Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa

Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa (joskus myös lyhyesti 30-vuotisen sodan marssi, Suomalaisen ratsuväen marssi tai Hakkapeliittojen marssi) on marssi, joka kertoo suomalaisesta ratsuväestä kolmikymmenvuotisessa sodassa.^[1] Sen säveltäjä on tuntematon.

30-vuotisen sodan marssi kuuluu Pääesikunnan kunniamarssina Kaartin soittokunnan vakio-ohjelmistoon. Kuvassa Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaa.

Marssi on suosittu, ja se on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista ruotsalaisista tai suomalaisista marsseista. Erityisesti se tunnetaan kolmikymmenvuotisen sodan sotatoimialueilla. Ruotsissa marssi tunnetaan nimellä Finska rytteriets marsch, Saksassa nimillä Schwedischer Reitermarsch ja Marsch der Finnländischen Reiterei im 30-jährigen Krieg, Englannissa March of the Hakkapeliittas ja March of the Finnish Cavalry during the Thirty Years War, ja soittokunnat soittavat sitä aika ajoin. Suomessa se on pääesikunnan ja sen alaisten laitosten kunniamarssi.

Marssia käytetään myös suomalaisissa kouluratsastuskisoissa palkintojenjako- ja kunniakierrosmusiikkina.

Marssin kaksi ensimmäistä taitetta ovat peräisin kolmikymmenvuotisen sodan ajoilta, kolmas taite on vanha suomalainen kansansävel, jonka liitti marssiin tiettävästi tirehtööri Lauri Hämäläinen (1832–1888). Marssi oli sittemmin pitkään unohduksissa, kunnes Zachris Topelius teki siihen ruotsinkieliset sanat noin vuonna 1872^[1].

Kirjan Kenttämusiikista varuskuntasoittokuntiin mukaan marssin loppuosan oli säveltänyt kapellimestari Floessel.^[2]

Saksassa marssia kuulee edelleen päivittäin Münchenin Marienplatz-aukioilla Raatihuoneen (Neues Rathaus) kellopelin soidessa.

Marssin yleisimpään sovitukseen kuuluvat fanfaariventtiilitorvet, jotka kuitenkin voidaan korvata trumpeteilla. Kahdella patarummulla on tärkeä osa marssissa.

Sanat

On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa

sen rannalla loimuta lietemme saa

käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’

on kunniall’, uskolle hehkunut miel’

Ja ratsuamme Nevan vuossa juotettihin

Se ui kuni häihin yli Veikselinkin;

Se kalpamme kostavan Reinille toi

ja Tonavasta keisarin maljan se joi !

Kun raunion, tuhkan yl’ lennetähän,

niin kaviotpa loimun luo säihkyävän

Jok’ isku se välkkyy kuin aamun koi

ja vapauden puolesta säilämme soi!

Ruotsinkielisen sanoituksen alku

Den snöiga nord är vårt fädernesland,

där sprakar vår härd på den stormiga strand,

där växte vid svärdet vår seniga arm,

där glödde för tro och för ära vår barm.

– melodia kansansävelmä, nykyiset sanat Zacharias Topelius, suomennos Yrjö Veijola^[3][1]

Valikoitu diskografia

• Columbia-orkesteri. Äänitetty 1904 Yhdysvalloissa? Columbia E392. (Kuunneltavissa digitoituna vapaasti verkossa osoitteessa <http://www.youtube.com/watch?v=pW0ugxldv-4>.)^{[vanhentunut linkki]}
• Suomen ratsuväen marssi (Finska rytteries marsch), Orkesteri levytti noin vuonna 1909 Berliinissä <https://www.youtube.com/watch?v=muwyHwQWPNs>
• Finska rytteriets marsch 78 rpm. Recorded in 1910 by the Elite orkester. <https://www.youtube.com/watch?v=ncwk4_Xb4BA>
• Robert Kajanuksen sovitus orkesterille: Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Robert Kajanus. Äänitetty 31.5.1928 Helsingissä. His Master's Voice (X) X2823. (Kuunneltavissa Kansalliskirjaston digitoimana vapaasti verkossa osoitteessa <http://urn.fi/URN:NBN:FI:RAI-HMVX2823-01-1-001>.)
• Professori Oskar Hackenbergerin sovitus puhallinorkesterille: Saksan armeijan 4. (preussilaisen) ratsuväkirykmentin soittokunta, joht. Otto Wagner. Äänitetty 31.1.1929 Berliinin Lauluakatemiassa. Electrola EG 1225. (Kuunneltavissa IvanSCF:n digitoimana vapaasti verkossa osoitteessa <http://www.youtube.com/watch?v=_q4yAP2NiUY>.)
• Kaartin soittokunta, joht. Raine Ampuja ja/tai Elias Seppälä. Äänitetty maaliskuussa 1998 Roihuvuoren kirkossa. Marsseja maailmalta. Helsinki: Kaartin soittokunta, 1998. SAMCD-9
• Savon sotilassoittokunta. Päämajakaupungin kaikuja. [S.l.]: Savon sotilassoittokunta, 1999. SAMCD-11
• Suomen laululeijonat, Vaskileijonat. Toki kallehin on vapaus: reipasta, laulettavaa marssimusiikkia. Jyväskylä: Suomen merileijonat, 2004. SML1
• Kaaderilaulajat, Kaartin soittokunta, joht. Raine Ampuja, Matti Orlamo ja/tai Elias Seppälä. Äänitetty 2004 Roihuvuoren kirkossa. Eessä seisten, eellä mennen: Kaaderilaulajat 10 vuotta. Kaaderilaulajat, 2004. Kaaderilaulajat KLCD-2

Lähteet

Puolustusvoimat: Sotilasmusiikki, kunniamarssit, Pääesikunta (Arkistoitu – Internet Archive) ja Sotilasmusiikki, Ääninäytteet.

Viitteet

1. Topeliuksen alkuperäiset sanat 1872. Runeberg.org.
2. Paavo Talvio: Kenttämusiikista varuskuntasoittokuntiin ISBN 951-25-0180-5, s. 19. Pääesikunnan tiedotusosasto, 1980.
3. Suuri toivelaulukirja 7 (toim. Aapeli Vuoristo), s. 16. Musiikki Fazer – Suuri Suomalainen Kirjakerho, Helsinki 1990 (1. painos 1988).

Aiheesta muualla

• Video Münchenin raatihuoneen kellopelistä