Silosalava
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Silosalava[1] eli salava eli piilipuu (Salix euxina) on pajujen laajaan sukuun kuuluva puu.
| Silosalava | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | euxina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salix euxina |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Silosalava kasvaa suureksi pensaaksi tai jopa 20 metriä korkeaksi puuksi, Etelä-Euroopassa jopa 27 metriä korkeaksi. Oksat lähtevät rungosta melko jyrkässä kulmassa ja murtuvat helposti tyvestä. Vuosikasvaimet ovat kaljuja ja kiiltäviä, väriltään joko punaisia tai vihreitä. Lehdet ovat muodoltaan suikeita, 10–12 cm pitkiä, päältä kiiltäviä ja molemmin puolin kaljuja. Silmut ovat pieniä, noin 2 mm, ja kiiltävän ruskeita. Kukinto on 5–7 cm pitkä, keltainen norkko. Salava kukkii vasta kesällä lehtien jo puhjettua.
Silosalava kasvaa luonnonvaraisena Turkissa ja Kaukasiassa.[2] Suomessa se on luultavasti tuontipuu, jota on istutettu pihoille, puistoihin ja puutarhoihin. Tunnettuja salavalajikkeita on esimerkiksi terijoensalava (’Bullata’).
Helsingin Kruununhaan Kirjapuistossa, Kirjatyöntekijänkatu 12 kohdalla kasvaa kenties Suomen vanhimpiin kuuluva salava. Tämä puu suojeltiin jo vuonna 1924. Puu on luultavasti istutettu 1830-luvulla.
Silosalava voi risteytyä useiden pajulajien kanssa ja tuottaa ainakin seuraavat risteymälajit:[3]
