Rakham Punaisen aarre

Rakham Punaisen aarre on sarjakuvataiteilija Hergén luoma 12. Tintin seikkailut -sarjakuva. Tarina on suora jatko-osa Yksisarvisen salaisuudelle.^[1] Tarinassa esiintyy ensi kerran professori Tuhatkauno. Rakham Punaisen aarteessa Tintti on muun muassa Tuhatkaunon keksimässä sukellusveneessä ja troolarissa etsimässä aarretta.

Rakham Punaisen aarre
Le Trésor de Rackham le Rouge
Alkuperäisteos
Kirjailija	Hergé
Kuvittaja	Hergé
Kansitaiteilija	Hergé
Julkaistu	Sarjana 1943 Le Soir Jeunesse-lehdessä, albumina 1944
Suomennos
Kustantaja	Otava
Julkaistu	1976
Ulkoasu	Heikki ja Soile Kaukoranta
Sivumäärä	62
ISBN	9789511215004
Sarja: Tintti
Edeltävä	Yksisarvisen salaisuus
Seuraava	Seitsemän kristallipalloa
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

WSOY julkaisi albumin vuonna 1962 nimellä Merirosvon aarre.^[2] Vuonna 1976 Otava julkaisi albumin Heikki ja Soile Kaukorannan suomentamana nimellä Rakham Punaisen aarre.^[1][3]

Juoni

Tarina on jatkoa albumin Yksisarvisen salaisuus tapahtumille. Tintti ja kapteeni Haddock valmistelevat retkikuntaa Haddockin esi-isälle, ritari François de Hadoquelle, kuuluneen purjelaiva Yksisarvisen uppoamispaikalle toivoen löytävänsä sieltä laivan vallanneelle merirosvo Rakham Punaiselle kuuluneen aarteen. Tieto heidän suunnitelmistaan tulee julkisuuteen, jolloin useat ihmiset yrittävät väittää olevansa Rakham Punaisen jälkeläisiä. Lisäksi huonokuuloinen tiedemies, professori Tuhatkauno, esittelee hain näköisen sähköllä toimivan sukellusveneen ja suosittelee sitä Tintille ja Haddockille, jotka kuitenkin kieltäytyvät ehdotuksesta.

Tintin ja Haddockin lähtiessä troolari Siriuksella matkaan, Dupont ja Dupond liittyvät mukaan kilpailevien aarteenetsijöitä varalta. Pian lähdön jälkeen ilmenee, että Tuhatkauno oli mukana aluksessa ja oli vaihtanut Haddockin viskilaatikoiden tilalle laatikot, jotka sisälsivät hänen sukellusveneensä osat. Haddock uhkaa ensin heittää Tuhatkaunon yli laidan, mutta päättää lopulta antaa tämän tulla mukaan.

Tulkittuaan Yksisarvisen hylyn sijainnista kertovia pergamentteja jonkin aikaa, he päätyvät eräälle saarelle, josta löytävät jäännökset veneestä, jolla de Hadoque souti pois Yksisarvisesta. Saarelta löytyy myös sen entisten asukkaiden kalloja sekä papukaijoja, jotka ovat sukupolvesta toiseen säilyttäneet de Hadoquen letkautukset. He löytävät Tuhatkaunon sukellusveneellä Yksisarvisen hylyn, mutta aarteen sijaan he löytävät vain rasian täynnä vanhoja pergamentteja, laivan keulakuvan sekä suuren määrän jamaikalaista rommia. Retkikunta päättää lopulta palata Belgiaan.

Muutaman päivän kuluttua Tuhatkauno saapuu paikalle ja kertoo saaneensa vanhoista pergamenteista selville, että François de Hadoque omisti Moulinsartin linnan, jossa Lintusen veljekset olivat asuneet. Mutta nyt linna oli pakkohuutokaupattavana. Tuhatkauno oli kuitenkin saanut myytyä sukellusveneensä oikeudet valtioille hyvään hintaan ja auttoi kapteeni Haddockia lunastamaan linnan itselleen. He tutkivat linnan kellaria, joka oli täynnä Lintusten antiikkiesineitä. Niiden joukossa on Pyhää Johannesta esittävä patsas. Tintti tajuaa juuri patsaan olevan Yksisarvisen pienoismallien sisältämien pergamenttien lorussa mainittu "kotkan risti", sillä Johannesta kutsuttiin myös Patmoksen kotkaksi. Patsaan jaloissa on maapallo, jonka he avaavat painamalla Yksisarvisen uppoamispaikan lähellä sijaitsevaa saarta, ja sisältä löytyy Rakham Punaisen aarre. Yksisarvisen hylystä löytyneet esineet asetetaan näytteille linnan saleihin ja lopuksi Tintti, kapteeni Haddock ja professori Tuhatkauno toteavat "Loppu hyvin, kaikki hyvin", vaikkakin Tuhatkaunon huonokuuloisuus teki tilanteesta hieman koomisen.

Lähteet

1. Rakham Punaisen aarre kirjasampo.fi. Viitattu 10.8.2022.
2. 'Merirosvon aarre' Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2012. Viitattu 3.7.2012.
3. 'Rakham Punaisen aarre' Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2022. Viitattu 3.7.2012.

Sarjakuva-albumit	Tintti Neuvostojen maassa (1930) • Tintti Afrikassa (1931) • Tintti Amerikassa (1932) • Faaraon sikarit (1934) • Sininen lootus (1936) • Särkynyt korva (1937) • Mustan saaren salaisuus (1938) • Kuningas Ottokarin valtikka (1939) • Kultasaksinen rapu (1941) • Salaperäinen tähti (1942) • Yksisarvisen salaisuus (1943) • Rakham Punaisen aarre (1944) • Seitsemän kristallipalloa (1948) • Auringon temppeli (1949) • Mustan kullan maa (1950) • Päämääränä kuu (1953) • Tintti kuun kamaralla (1954) • Tuhatkaunon tapaus (1956) • Seikkailu Punaisella merellä (1958) • Tintti Tiibetissä (1960) • Castafioren korut (1963) • Lento 714 (1968) • Tintti ja Picarot (1976) • Tintti ja aakkostaide (1986)
Hahmot	Tintti • Kapteeni Haddock • Milou • Professori Tuhatkauno • Dupont ja Dupond • Bianca Castafiore • Muut hahmot
Tapahtumapaikat	Borduria • Khemed • Moulinsartin linna • San Theodoros • Syldavia
Elokuvat	Kultasaksinen rapu (1947) • Tintti ja merirosvon aarre (1961) • Tintti ja siniset appelsiinit (1964) • Auringon temppeli (1969) • Tintti Haijärvellä (1972) • Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus (2011)
Animaatiosarjat	Les aventures de Tintin d'après Hergé (1958–62) • Tintin seikkailut (1991–92)
Videopelit	Tintin on the Moon (1989) • Tintin in Tibet (1996) • Prisoners of the Sun (1997) • Tintin: Destination Adventure (2001)
Yhteistyökumppanit	Norbert Wallez • Bob de Moor • Edgar Pierre Jacobs • Jacques Martin • Greg • Roger Leloup • Josette Baujot • Jacques Van Melkebeke • Fanny Rodwell • Philippe Goddin • Michael Farr • Benoît Peeters • Numa Sadoul • Jean-Pierre Talbot • Yves Rodier
Muuta	Borduuri • Casterman • Hergé-museo • Le journal de Tintin • Le Petit Vingtième • Ligne claire • Studios Hergé • Syldaavi • Tintin et le Thermozéro • Quick & Flupke • Veikko, Tette ja Jykke

Hergé – Tintin seikkailut

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.