Ruotsin Nato-jäsenhakemus koskee Ruotsin hakemista Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi. Nato-jäsenhakemuksen hyväksyminen ja lähettäminen liittyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Jäseneksi hakeminen eteni vastaavalla nopealla tavalla Suomessa. Ruotsi ja Suomi sitoivat poliittisesti jäsenyysprosessinsa toisiinsa ja hakivat Nato-jäsenyyksiään yhtäaikaisesti, omien parlamentaaristen käsittelyjensä jälkeen.
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Tästä puuttuu vielä paljon asiaa. |
Hakemuksen käsittely
Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff ja Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen luovuttivat Ruotsin ja Suomen jäsenhakemukset Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta 2022.[2]
Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat 29. kesäkuuta 2022 Ruotsia ja Suomea koskevat kutsut, joilla Nato virallisesti kutsui maat jäsenikseen.[3] Liittymispöytäkirja allekirjoitettiin Brysselissä 5. heinäkuuta 2022, ja Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäsen.[4]
Ratifiointi
Ratifioinnit maittain
Ratifiointikäytännöt ja ratifiointiin tarvittavat valtioelimet vaihtelevat kunkin maan lainsäädännössä seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa ratifiointitilanne esitetään tarkemmin eriteltynä kuin lehdistön käyttämä laskentatapa.
Ratifiointitilanteen yhteenveto ja taulukon värien selitys:
MAIDEN NIMIRIVIT: | Lukumäärä tällä hetkellä |
Maa, jonka osalta ratifiointi on aloittamatta tai kesken Yksi tai useampi maan alla mainituista valtioelimistä ei vielä ole hyväksynyt ratifiointia. | 0 0,0 % maista |
Maa, jonka osalta ratifiointi on deponointia lukuun ottamatta valmis Maan kaikki omat valtioelimet ovat ratifioineet, mutta asiakirjojen toimitus ei vielä näy Yhdysvaltain virallisella deponointilistalla. | 0 0 % maista |
Maa, jonka osalta ratifiointi on deponointia myöten valmis Maan kaikki omat valtioelimet ovat ratifioineet ja asiakirjojen toimitus näkyy Yhdysvaltain virallisella deponointilistalla. | 31 100 % maista |
VALTIOELINTEN RIVIT: | |
Ei vielä käsitelty tai tieto käsittelystä puuttuu (+ mahdollinen lisätieto) | |
Ennakkotieto | |
Hyväksytty | |
Hylätty |
Tilanne maittain:
Valtio, päivämäärä (kunkin maan paikallista aikaa) |
Valtioelin | Äänimäärät Prosenttiosuudet äänestäneistä[a] |
Viitteet | Deponoitu[b] | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Tyhjiä | ||||||
Alankomaat | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
20. heinäkuuta 2022[6] | ||
Senaatti | % |
% |
% |
|||
Kuningas | Hyväksytty | |||||
Albania | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
11. elokuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Belgia | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
11. elokuuta 2022[6] | ||
Kuningas | Hyväksytty | |||||
Bulgaria | ||||||
Kansalliskokous | % |
% |
% |
9. elokuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Espanja | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
6. lokakuuta 2022[6] | ||
Senaatti | % |
% |
% |
|||
Kuningas | Hyväksytty | |||||
Islanti | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
6. heinäkuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Italia[c] | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
17. elokuuta 2022[6] | ||
Senaatti | % |
% |
% |
|||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Kanada | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
5. heinäkuuta 2022[6] | ||
Hallitus | Hyväksytty | |||||
Kreikka | ||||||
Parlamentti | Hyväksytty[d] | 14. lokakuuta 2022[9] | ||||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Kroatia | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
25. elokuuta 2022[6] | ||
19. heinäkuuta 2022 | Presidentti | Hyväksytty | ||||
Latvia | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
22. heinäkuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Liettua | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
4. elokuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Luxemburg | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
9. elokuuta 2022[6] | ||
Suurherttua | Hyväksytty | |||||
Montenegro | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
13. syyskuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Norja | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
7. heinäkuuta 2022[6] | ||
Valtioneuvosto | Hyväksytty | |||||
Pohjois-Makedonia | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
22. elokuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Portugali | ||||||
