Kreikan valtionpäämies From Wikipedia, the free encyclopedia
Kreikan presidentti (kreik. Πρόεδρος της Ελληνικής Δημοκρατίας, Próedros tis Ellinikís Dimokratías) on Kreikan valtionpäämies. Kreikan parlamentti valitsee presidentin viiden vuoden välein.[1] Presidentin tehtäviin kuuluu muun muassa toimia asevoimien ylipäällikkönä sekä nimittää pääministeri. Nykyinen presidentti on vuodesta 2020 lähtien Katerína Sakellaropoúlou.[2]
| Kreikan tasavallan presidentti | |
|---|---|
| Πρόεδρος της Ελληνικής Δημοκρατίας | |
 | |
 Kreikan nykyinen presidentti Katerína Sakellaropoúlou. | |
| Virka-asunto | presidentinpalatsi |
| Kauden pituus | 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen |
| Perustettu |
25. maaliskuuta 1924 (ensimmäinen) 18. joulukuuta 1974 (toinen) |
| Ensimmäinen |
Pávlos Kountouriótis (ensimmäinen) Michaíl Stasinópoulos (toinen) |
| Kotisivut | www.presidency.gr |
Presidentin virka-asunto on Ateenan keskustassa sijaitseva presidentinpalatsi.
Kreikan presidentti valitaan Kreikan perustuslain säätämässä järjestyksessä. Presidentin valitsee Kreikan 300-jäseninen parlamentti. Presidentistä äänestetään tarvittaessa kolme kertaa. Ensimmäisellä ja toisella äänestyskerralla valituksi tulee ehdokas, joka saa vähintään kaksi kolmasosaa äänistä eli 200 ääntä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei täytä vaatimusta kahdella ensimmäisellä äänestyskerralla, järjestetään kolmas äänestys, jossa riittää kolme viidesosaa äänistä eli 180 ääntä. Äänestykset järjestetään viiden päivän välein.[1]
Mikäli kukaan ehdokkaista ei täytä vaatimusta kolmannellakaan kerralla, parlamentti hajotetaan kymmenen päivän kuluessa, ja järjestetään uudet parlamenttivaalit. Uuden parlamentin kokoonnuttua suoritetaan jälleen korkeintaan kolme äänestystä, joista ensimmäisellä kerralla tarvitaan 180 ääntä ja toisella ehdoton enemmistö eli 151 ääntä. Kolmannella kerralla äänestetään kahden eniten ääniä saaneen välillä, ja enemmän ääniä saanut valitaan.[1]
Presidentiksi valittavan tulee olla 40 vuotta täyttänyt, äänioikeutettu, kreikkalaista syntyperää joko isän tai äidin puolelta sekä Kreikan kansalainen vähintään viisi vuotta ennen valintaa.[1]
Presidentti voidaan valita virkaansa uudelleen yhden kerran, toisin sanoen presidentti voi toimia virassa korkeintaan kaksi kautta eli kymmenen vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa sodan aikana tai seuraavan presidentin valinnan viivästyessä. Virkaanastujaisseremoniassa presidentti vannoo perustuslaissa säädetyn valan.[1]
Kreikan presidentti säätelee muodollisesti valtion instituutioiden toimintaa ja toimii näin seremoniallisena valtionpäänä. Todelliset valtaoikeudet ovat rajalliset verrattuna pääministeriin ja muihin ministereihin.[3]
Presidentti edustaa Kreikkaa ulkomailla, julistaa tarvittaessa sodan, määrää liikekannallepanosta ja solmii rauhansopimukset, liittosopimukset sekä sopimukset kansainväisten organisaatioiden jäsenyydestä, vaikkakin tosiasiallisena toimijana tällöin on hallitus. Presidentti nimittää pääministerin, ministerit ja varaministerit, sekä vapauttaa hallituksen tehtävistään sen erottua tai menetettyä parlamentin luottamuksen.[3]
Presidentti kutsuu parlamentin kokoontumaan valtiopäiville kerran vuodessa sekä tarvittaessa. Presidentti voi hajottaa parlamentin ja määrätä uudet parlamenttivaalit, mikäli parlamentin luottamusta nauttivaa hallitusta ei kyetä muodostamaan. Presidentti voi määrätä kansanäänestyksen merkittävissä kysymyksissä hallituksen esityksestä. Presidentti allekirjoittaa lait ja hyväksyy samalla niiden säätämisen lainmukaisuuden. Presidentillä on veto-oikeus parlamentin tekemiin lakiesityksiin sekä oikeus säätää tietynlaisia asetuksia.[3]
Presidentti on Kreikan asevoimien ylipäällikö. Hän voi myöntää kunniamerkkejä kotimaisille ja ulkomaisille saajille. Presidentti ottaa vastaan ulkomaisten diplomaattien akkreditointikirjeet ja antaa kreikkalaisten ulkomaille lähtevien diplomaattien akkreditointikirjeet. Presidentti voi armahtaa rikoksista tuomittuja tietyissä rajoissa.[3]
| Presidentti | Virkakausi | Puoluekanta | ||
|---|---|---|---|---|
| 1. | Michaíl Stasinópoulos | 18. joulukuuta 1974 – 19. heinäkuuta 1975[4] | sitoutumaton | |
| 2. |  |
Konstantínos Tsátsos | 19. heinäkuuta 1975 – 15. toukokuuta 1980[4] | Uusi demokratia |
| 3. |  |
Konstantínos Karamanlís | 15. toukokuuta 1980 – 10. maaliskuuta 1985[4] | Uusi demokratia |
| 4. |  |
Ioánnis Alevrás | 10.–29. maaliskuuta 1985[5] | PASOK |
| 5. | _cropped.jpg) |
Chrístos Sartzetákis | 29. maaliskuuta 1985 – 4. toukokuuta 1990[4] | sitoutumaton |
| (3.) | |
Konstantínos Karamanlís | 5. toukokuuta 1990 – 10. maaliskuuta 1995[4] | Uusi demokratia |
| 6. |  |
Konstantínos Stefanópoulos | 10. maaliskuuta 1995 – 12. maaliskuuta 2005[4] | sitoutumaton |
| 7. |  |
Károlos Papoúlias | 12. maaliskuuta 2005 – 13. maaliskuuta 2015[4] | PASOK |
| 8. |  |
Prokópis Pavlópoulos | 13. maaliskuuta 2015 – 13. maaliskuuta 2020 | Uusi demokratia |
| 9. | |
Katerína Sakellaropoúlou | 13. maaliskuuta 2020[2] – | sitoutumaton |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
