From Wikipedia, the free encyclopedia
Raymond Domenech (s. 24. tammikuuta 1952 Lyon) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Raymond Manuel Albert Domenech | ||
Syntymäaika | 24. tammikuuta 1952 | ||
Syntymäpaikka | Lyon, Rhône-Alpes, Ranska | ||
Pelipaikka | puolustaja | ||
Pituus | 179 cm | ||
Lempinimi | Le Boucher | ||
Seura | |||
Seura | avoin | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1969–1977 | Olympique Lyon | 246 | (7) |
1977–1981 | RC Strasbourg | 128 | (4) |
1981–1982 | PSG | 19 | (1) |
1982–1984 | Girondins Bordeaux | 40 | (3) |
1984–1985 | Mulhouse | 13 | (0) |
Maajoukkue | |||
1973–1979 | Ranska | 8 | (0) |
Valmennusura | |||
1984–1988 | Mulhouse | ||
1988–1993 | Olympique Lyon | ||
1993–2004 | Ranska U21 | ||
2004–2010 | Ranska | ||
2020–2021 | FC Nantes | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Kesästä 2004 MM-kisoihin 2010 hän on toimi Ranskan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana. Ranska voitti hopeaa vuoden 2006 MM-kisoissa Domenechin valmentamana.
Domenech aloitti pelaajana ammattilaisuransa Olympigue Lyonissa 1969, jossa Domenech voitti Ranskan cupin, Coupe de Francen vuonna 1973 ja vuonna 1977 laitapuolustaja Domenech siirtyi Strasbourgin joukkueeseen, jossa hän pelasi vuoteen 1981 asti, saavuttaen Ranskan mestaruuden joukkueessa vuonna 1979. Vuonna 1981 Domenech siirtyi Strasbourgista, pääkaupinkiseuraan, Paris Saint-Germainiin, jossa Domenech pelasi ainoastaan vuoden ja siirtyikin vuonna 1982 Bordeauxiin, jossa hän pelasi kaksi kautta, ja viimeisellä Bordeaux-kaudellaan Domenech juhli Ranskan mestaruutta toistamiseen urallaan. Vuonna 1984 Domenech siirtyi Mulhousen joukkueeseen, jossa hän pelasi neljä vuotta, mutta peliakaa tuli vain 13 ottelussa, Vuonna 1988 Domenech lopetti pelaajauransa, joka oli kestänyt liki 20 vuotta.
Vuonna 1973 pelatessaan Lyonissa, Domenech sain ensimmäisen kutsunsa Ranska maajoukkueeseen, Domenech pelasi maajoukkueessa 8 ottelua, joista viimeisen vuonna 1979.
Domenech pystyi pelaamaan sekä oikeana että vasempana laitapuolustajana
Vuodet 1985–1989 Domenech valmensi Mulhousea, jossa hän toimi pelaajavalmentajana ja 1988–1993 Olympique Lyonia. Domenechin johdolla sittemmin Ranskan jalkapalloilua dominoinut Lyon voitti Ligue 2:den mestaruuden 1989 ja nousi pääsarjatasolle, jossa on sittemmin pelannut yhtäjaksoisesti.
Seuraavat 11 vuotta Domenech toimi Ranskan nuorten maajoukkueen peräsimessä. Hänen johdollaan Ranskan nuoret voittivat Tournoi de Toulonin kahteen otteeseen (1997, 2004) ja alle 21-vuotiaiden EM-hopeaa 2002. Domenech johdatti Ranskan myös puolivälieriin Atlantan olympialaisissa 1996.
Kesällä 2004 Raymond Domenechista tuli yllätysvalinta Ranskan maajoukkueen uudeksi valmentajaksi epäonnistuneen Jacques Santinin tilalle. Domenechille asetettiin tavoitteeksi selvittää Ranskan tie vähintään MM-kisojen 2006 välieriin. Domenech on joutunut toimessaan Les Bleusin päävalmentajana valtaisan kritiikin kohteeksi, varsinkin ennen MM-kisoja 2006. Domenech kutsui huonosti sujuneiden karsintojen vuoksi maajoukkueeseen kokeneita, jo kertaalleen maajoukkueuransa lopettaneita pelaajia kuten Zinedine Zidanen, Lilian Thuramin ja Claude Makélélén. Makélélén Domenech pakotti maajoukkueeseen, pelaajan ja hänen seurajoukkueen valmentajansa vastustelivat. Kokemus toi lopulta Ranskalle kisapaikan, mutta kritiikki ei vaimennut. Domenechin MM-joukkuetta pidettiin jo parhaat päivänsä nähneenä eläkeläisporukkana, vaikka mukana olikin myös nuoria kykyjä, Domenechin löytöjä maajoukkueeseen, kuten Florent Malouda ja Franck Ribery. Harrastelija astrologi Domenech sai MM-valinnoistaan kritiikkiä, sillä hän ei valinnut joukkueeseen lainkaan horoskoopiltaan skorpioni-syntyisiä pelaajia. Alkulohko olikin vaikea ja jatkopaikka raktesi vasta viimeisellä kierroksella ottelussa Togoa vastaan, jonka Ranska voitti 2–0, Domenechin luottokonkarien, Thierry Henryn ja Patrick Vieiran tehtyä voittoon tarvitut maalit.
