suomalainen kansakoulunopettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä From Wikipedia, the free encyclopedia
Samuli Paulaharju (14. huhtikuuta 1875 Kurikka – 6. helmikuuta 1944 Oulu) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä. Paulaharju oli myös merkittävä suomalainen valokuvaaja.
| Samuli Paulaharju | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. huhtikuuta 1875 Kurikka |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1944 (68 vuotta) Oulu |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, kansakoulunopettaja, valokuvaaja |
| Puoliso |
Kreeta-Liisa Paulaharju, s. Isokorpi, (1895–k.1913) Jenny Paulaharju, s. Simelius (1919–1944) |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Aikakausi | 1906–1943 |
| Aiheet | kansanperinne; kirjoitti, valokuvasi, piirsi, keräsi |
| Esikoisteos | Kansatieteellinen kuvaus asuinrakennuksista Uudellakirkolla Viipurin läänissä (1906) |
| Muuta tietoa | |
|
Oulun Tuiraan on vuonna 1995 pystytetty kuvanveistäjä Ari Kochin tekemä Samuli Paulaharjun muistomerkki Tuirasta Ruijan rannoille. |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Paulaharju oli käsityönopettajana Oulun kuurojen koulussa, ja hän työskenteli myös Oulun museon hoitajana. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1901. Seminaarin opettaja Yrjö Blomstedtin kehotuksesta Paulaharju alkoi kesäisin tehdä kansanperinteen keruumatkoja. Paulaharju muutti vuonna 1904 Ouluun, missä hän asui kuolemaansa saakka. Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli neljänkymmenen vuoden aikana. Paulaharju otti myös keruumatkoillaan runsaasti valokuvia, ja hän piirsi taidokkaasti kohteita ja vanhoja esineitä. Matkat hän teki vuodesta toiseen pääosin jalan – satoja, jopa tuhat kilometriä kesässä.
Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo oli Kreeta-Liisa (o.s. Isokorpi), ja tästä avioliitosta syntyi viisi lasta. Kreeta-Liisa kuoli 1913. Samulin toinen vaimo Jenny Paulaharju (vuodesta 1919) oli myös opettajana samassa kuurojen koulussa. Tämä avioliitto oli lapseton. Samuli ja Jenny matkustivat usein yhdessä keräten kansanperinnettä. Talvisin Samuli Paulaharju työsti kesäisten keruumatkojensa tuloksia julkaistavaksi. Aikalaisten kertoman mukaan tämäkin työvaihe toteutettiin äärimmäisen pikkutarkasti.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on runsaat Paulaharjun kokoamat kokoelmat, joista on hyödynnetty julkisuudessa vain osaa. Elämänsä aikana Paulaharju julkaisi kymmeniä teoksia ja satoja lehtijuttuja, ja hän oli Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1943. Elämäkertateoksen mukaan Paulaharju joutui jossain määrin kärsimään ja muutamien henkilöiden taholta tuntemaan alemmuudentunnetta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden ammattitutkijoiden seurassa. Sitä vastoin jälkimaailma on tehnyt hänelle kunniaa. Sekä Paulaharjun kuvaileva että suoremmin kansatieteellinen tuotanto nauttii suurta arvostusta, ja hänen kirjoistaan ilmestyy uusia painoksia.
Paulaharju osui tallettamaan myöhemmin kirjaimellisesti kadonnutta maailmaa esimerkiksi teoksessaan Sompio. Sompion kylät jäivät sotien jälkeen tekoaltaiden alle. Sama koskee tietysti Petsamon kuvauksia. Kaunokirjallisin perustein Tunturien yöpuolta puolestaan on kulttikirjan maineessa, jonka se on saavuttanut sekoittamalla omaperäisesti tarinaperinteeseen yleismaailmallisen kauhukertomuksen aineksia.
Samuli ja Jenny Paulaharju asuivat Oulussa Tuiran kaupunginosassa Valta- ja Kalliotien puisessa kulmatalossa, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Sininen talo. Tuiraan on vuonna 1995 pystytetty kuvanveistäjä Ari Kochin tekemä Samuli Paulaharjun muistomerkki Tuirasta Ruijan rannoille.
Tuomas Anhava oli Samuli ja Kreeta-Liisa Paulaharjun tyttärenpoika.[1] Eversti, museonjohtaja ja kansanperinteen kerääjä Ahti Paulaharju oli Samuli ja Kreeta-Liisa Paulaharjun poika. Ahti Paulaharjun poika on eversti, sotahistorioitsija Jyri Paulaharju,[2][3][4]
Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnettuuden parantamiseksi ja hänelle tärkeiden kansanperinteen keräämisen ja julkaisemisen sekä perinteisen käsityötaidon ja rakennustaidon edistämiseksi on perustettu Samuli Paulaharjun Säätiö[5]
Osana Pelasta kirja -hanketta useimmat Samuli Paulaharjun kirjat on digitoitu sähköiseen muotoon. Näitä voi ladata Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
