4H-järjestö Suomessa

4H-järjestö Suomessa toteuttaa kansainvälisen 4H-järjestön toimintaa Suomessa. Suomen 4H koostuu Suomen 4H-liitosta ja paikallisyhdistyksistä. Suomen 4H-liitto tukee valtakunnallisesti toimivien yhdistysten toimintaa. 4H-yhdistyksiä on yli 190 eri puolilla Suomea.^[5] Yhdistykset järjestävät jäsenilleen erilaista toimintaa: kerhoja, kursseja, työpalvelua, kilpailuja, leirejä ja tapahtumia.

Suomen 4H-liitto ry
Perustettu	1928[1]
Kotipaikka	Helsinki[2]
Jäsenmäärä	45 000 (2021)[3]
Toimitusjohtaja[2]	Tomi Alakoski[2]
Puheenjohtaja	Marko Kilpi
Hallitus	Sari Innanen, Päivi Marjanen, Ritva-Liisa Nisula, Markus Nissinen, Kimmo Suominen ja Paula Werning[4]
Aiheesta muualla
[4h.fi Sivusto]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

4H-toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.^[1]

Historia

4H-aate saapui Suomeen, kun yksittäiset henkilöt olivat tutustuneet järjestön toimintaan Yhdysvalloissa. 4H-työtä käynnistämässä olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, maatalousjärjestöt ja Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset, maatalouskerhoyhdistykset, perustettiin 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1928 ne saivat valtakunnallisen keskusliiton, Suomen Maatalouskerholiiton. Toimintaa rahoitti aluksi Rockefeller-säätiö, sittemmin rahoittajiksi saatiin myös Suomen valtio ja elinkeinoelämä.^[1] Nuoria haluttiin kannustaa keksimään itselleen elinkeino ja siksi heille opetettiin muun muassa puutarhan- ja metsänhoitoa.^[6] Maatalouskerholiiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimi vuodet 1929–1968 maanviljelysneuvos Aatos Tavaila.^[7]

Suomi liittyi 4H-järjestöjen Euroopan Komiteaan vuonna 1960.^[1]

Toiminta oli alussa maaseutupainotteista, mutta pian toiminta laajeni myös taajamiin ja suuriin kaupunkeihin. Vuonna 1968 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-liitoksi.^[1]

Vuonna 2008 4H:lla oli yhteensä 83 000 jäsentä, joista alle 29-vuotiaita oli 72 000. Järjestö oli tuolloin Suomen suurin nuorisojärjestö.^[8]

Suomen 4H-liitto

Vuonna 2023 Suomen 4H:hon kuului noin 45 000 jäsentä yli 190 yhdistyksessä ympäri Suomea.^[5] Suomen 4H-liitto toimii valtakunnallisten 4H-yhdistysten keskustoimistona ja liitolla oli noin 40 työntekijää. Opintokeskus Sivis tukee järjestön kehittämis- ja koulutustyötä ja toiminnan merkittävin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.^[3] 4H-järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, aluetoimistoja sillä on ympäri Suomen.^[2] Ruotsinkielistä 4H-toimintaa järjestää Finlands svenska 4H.^[3]

4H-liitto

4H-liiton tehtäviin kuuluu^[3]:

• valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintaedellytysten luominen 4H-työlle
• 4H-työn johtaminen ja kehittäminen
• yhteydenpito ja yhteistyöt kansainvälisen 4H-järjestön kanssa
• keskitettyjä palvelujen tuottaminen yhdistyksille
• rahoituksen hankkiminen

4H-liiton hallintoelimet ovat liiton edustajakokous, valtuuskunta ja hallitus.^[3]

Suomen 4H-liitolla on kuusi alueyksikköä:^[9]

• 4H Lappi,
• Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla toimiva 4H Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu,
• Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa toimiva 4H Pohjanmaa - Etelä-Pohjanmaa - Keski-Suomi,
• Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa toimiva 4H Itä-Suomi,
• Pirkanmaalla ja Hämeessä toimiva 4H Länsi-Suomi,
• Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa toimiva 4H Etelä-Suomi.

4H-yhdistykset

4H-yhdistykset vastaavat 4H:n paikallisesta nuorisotyöstä.^[10] Vuonna 2021 4H:n noin 300 toimihenkilöstä noin 260 toimi paikallisessa yhdistyksessä esimerkiksi toiminnanjohtajana tai -ohjaajana.^[11]

4H:ssä vapaaehtoisia luottamushenkilöitä on noin 3 500. Myös kerhojen ohjaustehtävien vapaaehtoisia on noin 3 500.^[12]

Erilaisia 4H:n vapaaehtoisrooleja:^[12]

• yritysohjaajat ja työelämäkoulutusten kouluttajat
• kerhonohjaajat ja leirien ja retkien järjestäjät
• 4H-metsätiimit
• vaihtoperheet
• hallitusten jäsenet
• 4H-vaikuttajanuoret

Toiminta

4H-toimintaa järjestetään 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille.^[10] 4H:n toimintamalli ”Kolme askelta työelämään” alkaa 4H-harrastekerhoista ja työelämätaitoja opettavasta 4H-akatemiasta ja päättyy 4H:n kautta syntyviin 4H-yrityksiin ja työpaikkoihin.^[13]

