From Wikipedia, the free encyclopedia
Sinbad of the Seven Seas (”Seitsemän meren Sindbad”) on vuonna 1989 julkaistu italialais-yhdysvaltalainen seikkailuelokuva. Sen päähenkilöä Sindbad Merenkulkijaa esittää kehonrakentaja Lou Ferrigno.
Sinbad of the Seven Seas | |
---|---|
Yhdysvaltalaisen VHS-julkaisun kansi. |
|
Ohjaaja | Enzo G. Castellari, Luigi Cozzi |
Käsikirjoittaja | Luigi Cozzi, Tito Carpi, Enzo G. Castellari |
Perustuu | Edgar Allan Poen tarinaan |
Tuottaja | Yoram Globus, Menahem Golan |
Säveltäjä | Dov Seltzer |
Kuvaaja | Blasco Giurato |
Leikkaaja | Gianfranco Amicucci |
Tuotantosuunnittelija | Walter Patriarca |
Lavastaja | Walter Patriarca |
Pääosat | Lou Ferrigno, John Steiner |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Italia, Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Cannon Films |
Levittäjä |
Cannon Films Netflix |
Ensi-ilta | 1. huhtikuuta 1989 (Yhdysvallat, videoensi-ilta) |
Kesto | 93 min. |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Elokuvan kertojana toimiva äiti lukee lapselleen tarinaa Sindbadin seikkailuista. Basran sulttaanin ilkeä visiiri Jaffar ottaa vangikseen prinssi Aliin rakastuneen prinsessa Alinan. Sindbad ystävineen lähtee etsimään piilotettuja jalokiviä, joiden avulla he voivat murtaa Jaffarin taian ja pelastaa prinsessan. Matkallaan he kokevat monia mielikuvituksellisia seikkailuja. Löydettyään jalokivet Sindbad palaa kotiin, voittaa Jaffarin ja palauttaa järjestyksen Basraan. Ali ja Alina saavat toisensa, ja tyttö nukahtaa tarinan päättyessä.[1]
Lou Ferrigno | … | Sindbad |
John Steiner | … | Jaffar |
Roland Wybenga | … | Ali |
Ennio Girolami | … | viikinki |
Hal Yamanouchi | … | Samurai |
Yehuda Efroni | … | Ahmed |
Alessandra Martines | … | Alina |
Teagan Clive | … | Soukra |
Leo Gullotta | … | Nadir |
Stefania Girolami Goodwin | … | Kyra |
Donald Hodson | … | kalifi |
Melonee Rodgers | … | kuningatar Farida |
Cork Hubbert | … | kääpiö |
Romano Puppo | … | kapteeni |
Daria Nicolodi | … | kertoja |
Giada Cozzi | … | tarinaa kuunteleva tyttö |
Cannon Filmsin tuottajat Menahem Golan ja Yoram Globus ryhtyivät tekemään elokuvaa aluksi ohjaaja-käsikirjoittaja Luigi Cozzin kanssa. Cozzin muiden kiireiden takia ohjaustyö annettiin toimintaelokuvistaan tunnetulle Enzo G. Castellarille, joka kuvasi viiden miljardin liiran budjetilla kuuden tunnin pituisen neliosaisen televisioelokuvan. Golan ja Globus olivat tyytymättömiä työn tulokseen, ja filmi laitettiin kahdeksi vuodeksi hyllylle. Lopulta Cozzi sai tehtäväkseen muokata kuvatusta aineistosta yhdeksänkymmenen minuutin elokuvan. Cozzi leikkasi filmin uudelleen, kuroi palat yhteen uudella kehyskertomuksella ja lisäsi joukon erikoistehosteita. Lopputuloksena oli Castellarille tyypillista toimintaa ja Cozzille ominaista fantasiaa yhdistävä elokuva, joka julkaistiin videolla. Siitä ei tehty lainkaan italiankielistä versiota.[2]
Kehonrakentaja Lou Ferrigno on varsin erikoinen valinta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden seikkailijan rooliin. Valtavine lihaksineen ja jättivoimineen hän tuo mieleen jonkinlaisen Hulkin ja Kippari-Kallen välimuodon. Samojen tekijöiden Herkulesta esittänyt Ferrigno yrittää kovasti näytellä, mutta ei onnistu siinä kovinkaan hyvin. Elokuvan kohokohta on jännittävästi toteutettu kaksintaistelu Sinbadin ja hänen pahan kaksoisolentonsa välillä.[1]
Typerä juoni, ala-arvoinen tuotanto ja yliampuvat näyttelijäsuoritukset ovat tehneet Sinbad of the Seven Seasistä eräänlaisen kulttisuosikin huonojen elokuvien ja tahattoman huumorin ystävien keskuudessa. Se toimii auttavasti myös lastenelokuvana.[3] Luigi Cozzin tuotannosta kirjoittanut Gordiano Lupi kuvailee elokuvaa ”kiehtovaksi tarinaksi, joka ansaitsee tulla löydetyksi uudelleen”[4].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.