putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Hostinsara (Carex hostiana, syn. C. hornschuchiana) on suurimmassa osassa Eurooppaa tavattava lettosoiden sarakasvilaji. Suomessa lajia kasvaa ainoastaan Ahvenanmaalla. Hostinsara on määritelty Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
| Hostinsara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Alaheimo: | Cyperoideae |
| Tribus: | Cariceae[1] |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | hostiana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex hostiana |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Hostinsara on löyhästi mätästävä tai yksittäisversoinen ja kasvaa 15–50 cm korkeaksi. Juurakko on suikerteleva. Sen varret ovat pystyjä, hoikkia ja varsien tyvitupet vaaleanruskeita. Vaalean- tai harmahtavanvihreät lehdet ovat vartta lyhyempiä, 2–5 mm leveitä ja litteitä. Alimman tähkän kapea tukilehti on tähkäänsä pidempi. Hedetähkä on selväperäinen. Emitähkiä on 1–3 kappaletta ja ne ovat tavallisesti pitkävälisiä, munanmuotoisia ja etenkin alin emitähkä pitkäperäinen. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, odattomia ja leveälti kalvolaitaisia. Munanmuotoiset pullakot ovat sirottavia, pitkäsuippuisia ja selväsuonisia. Väriltään ne ovat himmeän kellan- tai ruskeanvihreitä. Suuota on pitkä, suora, karhea ja syvään lovikärkinen. Hostinsara kukkii kesäkuussa.[2]
Muista Suomessa tavattavista saralajeista hostinsara muistuttaa eniten välisaraa (C. distans).[3]
Hostinsara kuuluu hankalasti määriteltävään keltasararyhmään, jonka lajit risteytyvät hyvin herkästi keskenään. Suomessa tähän ryhmään kuuluvat hostinsaran lisäksi keltasara (C. flava), etelännokkasara (C. lepidocarpa subsp. lepidocarpa), kuusamonnokkasara (C. lepidocarpa subsp. jemtlandica), ristasara eli lännenhernesara (C. demissa) ja hernesara (C. viridula). Risteymiä tavataan hyvin usein lajien yhteisillä kasvupaikoilla.[4][3]
Hostinsaralla voi esiintyä harvinaista hostinsarannoki (Anthracoidea hostianae) -nokisientä.[5]
Hostinsaraa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa pohjois-, etelä- ja itälaitoja lukuun ottamatta. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan ainoastaan Kanadassa ja Turkissa. Suomessa hostinsaraa kasvaa nykyään ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se yhä on luonnontilaisilla lettosoilla jopa yleinen. Runsaimmat esiintymät ovat Eckerön, Hammarlandin ja Jomalan kunnissa.[3] Manner-Suomesta lajia ei nykyään tunneta, mutta lajista on tiedossa muutama havainto 1800-luvulta Varsinais-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta sekä Länsi-Lapista Tornionjokilaaksosta.[6]
Hostinsaraa kasvaa lettosoilla, kosteilla niityillä ja joskus myös merenrannoilla. Laji on kalkinvaatija. Suurin uhka hostinsaralle on soiden ojitus ja pellonraivaus. Niittyjen umpeenkasvu perinteisen laidunnuksen loputtua uhkaa lajin kasvupaikkoja niityillä.[2][3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
