Potamologia

Potamologia eli jokitiede (kreik. potamos, joki ja kreik. logos, oppi) tutkii virtavesiä eli jokia, puroja ja muita virtaavia vesistöjä.^[1] Se keskittyy erityisesti virtavesien elävän luonnon ja sen ympäristön välisiin suhteisiin, virtavesien geofyysisiin ominaisuuksiin ja vuorovaikutuksiin järvien kanssa. Potamologian tutkimusta ja opintoja tukevia perustieteitä ovat hydrologia, geologia, mikrobiologia, kasvitiede, eläintiede, fysiikka ja kemia. Sen sisartiede on limnologia eli järvitiede, joka on potamologian kanssa hydrologian alatiede. Myös muutkin akvaattiset tieteet sivuavat sitä läheisesti.^[2]

Peltojoki Inarissa.

Aihepiirin asioita voi opiskella Helsingin ja Jyväskylän yliopistossa akvaattisten tieteiden aineopintojen yhteydessä ^[3][4]. Osana vesistönhoitoa ja vesistöjen kunnostusta Suomessa tehdään silti myös muun muassa jokien kunnostusta ja purojen kunnostusta ja tehdään myös tämän edellyttämää tutkimusta. Tähän kuuluu muun muassa uomaverkoston hydrologinen mallinnus^[5] ja samanlainen biologinen tutkimus kuin järvivesissä.

Katso myös

• limnologia, vakavesien hydrologiaa