Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin kuvien maailma Veijo Meri: Maassa taivaan saranat. Suomalaisten historia vuoteen 1814 Panu Rajala: Korkea päivä ja ehtoo. F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964 Päivi Setälä: Antiikin nainen
1995	Matti Sarmela	Suomen perinneatlas	Antti Tanskanen Barbro Slotte Jukka Salo[14]	suomi	Kari Enqvist & Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Westerinen: Japanin kulttuuri Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri Ilkka Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja
1996	Pekka Kivikäs	Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto	Keijo K. Kulha Hannu I. Miettinen Sari Näre[15]	suomi	Hannele Koivunen: Madonna ja huora Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944 Pertti Saurola (toim.): Suomen pöllöt Matti Wuori: Faustin uni Seppo Zetterberg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri
1997	Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara & Mikko Heiniö	Suomen musiikin historia 1–4	Laura Kolbe Osmo Pekonen Erik Toivanen[16]	suomi	Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus Juha Ilonen: Toinen Helsinki – The Other Helsinki Riitta Konttinen: Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen & Esko Veijalainen: Arktika: muuttolintujen valtaväylillä Päivi Setälä: Keskiajan nainen
1998	Hannu Karttunen	Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin	Ritva-Sini Härkönen Antti Karisto Matti Leinonen[3]	suomi	Finland: a cultural encyclopedia Panu Kaila: Talotohtori Jukka Rislakki & Eila Lahti-Argutina: Meillä ei kotia täällä Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema
1999	Kari Enqvist	Olemisen porteilla	Leena Palotie[5]	suomi	Matti Huurre: Kivikauden Suomi Irma Järvinen, Lasse Kosonen & Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut Kukka-Maaria Karjalainen: Isä Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu Suomalaisen viittomakielen perussanakirja
2000	Anu Kantola et al.	Maailman tila ja Suomi	Georg Henrik von Wright[17]	suomi	Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä Max Jakobson: Väkivallan vuodet I Antti Karppinen: Venäjän aatetta jäljittämässä Iiris Lappalainen (toim.): Suomen luonnon monimuotoisuus Heikki Oja: Aikakirja
2001	Heikki Paunonen & Marjatta Paunonen	Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja	Risto Ihamuotila[18]	suomi	C. J. Gardberg, Simo Heininen & P. O. Welin: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000 Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna Markku Mikkola-Roos & Rauno Yrjölä (toim.): Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa Terra Cognita. Maailma tulee tunnetuksi Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin (Otava)
2002	Esko Valtaoja	Kotona maailmankaikkeudessa	Isä Ambrosius	suomi	Jukka Annala: Salmiakki Max Jakobson: Pelon ja toivon aika Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku Merete Mazzarella: Kun kesä kääntyy. Vanhenemisen taidosta Seppo Zetterberg: Eero Erkko
2003	Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen	Maantieteelle Venäjä ei voi mitään	Astrid Gartz	suomi	Markku Lappalainen: Lepakot – salaperäiset nahkasiivet Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa Hannes Sihvo: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus. Elämä ja taide Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret
2004	Elina Sana	Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle	Hannu Taanila	suomi	Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa Magnus Londen, Anders Mård & Milena Parland (kuvat: Andrej Scherbakov-Parland): Pietari – Metropoli nurkan takana (S:t Petersburg. Metropolen runt hörnet) Helena Sederholm ym. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa. Tarinankertojia Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet
2005	Sami Koski, Mika Rissanen & Juha Tahvanainen	Antiikin urheilu	Kari Raivio	suomi	Risto Pekkanen & Janne Kostamo (päätoim.): Gaia Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä Esko Salminen: Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle
2005 joulukuu	Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.)	Jatkosodan pikkujättiläinen	Helena Ranta	suomi	Pia Brandt, Erja Korteniemi-Poikela, Raisa Cacciatore & Maarit Huovinen: Hei beibi, mä oon tulta! Ilkka Jukarainen: Uistin Anna Kortelainen: Päivä naisten paratiisissa Jouko Tuomisto: 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä Osmo Tammisalo: Rakkauden evoluutio
2006	Erkki Tuomioja	Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (suom. Heikki Eskelinen)	Raimo Väyrynen	englanti	Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot 1880-2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas Caterina Stenius: Chaconne. Magnus Lindberg ja uusi musiikki (Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken) Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
2007	Peter von Bagh	Sininen laulu	Matti Apunen	suomi	Kaarina Davis: Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja Hannu Mäkelä: Casanova eli Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi Rea Peltola & Vesa Koivu: Pionit Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta Seppo Zetterberg: Viron historia
2008	Marjo T. Nurminen	Tiedon tyttäret	Veikko Sonninen	suomi	Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918 Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival Jorma Lehtola: Laulujen Lappi Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia
2009	Henrika Tandefelt	Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia)	Björn Wahlroos	ruotsi	Roope Hollmén: Juuret Karjalassa Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906) Juha Maasola: Kirves Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009 Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950
2010	Vesa Sirén	Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin	Sinikka Salo	suomi	Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08 Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[19]
2011	Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.)	Suomen jäkäläopas	Alf Rehn	suomi	Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790 Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä Mikko Porvali: Operaatio Hokki Christer Pursiainen: Trotski Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja
2012	Elina Lappalainen	Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä	Janne Virkkunen	suomi	Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990 Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia
2013[20]	Ville Kivimäki	Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945	Maija Tanninen-Mattila	suomi	Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina Teemu Keskisarja: Viipuri 1918 Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus
2014[21]	Mirkka Lappalainen	Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632	Heikki Hellman[22]	suomi	Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset
2015	Tapio Tamminen	Kansankodin pimeämpi puoli[23]	Arto Nyberg[24]	suomi	Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle: Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?[25]
2016	Mari Manninen	Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret	Jörn Donner[7]	suomi	Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[26]
2017	Riitta Kylänpää	Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[27]	Matti Rönkä[28]	suomi	Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken
2018	Seppo Aalto	Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[29]	Virpi Suutari[30]	suomi	Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[31]
2019	Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä	Metsä meidän jälkeemme	Sixten Korkman[32]	suomi	Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[33]
2020	Marko Tikka & Seija-Leena Nevala	Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948	Nasima Razmyar[34]	suomi	Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[35]
2021	Osmo Tapio Räihälä	Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[36]	Katri Makkonen[37]	suomi	Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[38]
2022	Ville-Juhani Sutinen	Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta[39]	Hanna Nohynek[40]	suomi	Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Annika Luther: Rågen. En spretig historia (suom. Rukiin viljava historia) Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa[41]
2023	Antti Järvi	Minne katosi Antti Järvi?[42]	Linda Liukas[43]	suomi	Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa[44]
2024	Sofia Tawast & Riikka Leinonen	Suuri valhe vammaisuudesta[45]	Pekka Haavisto[46]	suomi	Sanna Nyqvist: Miten kirjailijat löysivät meren Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea Panu Savolainen & Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri[47]

