putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum) on harvinainen, noidanlukkoihin kuuluva saniaislaji. Suomessa suikeanoidanlukko on suuresti harvinaistunut ja luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi.[1]
| Suikeanoidanlukko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Ophioglossopsida |
| Lahko: | Ophioglossales |
| Heimo: | Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae |
| Suku: | Noidanlukot Botrychium |
| Laji: | lanceolatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Botrychium lanceolatum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Suikeanoidanlukon maavarresta nousee pystysuoraan 5–25 senttimetriä korkea lehti, joka on jakautunut yläosastaan lehteen ja itiöpesäkkeistöön. Kellanvihreä lehtilapa on ruoditon, leveän kolmiomainen ja noin leveytensä pituinen. Lehdyköitä on 3–5 paria ja ne ovat pitkulaisia, keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Alimmat lehdykät ovat pitkiä ja etuviistoon lyhytliuskaisia tai hampaisia. Itiöpesäkkeistö on pitkäperäinen ja haarova. Itiöpesäkkeet ovat lyhytperäisiä ja sijaitsevat usein rypälemäisinä ryhminä, kypsinä ne ovat väriltään ruosteenruskeita. Suikeanoidanlukon itiöt kypsyvät Suomessa kesä-elokuussa. Alkeisvarsikko on maansisäinen ja mukulamainen.[2] Lajin esiintyminen on hyvin epäsäännöllistä ja epäsuotuisina aikoina se saattaa piillä maan alla vuosia.[3] Muiden noidanlukkojen tapaan laji viettää yhteiselämää sienten kanssa.[4]
Muista noidanlukoista suikeanoidanlukon saattaa sekoittaa saunionoidanlukon (B. matricariifolium) tai pohjannoidanlukon (B. boreale) äärimmäisyysmuotoihin.[4] Läheisimmin laji muistuttaa pohjannoidanlukkoa, jonka lehtilavan tyvipuolen liuskat ovat leveämpiä ja selvästi toisiaan peittäviä. Saunionoidanlukolla lehtilapa on puolestaan kolmiomaisen sijaan pitkulainen ja sen liuskat näkyvästi suonellisia. [2]
Suikeanoidanlukkoa tavataan Euroopassa Norjassa, Ruotsin keski- ja pohjoisosissa, Suomessa, Kaakkois-Venäjällä, Alpeilla ja Islannissa. Lajia tavataan satunnaisesti myös Venäjän Kaukoidässä ja Japanissa, sekä edelleen Alaskassa, Kalliovuorilla ja Grönlannissa. Samoilla leveysasteilla Pohjois-Amerikan keski- ja itäosissa tavataan lajin muunnosta (var. augustisegmentum).[5]
Suomesta suikeanoidanlukkoa on tavattu harvinaisena koko maasta Ahvenanmaalta Pohjois-Lappiin saakka. Laji on kuitenkin suuresti harvinaistunut 1970-luvulta alkaen ja kadonnut monin paikoin kokonaan, erityisesti Etelä- ja Keski-Suomesta.[4] Viime vuosikymmeninä suikeanoidanlukon levinneisyysalueen painopiste Suomessa onkin siirtynyt Pohjois-Suomeen.[6]
Suikeanoidanlukko kasvaa perinteisesti kalliosammalikoissa, niityillä, laitumilla ja rantatörmillä.[2] Suikeanoidanlukko on harvinaistunut koko esiintymisalueellaan. Suomessa harvinaistumisen suurimmat syyt ovat kasvupaikkojen umpeenkasvu, metsänhoitotoimet ja umpeenkasvu.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