Tasavallan kokous | Hyväksytty[e] | 11. lokakuuta 2022[6] | ||||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Puola | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
3. lokakuuta 2022[6] | ||
Senaatti | % |
% |
% |
|||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Ranska | ||||||
Senaatti | % |
% |
% |
16. elokuuta 2022[6] | ||
Kansalliskokous | % |
% |
% |
|||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Romania | ||||||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
22. elokuuta 2022[6] | ||
Senaatti | Hyväksytty | |||||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Saksa | ||||||
Liittopäivät | Hyväksytty | 20. heinäkuuta 2022[6] | ||||
Liittoneuvosto | Hyväksytty | |||||
Liittopresidentti | Hyväksytty | |||||
Slovakia | ||||||
Kansallinen neuvosto | % |
% |
% |
4. lokakuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Slovenia | ||||||
Kansalliskokous | % |
% |
% |
24. lokakuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Suomi | ||||||
Eduskunta[11] | 184
96,3 % |
7
3,7 % |
1
- %[f] |
4. huhtikuuta 2023[12][13] | ||
Presidentti[14] | Hyväksytty | |||||
Tanska | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
5. heinäkuuta 2022[6] | ||
Tšekki | ||||||
Senaatti | % |
% |
% |
19. syyskuuta 2022[6] | ||
Edustajainhuone | % |
% |
% |
|||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Turkki | ||||||
23. tammikuuta 2024 | Suuri kansalliskokous | 287 47,8 % |
55 9,2 % |
258 43 % |
[15][16] | 26. tammikuuta 2024[17] |
25. tammikuuta 2024 | Presidentti | Hyväksytty | [18] | |||
Unkari | ||||||
26. helmikuuta 2024 | Parlamentti | 188 94,5 % |
6 3 % |
5 2,5 % |
[19][20] | 7. maaliskuuta 2024 |
5. maaliskuuta 2024 | Presidentti | Hyväksytty | [21] | |||
Viro | ||||||
Parlamentti | % |
% |
% |
22. heinäkuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty | |||||
Yhdistynyt kuningaskunta | ||||||
Parlamentti | Ei äänestystä[g] | 8. heinäkuuta 2022[6] | ||||
Hallitus | Hyväksytty | |||||
Yhdysvallat | ||||||
Senaatti[23][24][25] | 95 % |
1 % |
1 % |
18. elokuuta 2022[6] | ||
Presidentti | Hyväksytty |
Ratifiointi Ruotsissa
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 22. maaliskuuta 2023 Ruotsin Nato-jäsenyyden äänin 269–37. Vastaan äänesti vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue.[26]
Yhtä aikaa Natoon
Ruotsi ja Suomi suunnittelivat liittyvänsä Natoon yhdessä, mutta Turkin ja Unkarin takia tämä ei toteutunut.
Katso myös
Huomautukset
- Tässä taulukossa äänestystuloksen prosenttiosuuksien laskennassa myös tyhjät äänet on laskettu annetuiksi ääniksi, koska prosenteilla vain kuvataan äänestysten luonnetta maittain. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi mm. äänestysten määräenemmistösäännösten täyttymisen tarkastelussa[5], mutta tyhjien äänten merkityksestä voi olla eri maissa eri käytäntöjä.
- Alla ensimmäisen linkin sivulta kohdasta "DOWNLOAD STATUS LIST" saa ladattua ajantasaisen luettelon maista, joiden ratifiointiasiakirja on toimitettu tallennettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriölle. Toisen linkin sivulta voi tutustua yksittäisiin deponointitodistuksiin.
- 39. Protocol to the North Atlantic Treaty on the Accession of the Kingdom of Sweden, done at Brussels July 5, 2022 Yhdysvaltain ulkoministeriö. Viitattu 9.7.2022. (englanniksi)
- NATO Recent Actions Yhdysvaltain ulkoministeriö. Viitattu 15.8.2022. (englanniksi)
- Italian hallituksen kaaduttua myös parlamentti hajotettiin, millä arvioitiin voivan olla vaikutusta Italian ratifioinnin aikatauluun.[7] Italian edustajainhuone ja senaatti kuitenkin suorittivat ratifioinnin omilta osiltaan samassa aikataulussa, joten käytännössä Italian sisäpoliittinen tilanne ei vaikuttanut ratifioinnin etenemiseen.
- Asia käsiteltiin ja äänestettiin Kreikan parlamentissa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee kokouksen kulun pöytäkirjan lopusta.[8]
- Asia käsiteltiin ja äänestettiin Tasavallan kokouksessa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee äänestysten tulosluettelosta sivulta 10.[10]
- Tässä taulukossa äänestystuloksen prosenttiosuuksien laskennassa myös tyhjät äänet on laskettu annetuiksi ääniksi, koska prosenteilla vain kuvataan äänestysten luonnetta maittain. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi mm. äänestysten määräenemmistösäännösten täyttymisen tarkastelussa[5], mutta tyhjien äänten merkityksestä voi olla eri maissa eri käytäntöjä.
- Yhdistyneessä kuningaskunnassa ratifiointi ei vaadi parlamentin äänestystä, mutta ns. Ponsonby-säännön mukaan parlamentille tulee antaa tiedonanto hallituksen aikoessa ratifioida sopimuksen.[22]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.