Stari Grad (Kroatia)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Stari Grad (suom. Vanha Kaupunki) on kaupunki Hvarin saarella Kroatiassa.[1] Kaupungissa on 2 814 asukasta,[2] ja se on pinta-alaltaan 52,59 neliökilometriä.
| Stari Grad | |
|---|---|
 Stari Grad Glacican kukkulalta |
|
  Stari Grad |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kroatia |
| Piirikunta | Split-Dalmatia |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kaupunki |
| – Pormestari | Visko Haladić |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 52.59 km² |
| Väkiluku (2001) | 2 814 |
| – Väestötiheys | 53.6 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 21460 |
| Suuntanumero(t) | 021 |
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Faros
Stari Gradin alueelta on todisteita illyyrialaisesta asutuksesta 500–400-luvuilta eaa. Syrakusan tyrannin Dionysios I:sen kreikkalaiset liittolaiset Paroksesta asuttivat Hvarin vuonna 385/384 eaa. ja perustivat nykyisen Stari Gradin paikalle Faroksen siirtokunnan. Kreikkalaiset rakensivat kaupunkinsa ympärille muurin. Samalla he jakoivat läheisen tasangon maanviljelystä varten suorakulmion muotoisiin maapalstoihin.[3]
Syrakusan kaatuminen 300-luvun eaa. puolivälissä aiheutti Faroksen siirtokunnan itsenäistymisen. Roomalaiset tuhosivat kaupungin osittain 219 eaa. Se kuitenkin rakennettiin nopeasti uudelleen.[3] Roomalaiset valtasivat kaupungin pian tämän jälkeen, ja siitä tuli merkittävä roomalainen sotilassatama, josta tehtiin mantereelle sotaretkiä illyyrialaisia ja dalmatialaisia vastaan. Roomalaisaikana kaupunki sai nimekseen Pharia, ja se sai municipiumin aseman Augustuksen ja Tiberiuksen aikana.[4]
Myöhempi historia
Ensimmäiset merkit kristinuskosta nykyisestä Stari Gradista löytyy 400- ja 500-luvuilla. Siitä tuli hiippakunnan keskus 1100-luvulla. Venetsialaiset valloittivat kaupungin 1200-luvun puolivälissä ja hallitsivat sitä käytännössä keskeytyksettä vuoteen 1797.[4]
Stari Gradin tasanko
Stari Gradin tasangolla on viljelty viinirypäleitä ja oliiveja katkeamatta 300-luvulta eaa. lähtien, noin 2400 vuoden ajan. Viljelmät liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2008. Viljelty tasanko on noin kuusi kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä. Kreikkalaiset siirtolaiset jakoivat maan noin 181 × 905 metrin palstoihin, jotka jaettiin edelleen 181 × 181 metrin pienempiin palstoihin. Palstoja rajasivat kivimuurit, joista osa on vain matalia rajamuureja, osa suurempia rakennelmia. Palstojen välissä on myös pieniä kivirakennelmia, joissa säilytettiin työkaluja.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
