From Wikipedia, the free encyclopedia
Stavropolin aluepiiri (ven. Ставропо́льский край, Stavropolski krai) on Venäjän federaation osa Pohjois-Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen ja Kalmukiaan, idässä Dagestaniin, kaakossa Tšetšeniaan, etelässä Pohjois-Ossetiaan, Kabardi-Balkariaan ja Karatšai-Tšerkessiaan sekä lännessä Krasnodarin aluepiiriin. Aluepiirin pääkaupunki on Stavropol (1935–1943 nimenä Vorošilovsk). Stavropolin aluepiiri kuuluu vuonna 2010 perustettuun Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin, jonka pääkaupunki puolestaan on aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki.
Stavropolin aluepiiri Ставропольский край |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Stavropolin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
Koordinaatit: (Stavropol) |
|
Valtio | Venäjä |
Perustettu | 13. helmikuuta 1924 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Stavropol |
– suurin kaupunki | Stavropol (398 539 as.)[1] |
– kuvernööri | Aleksander Tšernogorov |
Pinta-ala | 66 128 km² |
Väkiluku (2010) | 2 786 281[1] |
– väestötiheys | 42,1 as./km² |
Kielet | venäjä |
BKT (2010) |
316 888,9 milj. RUB[2] (eli 0,85 % Venäjän BKT:stä) |
– asukasta kohti |
113 732 RUB, noin 2 786 EUR[3] (eli 43 % Venäjän keskiarvotasosta) |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Symbolit | |
– lippu | Stavropolin aluepiirin lippu |
– vaakuna | Stavropolin aluepiirin vaakuna |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | 26, 126 |
– ISO 3166 | RU-STA |
stavkray.ru (venäjäksi) |
Alueen itä- ja pohjoisosat ovat alankoa ja kuuluvat Kalmukkiaroon ja Nogaiaroon. Lounaaseen päin mentäessä maa kohoaa hiljalleen. Suurimmat joet ovat Kuban, Kuma ja Jegorlyk.
Stavropolin aluepiirin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan aikaan 2 786 281. Väestöstä 42,8 prosenttia oli maaseutuasukkaita ja 57,2 prosenttia kaupunkilaisia. Aluepiirissä on keskimäärin 42,1 asukasta neliökilometrillä. Suurimmat kaupungit ovat Stavropol (398 539 as.), Pjatigorsk (142 511 as.), Kislovodsk (128 553 as.), Nevinnomyssk (118 360 as.) ja Jessentuki (100 996 as.). Yli 30 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia ovat lisäksi Mineralnyje Vody (76 728 as.), Georgijevsk (72 153 as.), Mihailovsk (Михайловск, 70 981 as.), Budjonnovsk (64 624 as.), Izobilnyi (Изобильный, 40 555 as.), Svetlograd (Светлоград, 38 520 as.), Gorjatševodski (пгт Горячеводский, 36 967 as.), Zelenokumsk (Зеленокумск, 35 839 as.) ja Blagodavnyi (Благодарный, 32 725 as.).[1]
Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti 26 hallintopiiriin ja 10 kaupunkialueeseen.[4] Aluepiirin hallintoa johtavat kuvernööri, aluepiirin hallitus ja valtiollinen duuma.
|
|
|
|
Aluepiirissä on kaivos-, elintarvike-, koneenrakennus- ja kemianteollisuutta sekä öljyn- ja maakaasuntuotantoa. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä ja värimetalleja. Maataloudessa on keskitytty maanviljelykseen, joka tuottaa viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta, viiniä ja vihanneksia. Myös matkailu on tärkeä elinkeino. Alueella sijaitsevat kivennäisvesistään kuuluisat kylpyläkaupungit Kislovodsk, Pjatigorsk ja Jessentuki. Mineralnyje Vody on tärkeä liikenteen solmupiste rautatie- ja lentoasemineen.[5]
Toisessa maailmansodassa Saksa valtasi suurimman osan aluepiiristä loppukesällä 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen kuitenkin takaisin seuraavana vuonna.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.