Raita
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Raita (Salix caprea) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva kasvi. Se on yleinen Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Idässä levinneisyys ulottuu Itä-Aasiaan saakka.[4] Raidan latinankielinen nimi tarkoittaa "vuohen kanssa olevaa". Nimi johtuu siitä, että ensimmäisessä raidasta löydetyssä kuvassa vuohi syö sen lehtiä.[5]
| Raita | |
|---|---|
 Suurikokoinen raita Saksassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen [2] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae[3] |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | caprea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salix caprea |
|
 Raidan levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6–14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin. Lehdet ovat 5–12 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä, eli huomattavasti leveämmät kuin useimmilla pajuilla. Kukinnot ovat 3–7 cm pitkiä ja siemenet erittäin pieniä: noin 0,2 mm halkaisijaltaan. Ne vaativat hyvän maaperän itääkseen. Raita on kaksikotinen puu. Hedekukinnot ovat keltaisia ja pörheitä, kun taas emikukinnot vihertäviä ja ohuempia.[5]
Raidan kuori on pitkittäisraidallinen, ja lehtien alapinnalla kasvaa nukkaa. Näiden tuntomerkkien avulla sen voi erottaa muista pajulajeista, vaikka lajit risteytyvätkin helposti. [6]
Raidassa kasvaa useita lahottajia, joista yleisin on lähes kaikissa vanhoissa puissa esiintyvä raidankääpä (Phellinus conchatus). Muita elävissä raidoissa kasvavia yleisiä lahottajia ovat kuhmukääpä (Phellinus punctatus) ja arinakääpä (Phellinus igniarius) sekä harvinaisista lajeista ehkä tunnetuin raidantuoksukääpä (Haploporus odorus). Raita on melko lyhytikäinen puu. Se elää harvoin yli 50-vuotiaaksi.[5] Raita ja sen hybridit ovat alttiita lehtikuusen-raidankeltaruosteelle (Melampsora caprearum).
Raita on keskeinen ravintolähde monille hyönteisille. Suomen suurperhosista lähes 190 lajin on todettu käyttävän raitaa ravinnokseen.
Raidasta voi löytää monia sarvijäärälajeja. Raidan juurissa elää kankuri (Lamia textor), rungon tyvessä myskijäärä (Aromia moschata) ja sen paksuissa haaroissa raitahaapsanen (Saperda similis). Puun ohuista sileäkuorisista rungoista voi löytää raitajäärän (Xylotrechus (Rusticoclytus) pantherinus) ja ohuista oksista äkämähaapsasen (Saperda populnea) sekä pajujäärän (Oberea oculata).[7]
Raidan puuainesta on käytetty aidaksina ja polttopuuna[8]. Raidan juuripahkasta eli raidan visasta on myös tehty puukon kahvoja ja perinteisiä puisia juomakuppeja eli kuksia.[9][10]
Raidan kukinto.
Piirros raidan kukinnosta, Otto Wilhelm Thomé: Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz, 1885.
Raidan kaarnaa.
Raidan lehti päältäpäin.
Raidan lehti altapäin.
Raidan kukinnon hede.
Kimalainen raidan kukinnossa.
.jpg)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.