Poliisiopisto
yhdysvaltalainen komediaelokuvasarja From Wikipedia, the free encyclopedia
Poliisiopisto (engl. Police Academy) on yhdysvaltalainen komediaelokuvasarja, jonka seitsemän osaa valmistuivat vuosina 1984–1994. Lisäksi aiheesta on tehty televisiosarja sekä piirrossarja. Elokuvissa on usein nähty asetelma, jossa joukko surkimuksia (tässä tapauksessa poliisialokkaat) yrittävät todistaa olevansa jotain ja stereotyyppiset auktoriteettihahmot pyrkivät lyttäämään heidät.

Elokuvien näyttelijäkatras vaihteli vuodesta toiseen. Eräs suosituimmista hahmoista oli Larvell Jones, jota näytteli Michael Winslow. Hahmon suosio perustui Winslow’n uskomattomaan kykyyn tehdä mitä ihmeellisimpiä ääniefektejä suullaan.[1] Helsingin Sanomien Helena Ylänen nosti esiin George Gaynesin esittämän rehtori Lassardin, ”kiltin, riettaan vanhan herrasmiehen, hauraan unissakävelijän”. Hahmo ei Yläsen mielestä koskaan käske eikä moiti vaan on aina ihastunut, korkeintaan hivenen kiusaantunut, ja tuo näin uskottavuutta tarinan perusasetelmalle, poliisioppilaiden merkilliselle kunnioitukselle rehtoriaan ja opinahjoaan kohtaan.[2]
Elokuvat
- Poliisiopisto (Police Academy, 1984)
- Poliisiopisto 2: Eka komennus (Police Academy 2: Their First Assignment, 1985)
- Poliisiopisto 3: Jatkokoulutuksessa (Police Academy 3: Back in Training, 1986)
- Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit (Police Academy 4: Citizens on Patrol, 1987)
- Poliisiopisto 5: Tehtävä Miami Beach (Police Academy 5: Assignment: Miami Beach, 1988)
- Poliisiopisto 6: Suuri rikosaalto (Police Academy 6: City Under Siege, 1989)
- Poliisiopisto 7: Moskovan keikka (Police Academy 7: Mission to Moscow, 1994)
Televisiosarjat
- Poliisiopisto, animaatiosarja (1988–1989)
- Poliisiopisto, televisiosarja (1997)
Päähenkilöt
- Carey Mahoney – Steve Guttenberg[3] (1–4)
- Moses Hightower – Bubba Smith[1] (1–6)
- Eugene Tackleberry – David Graf[1]
- Larvell Jones – Michael Winslow[3]
- Zed McGlunk – Bob Goldthwait[3] (2–4)
- Carl Sweetchuck – Tim Kazurinsky[4] (2–4)
- Thomas "House" Conklin – Tab Thacker[5] (4–5)
- Eric Lassard – George Gaynes[1]
- Thaddeus Harris – G. W. Bailey[3] (1, 4–7)
- Carl Proctor – Lance Kinsey[3] (2–6)
- Laverne Hooks – Marion Ramsey[3] (1–6)
- Debbie Callahan – Leslie Easterbrook[3] (1, 3–7)
- Ernie Mauser – Art Metrano[3] (2–3)
- Nick Lassard – Matt McCoy[6] (5–6)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.