Katso myös

• Finlandia-palkinto
• Lauri Jäntin palkinto & Tieto-Lauri
• Vuoden tiedekirja
• Tietokirjailijapalkinto
• Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Lähteet

1. Tietokirjallisuuden Finlandia Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
2. Tulonen, Jouni: Ensimmäinen Tieto-Finlandia odotetusti Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerralle. Helsingin Sanomat, 17.3.1989, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
3. Majander, Antti: Hannu Karttusen Vanhin tiede on aina käsillä HS.fi. 16.1.1998. Viitattu 1.6.2023.
4. Finlandia-palkintojen säännöt 16.3.2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
5. Stenbäck, Irma: Olemisen porteista ojennettiin 150 000 markkaa HS.fi. 15.1.1999. Viitattu 1.6.2023.
6. Stenbäck, Irma: Mazzarella suututti tiedekirjailijat HS.fi. 18.3.2008. Viitattu 31.10.2022.
7. Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
8. Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 4.6.2023.
9. Hellman, Heikki: Suomen tieteen tutkimusmatkailijat palkittiin. Helsingin Sanomat, 16.3.1990, s. B11. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
10. Perhoskirja voitti Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 22.3.1991, s. B6. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
11. Lappalainen, Jukka-Pekka: Amazonia on vahva tietopaketti. Helsingin Sanomat, 20.3.1992, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
12. Paukku, Timo: ”Ympäristöraamattu” sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 19.3.1993, s. C4. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
13. Heikki Ylikankaan dokumenttikronikka Tampereen taisteluista sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 18.3.1994, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
14. Alkio, Jyrki: Suomalaisuus päihitti vieraat kulttuurit: Matti Sarmelan kolmenkymmenen vuoden uurastus palkittiin Tieto-Finlandialla. Helsingin Sanomat, 20.1.1995, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
15. Majander, Antti: Kalliomaalausten uraauurtava harrastaja Pekka Kivikäs sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 12.1.1996, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
16. Majander, Antti: Tieto-Finlandia musiikin perusteokselle. Helsingin Sanomat, 10.1.1997, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
17. Kuusi kirjaa kilpailee Tieto-Finlandia-palkinnosta HS.fi. 26.11.1999. Viitattu 1.6.2023.
18. Slangikirja sai Tieto-Finlandian MTV Uutiset. 11.1.2001. Viitattu 1.6.2023.
19. Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
20. Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
21. Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
22. Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
23. Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
24. Sundqvist, Janne: Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
25. Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
26. Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
27. Pesonen, Mikko: Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. 29.11.2017. Viitattu 3.6.2023.
28. Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
29. Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
30. Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
31. Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
32. Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
33. Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
34. Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
35. Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
36. Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
37. Nyberg, Henrietta: Finlandia-palkintojen valitsijat nimetty – kaunokirjallisuuden palkittavan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth Turun Sanomat. 22.3.2021. Viitattu 3.6.2023.
38. Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
39. Vanha-Majamaa, Anton: Kun korona iski, Ville-Juhani Sutinen alkoi ahmia tuhatsivuisia järkäleitä: syntyi Tieto-Finlandialla palkittu teos poikkeuskirjallisuudesta Yle Uutiset. 30.11.2022. Yleisradio. Viitattu 30.11.2022.
40. Kanerva, Arla: Finlandia-palkintojen lautakunnat ja valitsijat nimettiin: Voittajista päättävät Hanna Nohynek, Ernest Lawson ja Mari Leppänen HS.fi. 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
41. Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022.
42. Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
43. Jorma Uotinen valitsee Finlandia-voittajan. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.
44. Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Yleisradio. Viitattu 7.11.2023.
45. Finlandia-palkinto | ”Yksi lasikatto murtui”, iloitsee Tieto-Finlandialla palkittu cp-vammainen Riikka Leinonen Helsingin Sanomat. 27.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
46. Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitsevat Pöysti, Haavisto ja Veitola Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
47. Puukka, Päivi: Napaketusta Sanna Mariniin – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle.fi. 5.11.2024. Viitattu 6.11.2024.

Kirjallisuutta

• Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut. Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö: Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X