From Wikipedia, the free encyclopedia
Käärmeenkielikasvit (Ophioglossaceae) on Ophioglossales-lahkoon kuuluva saniaisheimo. Käärmeenkielikasveihin kuuluu ainakin seitsemän sukua[2].
| Käärmeenkielikasvit | |
|---|---|
 Isokäärmeenkieli (Ophioglossum vulgatum) vasemmalla ja ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) oikealla. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Ophioglossopsida / Psilotopsida |
| Lahko: | Ophioglossales |
| Heimo: |
Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae Martinov[1] |
| Katso myös | |
|
|
|
Käärmeenkielikasvit ovat monivuotisia saniaisia, joilla on lyhyt juurakko. Käärmeenkielikasvien lehdet ovat ruodillisia ja lehtilapa on kaksiosainen. Alempi lehtilapa on vihreä sekä ehyt tai lehdykällinen, eikä siinä ole itiöpesäkkeitä. Ylemmässä lehtilavassa on itiöpesäkkeitä, ja se kasvaa yleensä suoraan ylöspäin. Itiöpesäkeryhmät ovat tähkämäisenä tai terttukukintoa muistuttavana ryhmänä. Itiöpesäkkeet ovat kahdessa erillisessä tai yhteen kasvaneessa rivissä. Käärmeenkielikasveilla on myös maanalainen symbioosisuhde sienirihmastojen kanssa.[3]
Suomessa tavataan yhteensä kahdeksaa käärmeenkielikasvien heimoon kuuluvaa lajia, joista suurin osa on noidanlukkoja (Botrychium).[4]
Käärmeenkielikasvien levinneisyysalue ulottuu yli koko maapallon, mutta kuivimmilta ja kylmimmiltä alueilta ne puuttuvat[5].
Käärmeenkielikasvien fossiilihistoria on hyvin niukka, mutta molekyylikellotutkimukset viittaavat siihen, että ryhmä olisi noin 160 miljoonaa vuotta vanha. Morfologisesti heimo on omalaatuisensa, mutta molekyylitutkimusten mukaan lähin sukulainen on haarusanikkaiskasvien (Psilotaceae) heimo. Kummallakaan ei ole juurikarvoja, ja niillä on samanlaiset sienijuuren varassa elävät sukusoluja tuottavat elämänvaiheet eli gametofyytit. Morfologisia yhteyksiä on myös alkupaljassiemenisiin (Progymnospermae), mutta fossiilitodisteet puuttuvat.[5]
Christenhusz ja muut (2017)[5] jakavat heimon neljään nykyään elävään sukuun. Noidanlukot (Botrychium) on niistä runsaslajisin (noin 50 lajia) ja käärmeenkieliä (Ophioglossum) on noin 30 lajia. Suvuissa Helminthostachys ja Mankyua on kummassakin vain yksi laji. Näin heimon koko lajiluku on noin 80.
Noidanlukkoja ja käärmeenkieliä on käytetty perinteisesti haavojen hoitoon. Aasiassa käytetään joskus joitakin heimon lajeja vihanneksina. Aiemmin Uuden-Seelannin maorit käyttivät ravinnokseen erästä noidanlukkolajia (Botrychium australe).[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