Pudotuspeleissä amatöörinäyttelijä Domenech piiskasi omalla kentänlaitashow'llaan vanhat herrat loisto-otteisiin. Ranskan pudotti jatkosta loistavan alkulohkon pelanneen Espanjan, maailmanmestaruutta puolustaneen Brasilian sekä välierissä Portugalin. Finaalissa Ranska joutui taipumaan Italialle rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Finaalin merkillisin tapahtuma oli kokeneen maajoukkuekapteenin Zinedine Zidanen punainen kortti, jonka hän sai pukattuaan Italian Marco Materazzia rintaan. Domenech protestoi päätöstä antaa Zidanelle punainen kortti kentän laidalta, sillä päätuomari itse ei nähnyt Zidanen tekoa. Ranskan jalkapalloliitto palkitsi MM-kisojen jälkeen Domenechin jatkosopimuksella.
EM-karsinnoissa vuonna 2008 Domenech yllätti monet nostamalla uusia nimiä, kuten Rio Antonio Mavuban ja Jimmy Briandin maajoukkueeseen. Valinnat osuivat oikeaan ja Domenech johdatti Ranskan lopputurnaukseen, jossa se esiintyi kivenkovassa alkulohkossa yhdessä Italian, Alankomaiden ja Romanian kanssa.
EM-lopputurnaus päättyi kuitenkin katastrofiin. Ponnettomasti esiintynyt Ranska ei onnistunut voittamaan alkulohkossaan otteluakaan, vaan pelasi maalittoman tasapelin Romanian kanssa, hävisi Alankomaille murskaavasti 4–1 ja ratkaisevassa ottelussa Italialle 2–0. Domenechin kohtalon oli määrä ratketa heinäkuun alussa 2008, ja muun muassa entinen maajoukkuepelaaja Emmanuel Petit piti Domenechin potkuja lähes varmana. [1] Yhdeksi vahvaksi seuraajaehdokkaaksi povattiin entistä maajoukkuekapteenia Didier Deschampsia.
Heinäkuun alussa pitämässään kokouksessa Ranskan jalkapalloliitto FFF antoi luottamuksensa Domenechille, joka sai jatkaa tehtävässään kohti MM-kisoja 2010. [2]
Domenechin johdolla Ranska aloitti MM-karsinnat varsin vaisusti ottaen ensimmäisen voittonsa vasta neljännessä ottelussa lohkokärki Serbiaa vastaan. Domenechille vaadittiin potkuja ympäri Ranskaa, mutta FFF luotti edelleen häneen ja Domenech saikin kelkan kääntymään sen verran, että Ranska selvisi lopulta MM-jatkokarsintaan, jossa se kohtasi Irlannin. Lopputurnauspaikka ratkesi lopulta kyseenalaisella tavalla, kun Thierry Henry pelasi palloa kädellä ja Henryn syötöstä, William Gallas viimeisteli jatkoaikatasoituksen Irlantia vastaan. Tämän maalin turvin Ranska varmisti kisalippunsa, voitettuaan ensimmäisen osa-ottelun 1–0. [3] Domenech teki samalla historiaa johdattamalla ensimmäisenä valmentajana Ranskan kolmansiin arvokisoihinsa.
MM-lopputurnauksessa 2010 Domenechin valmentajakautta leimanneet ristiriidat kärjistyivät avoimeksi riidaksi. Ensimmäinen yhteenotto joukkueen sisällä nähtiin jo lentokoneessa, matkalla Etelä-Afrikkaan, kun Franck Ribery ja Yoann Gourcuff tappelivat lentokoneessa. Itse MM-turnauksessa Ranska pelasi todella heikosti, ja nihkeän Uruguay-tasapelin jälkeen välit kiristyivät entisestään. Lisää vettä myllyyn toi Meksiko-ottelu, jonka puoliajalla Ranska oli tappiolla. Hyökkääjä Nicolas Anelka arvosteli puoliajalla Domenechin valmennusmetodeja ja valintoja. Väittely Anelkan ja Domenechin välillä äityi kunnon riidaksi ja Anelka haukkui Domenechin pystyyn, Domenech raivostui ja otti Anelkan saman tien vaihtoon. Ranska hävisi ottelun Meksikolle 2–0, ja Domenech lähetti ottelun jälkeen Anelkan kotiin kesken turnauksen. Pian tämän jälkeen kapteeni Patrice Evra otti joukkueen harjoituksissa yhteen Domenechin ja fysiikkavalmentaja Robert Duvernen kanssa arvosteltuaan Anelkan kotiin lähettämistä ja pelaajat menivät yhteenoton jälkeen harjoituslakkoon vastustaessaan päävalmentajaa. Välikohtauksen jälkeen pelaajat poistuivat joukkueen bussiin, Duverne paiskasi sekuntikellon kentän toiseen päähän ja käveli tiehensä ja Domenech jäi yksin seisomaan kentälle. [4]
Ranskan viimeisessä alkulohko-ottelussa, Etelä-Afrikkaa vastaan, sillä oli voitolla mahdollisuus päästä vielä lohkostaan jatkoon. Domenech uudisti kokoonpanoa kovalla kädellä, ja muun muassa Patrice Evra ja Thierry Henry penkitettiin, kun taas mm. Djibril Cisse´ pelasi ottelussa ensimmäiset MM-minuuttinsa. Lopulta Domenechin aikakausi maajoukkueen peräsimessä päättyi nöyryyttävään 1–2 tappioon kisaisäntä Etelä-Afrikalle. Ranskan ainoa laiha lohtu ottelusta oli sen ainoa lopputurnausmaali, jonka viimeisteli Florent Malouda. Ottelun jälkeen vihainen, surullinen ja pettynyt Domenech ei edes kätellyt vastustajan päävalmentaja Carlos Alberto Parreiraa, vaan kieltäytyi sormi pystyssä kättelemästä kollegaansa. [5] Kisojen jälkeen Domenech sai odotetusti potkut Ranskan päävalmentajan virastaan.
