Paljakkakilpiäinen

Paljakkakilpiäinen^[1] (Lepidurus arcticus) on ainoa kilpikidusjalkainen, joka elää myös Suomessa. Se on isokokoinen^[2] makeanveden äyriäinen ja elävä fossiili, eli sen rakenne on pysynyt muuttumattomana miljoonia vuosia^[3]. Se kasvaa parisenttiseksi^[4] ja suurimmat naaraat voivat kasvaa lähes nelisenttisiksi^[2]. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat, ja koiraat ovat hyvin harvinaisia^[4]. Vuonna 2019 todettiin paljakkakilpiäisen olevan Suomessa erittäin uhanalainen^[1][5].

Paljakkakilpiäinen
Uhanalaisuusluokitus
Erittäin uhanalainen
Suomessa:
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Äyriäiset Crustacea
Luokka:	Kidusjalkaiset Branchiopoda
Alaluokka:	Phyllopoda
Lahko:	Kilpikidusjalkaiset Notostraca
Heimo:	Triopsidae
Suku:	Lepidurus
Laji:	arcticus
Kaksiosainen nimi
Lepidurus arcticus (Pallas, 1793)
Katso myös
Paljakkakilpiäinen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Esiintyminen

Suomessa paljakkakilpiäistä on tavattu Lapin perukoilta Inarijärvestä^[6][7] ja Somasjärvestä^[8] sekä Käsivarresta puuttoman tunturivyöhykkeen lammesta. Muualla Skandinaviassa laji voi elää järvissä^[9] ja se on tärkeä taimenen (Salmo trutta) ravintoeläin^[10]. Paljakakilpiäinen esiintyy myös Islannissa^[11], Huippuvuorilla^[2] ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla^[12]. Arktisilla alueilla laji esiintyy useimmiten kalattomissa lammissa meren ja jäätikköjen välissä^[2].

Ekologia

Paljakkakilpiäinen on tärkeä kalojen ja lintujen ravintoeläin^[2]. Nieriän eli raudun (Salvelinus alpinus) on todettu käyttävän kilpikidusjalkaisia ravinnokseen^[8][13]. Linnuista lapintiira (Sterna paradisaea), suosirri (Calidris alpina) ja merisirri (Calidris maritima) käyttävät paljakkakilpiäistä pesimäaikaisena ravintonaan^[2].