Alkuvaiheessa, vuosina 1986–1987 Ukrainan sosialistisen neuvostotasavaltaan perustettua rauhoitusaluetta kutsuttiin 30 kilometrin vyöhykkeeksi.[5][6] Suoja-alueen pinta-ala oli 2000-luvun alussa noin 2600 neliökilometriä.[7]
Ukrainassa Tšernobylin suojavyöhykkeen valvonnasta ja siellä asuneiden ihmisten uudelleensijoittamisesta vastaa erityinen valtionvirasto. Tšernobylin suojavyöhyke jakautuu nykyään toiminnallisesti kahteen laajempaan rajoitusvyöhykkeeseen. Lisäksi Tšernobylin kaupunki muodostaa oman rajoitusalueensa. Sisin 10 kilometrin vyöhyke on vakavimmin saastunut, tiukemmin rajoitettu ja valvottu. Ulompi suojavyöhyke käsittää sisemmän suojavyöhykkeen ulkopuoliset Tšernobylin suojavyöhykeen osat Tšernobylin kaupunkia lukuun ottamatta. Molemmille vyöhykkeille pääsy on rajoitettua, tapahtuu rajattujen valvontapisteiden kautta ja edellyttää erityistä kulkulupaa. Kulkulupia voi hakea myös ohjattuihin turistikäynteihin.[1][8]
Tšernobylin suojavyöhykkeen lähistöllä on muitakin Tšernobylin voimalaonnettomuuden seurauksena väestönsuojelutarkoituksissa perustettuja rajoitusalueita. Esimerkiksi Ukrainan Žytomyrin alueenNarodytšin ja Kiovan alueen Krasjatytšin välillä sijaitsevalle, radioaktiivisuustasonsa perusteella suljetuksi vyöhykkeeksi luokitellulle seudulle on muodostettu oma rauhoitusalue kulku- ja asutusrajoituksineen.
R. F. Mould:Chernobyl Record: The Definitive History of the Chernobyl Catastrophe.Institue of Physics Publishing, 2000.Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Mikhail D. Bondarkov ym: Environmental Radiation Monitoring in the Chernobyl Exlusion Zone - History and Results 25 Years After, Savannah River National Laboratory'n konferenssijulkaisu 2001
Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi)(englanniksi)
Belkartografija:Turistski Atlas Respublika Belarus, s. 104. (Tekstillä ja lyhyillä kohdekuvauksilla täydennetty karttakirja Valko-Venäjästä, karttojen mittakaava varsin karkea: 1:2 500 000 tai 1:500 000. Polesian säteily-ekologinen suojelualueen kartta ja kuvaus sivuilla 48-50 ja 52-53)Minsk:Belkartografija, 20059.ISBN978-985-508-170-9(venäjäksi) ja (englanniksi)