Ranskan jalkapalloliitto FFF langetti Ranskan joukkueen pahimmille riitapukareille, jotka Domenech oli nimennyt listassaan, pelikieltoja. Jeremy Toulalalan ja Patrice Evra saivat yhden ottelun pelikiellot, kun taas Franck Ribery ja Nicolas Anelka saivat pitemmät pelikiellot. Myös William Gallas sai kritiikkiä MM-kisojen jälkeisestä lausunnostaan, jossa hän ilmoitti että hänen olisi kuulunut olla Ranskan MM-joukkueen kapteeni, Patrice Evran sijaan.
Marraskuussa 2010 Domenech ilmoitti asianajajansa välityksellä vaativansa 2,9 miljoonan euron korvauksia Ranskan jalkapalloliitolta MM-kisojen jälkeisistä potkuistaan. [6]
Domenech kirjoitti vuosistaan Ranskan päävalmentajana kirjan, "Täysin yksin", jossa hän kertoo erityisesti MM-kisoista 2010. Domenech sanoi että häntä oli varoitettu Riberystä, mutta Domenech kuitenkin uskoi juttujen olevan liioittelua, hänen mukaansa näin ei kuitenkaan ollut. Domenech haukkui Riberyn, Anelkan ja Henryn kirjassaan idiooteiksi, jotka uskovat että koko maailma pyörii heidän ympärillään. Muun joukkueen Domenech risti imbesilleiksi. Domenech ilmaisi kirjassaan tyytymättömyytensä myös omaan toimintaansa, sanoen että oli typerä antaessaan joukkueen avaimet Riberylle ja Anelkalle.[7][8]
Myrskyisten Ranskan maajoukkuevuosien jälkeen Domenechin valmennusura on ollut katkolla. Hän on ollut ehdolla muun muassa Norsunluurannikon[9], Standard Liègen[10], Haitin[11] ja FC Sochaux'n[12] valmentajaksi. Itse hän on kertonut olevansa kiinnostunut palaamaan vielä Olympique Lyonin päävalmentajaksi.[13]
Huhtikuussa 2016 hän palasi valmennustehtäviin epävirallisen Bretagnen maajoukkueen valmentajana.[14]
Lokakuussa 2016 Domenech valittiin Ranskan valmentajayhdistyksen, UNECATEF:n puheenjohtajaksi.[15]
Joulukuussa 2020 Domenech palasi yli 10 vuoden tauon jälkeen ammattilaisvalmentajaksi, kun Ligue 1:n putoamiskamppailuun vajonnut FC Nantes teki hänen kanssaan kauden loppuun ulottuvan sopimuksen.[16] Domenechin nimitystä pidettiin yllättävänä. Entiset Nantes-pelaajat Mickaël Landreau ja Nicolas Savinaud pitivät nimitystä "irrationaalisena"[17] ja surrealistisena.[18] Domenechin pesti Nantes'ssa kesti lopulta noin kuusi viikkoa. Hän valmensi joukkuetta seitsemässä ottelussa, joista seura saavutti neljä tasapeliä ja kärsi kolme tappiota. Domenech sai potkut helmikuussa 2021.[19]
Domenechin harrastuksiin kuuluvat muun muassa näytteleminen ja astrologia. Hänellä on kaksi lasta, tytär Victoire (s.2004) ja poika Merlin (s.2007) ranskalaistoimittaja Estelle Denis'n (s.1976) kanssa. Ranskan pudottua EM-kisoista 2008 jo alkulohkovaiheessa Domenech ilmoitti haluavansa viedä nuoren avopuolisonsa vihille. [20] Denis on kuitenkin kieltäynyt Domenechin kosinnasta.[21]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.