Yli 13-vuotiaille nuorille tarjotaan erilaisia koulutuksia ja kursseja, jotka opastavat nuorta kohti työelämää.^[10]

• Nuori voi alkaa johtaa 4H-kerhoja tai perustaa oman 4H-yrityksen.^[10]
• Järjestön kansainvälistä toimintaa ovat muun muassa nuorille suunnatut vaihdot, kurssit, leirit, seminaarit ja tapahtumat.^[10]

Järjestö järjestää leirien lisäksi valtakunnallisia kilpailuja^[14], joissa valitaan esimerkiksi vuoden paras 4H-yritys^[15] ja 4H-kerho.^[16]. Vuonna 2021 4H:n järjestämille kesäleireille osallistui noin 20 000 lasta ja nuorta.^[17] Vuonna 2020 4H järjesti etäleirejä, joita on järjestetty senkin jälkeen.^[17]

Ajokortti työelämään

4H-järjestöjen järjestämillä Ajokortti työelämään -koulutuksissa nuoret oppivat työnhakuun liittyviä taitoja ja saavat tietoa työelämän pelisäännöistä.^[10] Nuorille opetetaan esimerkiksi työnhakua, ansioluettelon tekoa, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia ja rahankäyttöä.^[18] Nuoret voivat osallistua esimerkiksi koirien hoitoon, ikkunoiden pesuun tai erilaisiin pihatöihin.^[10]

Suomen 4H käynnisti Ysit töihin -hankkeen vuonna 2019.^[19] Hankkeessa koulutetaan 9-luokkalaisia nuoria ja etsitään heille työnantajia. Yritys voi osallistua toimintaan palkkaamalla nuoria yrityksen tai 4H-yhdistyksen kautta tai ostamalla 4H-yhdistykseltä viherpalvelutöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.^[18] Esimerkiksi vuonna 2021 hankkeeseen osallistui 90 4H-yhdistystä.^[18]

4H-kerhot

Paikalliset 4H-yhdistyksen järjestävät 4H-kerhoja 6-12-vuotialle lapsille.^[10] Myös tätä vanhemmat nuoret voivat perustaa itselleen 4H-kerhoja, jotka voivat keskittyä vaikka mangaan, moottoreihin tai elokuviin.^[20] Tavallisesti 4H-kerhojen toimintaan kuuluu esimerkiksi retkeily, ruuan laitto, pelaaminen ja erilaisten tehtävien suorittaminen, joiden avulla harjoitellaan työelämätaitoja, kuten tuotteiden hinnoittelua ja tietotekniikkaa.^[6] TOP-tehtäviä (lyhenne sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten) on määritelty satoja. Joskus 4H-kerhoissa on useampia kerhokertoja kestäviä teemoja, joita voivat olla esimerkiksi luonto, lemmikkieläimet tai media.^[20] 4H-kerhoja ohjaavat koulutetut kerhonohjaajat.^[20] Vuonna 2022 Suomessa oli noin 3500 4H-kerhoa.^[21]

4H-yritykset

4H-yrityksiä voivat perustaa 13-28-vuotiaat nuoret.^[22] 4H-yrityksen vuositulojen tulee olla 50–8000 euroa.^[23] Jos liikevaihto on korkeampi,yrityksen tulee hankkia y-tunnus ja alkaa maksaa arvonlisäveroa.^[6] Nuoret saavat opastusta yrityksen perustamiseen ja toimintaan 4H-yhdistysten tarjoamista koulutuksista^[22] sekä 4H-yritysohjaajalta.^[24] 4H-yrittäjät ovat 4H:n jäseniä.^[25]

4H-yrityksen voi perustaa yksin tai yritysryhmänä muiden 4H-yrittäjien kanssa.^[10] 4H-yritysten joukossa on esimerkiksi kahviloita, kioskeja ja verkkokauppoja.^[6] Nuoret ovat myös järjestäneet kokkauskursseja,^[26] leikanneet nurmikoita ja siivonneet.^[27]

Vuonna 2018 Suomessa oli yli tuhat 4H-yrittäjää,^[6] vuonna 2020 1600 4H-yrittäjää. Vuoden aikana oli perustettu 850 uutta 4H-yritystä.^[28] Vuonna 2022 Suomessa oli 2050 4H-yritystä, joista uusia oli yli 1100.^[21]

Taimiteko

Suomen 4H käynnisti Taimiteko-toiminnan vuonna 2019 tavoitteenaan lisätä hiilinielujen ja nuorten kesätöiden määrää. Toimintaa tukevat niin yhteistyökumppanit kuin yksityishenkilöt, jotka voivat lahjoittaa kuusen tai männyn taimia.^[29] Taimia istutetaan alueille, joissa ei ole ollut vuosikymmeniin aktiivista metsä- tai maataloutta,^[30] esimerkiksi turvetuotannosta poistuneille alueille.^[31] Vuonna 2021 hanke toimi 12 kunnan alueella 15 kohteessa ja toimintaan osallistuneet nuoret istuttivat yli 95 hehtaaria havumetsää.^[29]

Taimiteon tavoite on istuttaa vuoteen 2030 mennessä 10 000 hehtaaria uutta metsää.^[32] Vuoteen 2023 mennessä hankkeessa oli istutettu noin 400 hehtaaria metsää.^[31]