sarakasvisuku From Wikipedia, the free encyclopedia
Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku. Siihen arvellaan kuuluvan tuhannesta jopa kahteen tuhanteen lajia.[2]
Sarat | |
---|---|
Piukkasaran (Carex elata) kukinto. Ylemmät tähkät ovat hedekukallisia, alemmat emikukallisia. Valkoiset osat ovat emikukkien luotteja. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: |
Sarat Carex L. |
Synonyymit | |
Sarojen levinneisyys. |
|
Katso myös | |
Sarat ovat levittäytyneet koko maailmaan, mutta tyypillisesti lajit viihtyvät lauhkean ja kylmän vyöhykkeen soilla, kosteilla niityillä ja rannoilla.[3]
Sarojen varret ovat haarattomia ja useimmiten kolmikulmaisia, mikä erottaa ne heinistä. Sarojen kukinnot voivat olla tiiviitä tähkiä tai erilaisia kerrannaiskukintoja. Kukat ovat rakenteeltaan varsin yksinkertaisia ja ne sijaitsevat tähkäsuomujen peitossa. Emikukkaa ympäröivää esilehteä sanotaan pullakoksi, joka monilla lajeilla muistuttaa muodoltaan pulloa. Pullakon muoto ja emikukan luottien lukumäärä (kaksi tai kolme) ovat tärkeitä tuntomerkkejä lajien tunnistuksessa. Sarojen siemen eli hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.[4] Pullakoissa voi loisia pullakkonokien (Anthracoidea) suvun nokisieniä.
Hede- ja emikukat voivat sijaita samoissa tähkäkukinnoissa (yhtäläistähkäiset ja useimmat yksitähkäiset lajit), saman kasviyksilön eri tähkäkukinnoissa (erilaistähkäiset lajit) tai eri kasviyksilöissä (kaksikotiset lajit).[4]
Suomessa tavattavat saralajit on jaettu kolmeen alasukuun: Carex, Psyllophora ja Vignea. Jako perustaa lähinnä kukintojen rakenteeseen. Useimmat sarat, varsinkin lähisukuiset lajit, risteytyvät helposti keskenään. Monet risteymät ovat martoja eli hedelmättömiä, mutta joissain tapauksissa risteymät voivat olla myös hedelmällisiä, jolloin takaisinristeytymisen vuoksi syntyy vaikeasti tulkittavia lajiryhmiä. Suomessa esimerkiksi keltasara (Carex flava) muodostaa lähilajeineen tällaisen lajiryhmän ("keltasararyhmä"), jossa tulkinnasta riippuen on viisi tai paljon enemmän lajeja.[4] Saroja tutkivaa tieteenalaa sanotaan caricologiaksi.
Saroihin kuuluu maailmanlaajuisesti noin 2060 lajia.[1] Suomessa havaittuja lajeja on Suomen putkilokasvien luettelon mukaan yhteensä sata.[5]
Suomessa tavattavat saralajit, -alalajit ja -muunnokset:[6][5][4]
|
|
Pohjoismaissa tavattavia saralajeja ja -alalajeja, joita Suomessa ei nykyisin tavata:[12][13][14]
|
|
Muualla maailmassa luonnonvaraisia saralajeja ja -alalajeja:[16][14][5]
|
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.