Suosirri
lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Suosirri (Calidris alpina) on ruskeahko, mustavatsainen kahlaaja.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vaatimaton lähteistys, mistä lienee peräisin |
| Suosirri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Sirrit Calidris |
| Laji: | alpina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calidris alpina |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Pituus 16–20 cm siipien kärkiväli 35–40 cm paino 30–85 g
Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja valkean kirjava. Nokka on tumma, hieman päätä pitempi ja hiukan alaspäin käyrä. Nuoret linnut ja talvipukuiset yksilöt ovat harmahtavia tai ruskehtavia, siivellä näkyy lennossa kapea valkoinen siipijuova. Ääni on suriseva, lentävästä parvesta kuuluu pientä viserrystä.
Vanhin suomalainen rengastettu suosirri on ollut 18 vuotta 8 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen sirri, 28 vuotta 10 kuukautta.
Levinneisyys
Pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Suomessa pesii kahta alalajia. Nimialalajia alpina pesii Lapissa noin 6 500 – 9 500 paria.[3] Etelänsuosirriä schinzii pesii paikoin Pohjanlahden ja Saaristomeren rannikolla ja saarissa, ja sen pesimäkannaksi vuosina 2013–2018 arvioitiin vain 38–61 paria.[4] Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 460 000 – 546 000 paria, joista 55 prosenttia Islannissa ja 28 prosenttia Venäjällä.[5] Suosirrin maailman kannan kooksi on arvioitu 3–7 miljoonaa aikuista yksilöä.[6]
Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etelänsuosirrit palaavat Suomeen jo huhtikuussa. Jäämeren linnut muuttavat Suomen yli toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alkupäivinä. Syysmuutto alkaa heinäkuussa vanhojen lintujen poismuutolla. Nuoret linnut lähtevät elo-syyskuussa.
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Etelänsuosirrin ohjeellinen arvo on 2355€.[7]
Elinympäristö
Lapin suosirrit asustavat tunturisoilla, etelänsuosirrit alavilla maankohoamisrannoilla. Laidunnuksen loputtua matalakasvuiset ruohostomaat ovat kasvaneet umpeen, ja etelänsuosirrimme ovat käyneet uhanalaisiksi. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla laji viihtyy merenrannoilla.
Lisääntyminen
Naaras munii ruohojen sekaan matalaan kuoppaan 4, joskus 3, kellanruskeata, tummatäpläistä munaa, joita emot hautovat yhdessä 21–22 vrk. Myös poikasia emot huoltavat aluksi yhdessä, kunnes naaras jättää isojen poikasten hoidon koiraalle. Poikaset tulevat lentokykyisiksi noin kolmen viikon iässä.
Ravinto
Pesimämaisemissa vaaksiaiset, surviaissääsket, paljakkakilpiäiset[8] ja hyönteiset. Muuttomatkalla nilviäiset, madot ja muut rantojen pikkueläimet.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.