putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Sukassara (Carex microglochin) on pohjoisen pallonpuoliskon tundra- ja vuoristoalueilla tavattava pienikokoinen kosteiden kasvupaikkojen sarakasvi. Suomessa laji on harvinaistunut ja se on nykyään luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[3]
| Sukassara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Alaheimo: | Cyperoideae |
| Tribus: | Cariceae[2] |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | microglochin |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex microglochin |
|
| Katso myös | |
Sukassara kasvaa pieninä versokimppuina, jotka ovat 5–15 cm korkeita. Kasvin juurakko on lyhythaarainen. Varret ovat pystyjä, hoikkia ja monilehtisiä. Varsien tyvitupet ovat vaaleanruskeita. Lehdet ovat lyhyitä, rihmamaisia ja noin 0,5 mm leveitä. Kukinto on 8–15 mm pitkä tähkä, jonka tyviosassa on 5–10 emikukkaa. Ruskeat tähkäsuomut ovat pullakkoa selvästi lyhyempiä, suippoja ja kalvolaitaisia. Kapean sukkulamaiset pullakot ovat 4–5 mm pitkiä ja aluksi pystyjä, mutta myöhemmin lajille tyypillisesti alaviistoja. Pullakon suusta pistää esiin luottien lisäksi ohut sukanen. Suomessa sukassara kukkii heinäkuussa.[4]
Muista Suomessa tavattavista saroista sukassara muistuttaa lähinnä rahkasaraa (Carex pauciflora).[5]
Sukassaraa tavataan laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta levinneisyysalue on hyvin hajainen. Euroopasta sitä tavataan lähinnä Fennoskandian tunturialueilta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Kuolan niemimaalta, Alppien alueelta, Islannista ja Grönlannista. Aasiassa laji kasvaa Kaukasuksella, Keski-Aasian vuoristoissa ja Etelä-Siperiassa. Pohjois-Amerikasta sukassara kasvaa Alaskassa, Kalliovuorilla sekä Pohjois-Kanadassa.[5] Suomessa sukassaraa tavataan Sodankylän Kitisen rannoilla, Inarin Ivalo- ja Näätämöjokien varsilta sekä Enontekiöltä Kaaresuvannon ja Lätäsenon suujuoksun varrelta ja Kilpisjärveltä. Kitisen esiintymä lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut voimalaitosrakentamisen takia.[6][7]
Sukassara kasvaa matalaruohoisilla tulvaniityillä, jokien ja purojen rannoilla sekä myös tunturipaljakalla soilla ja kosteissa notkelmissa. Laji on kalkinsuosija.[4] Suomessa laji on harvinaistunut voimalaitosrakentamisen takia, joka on tuhonnut monia kasvupaikkoja sukassaran vaatimien kevättulvien loputtua.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
