From Wikipedia, the free encyclopedia
Pohjoismaiset kisat olivat vuosien 1901–1926 aikana kahdeksan kertaa järjestetyt kansainväliset kilpailut, joissa Suomen, Ruotsin ja Norjan parhaimmat hiihtäjät ja luistelijat kilpailivat toisiaan vastaan ennen talviolympialaisten ja MM-kilpailujen nousua kansainvälisiksi ykköstapahtumiksi. Kilpailut käytiin Ruotsissa, viisi kertaa Tukholmassa sekä kahdesti Östersundissa, jonne kisat siirrettiin Tukholmasta sääongelmien vuoksi. Vuoden 1903 kilpailut käytiin Kristianiassa, Norjassa, Holmenkollenin kisojen yhteydessä. Kisojen organisoija oli Viktor Balck.[1] Norja, joka julistautui itsenäiseksi kesällä 1905, ei osallistunut vuosien 1905 ja 1909 kilpailuihin, pois lukien luistelijoita, jotka osallistuivat 1909 kisoihin varmistaakseen omien maailmanmestaruuskisojen onnistumisen samana vuonna.
Ruotsin lisäksi Suomi oli edustettuna kaikissa Pohjoismaisissa kisoissa. Vuoden 1903 osanotosta vastasivat pikaluistelijat ja 1917 osanotto rajoittui helsinkiläiseen luistelijattareen, Anna-Lisa Allardtiin, joka sijoittui naisten taitoluistelussa kolmanneksi.[2]
Hiihdon ja luistelun lisäksi ohjelmassa oli jääpalloa, jääkiekkoa, curlingia ja monia muita talviurheilulajeja, kuten potkukelkkailua. Myös ratsastus, miekkailu, ammunta ja uinti kuuluivat näiden talvikisojen ohjelmistoon.
Vuoden 1913 kisoja ehdotettiin osaksi Tukholman olympialaisia. Talvilajejahan oli ollut myös Lontoon olympialaisissa 1908. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi.[3]
Pohjoismaisten kisojen hiihtomatkoina olivat 30 kilometriä ja 60 kilometriä. Vuonna 1913 ohjelmassa oli kolmantena lajina 90 kilometriä, ja tuona vuonna kisoihin osallistui myös kaksi venäläistä. Kisahistorian 13 kilpailusta suomalaiset voittivat 11 (Suomi ei osallistunut vuosien 1903 ja 1917 hiihtoihin). Kaksinkertaisia voittajia ovat Kalle Jussila ja Matti Koskenkorva. Ruotsalaisista voittoon yltivät vuonna 1913 Haldo Hansson 90 kilometrillä ja vuonna 1922 Per-Erik Hedlund 60 kilometrillä, kun suomalaishiihtäjiä kuljettanut S/S Nordstjärnan juuttui jäihin eivätkä suomalaiset ehtineet virallisesti kisaan mukaan, joskin muiden jälkeen kilpailuun lähteneinä suomalaiset Tapani Niku ja Anton Collin hiihtivät Hedlundia paremman ajan.[4]
| Vuosi | Paikkakunta | Matka | Voittaja | Toinen | Kolmas |
|---|---|---|---|---|---|
| 1901 | Tukholma | 30 km | Kalle Jussila (FIN) | Paul Braathen (NOR) | Oskari Räsänen (FIN) |
| 60 km | Otto Hepoaho (FIN) | Asari Autio (FIN) | Juho Ritola (FIN) | ||
| 1903 | Holmenkollen | 18 km | Karl Sonerud (NOR) | ||
| 55 km | Karl Hovelsen (NOR)[5] | Per Andreasen (NOR) | Karl Sonerud (NOR)[6] | ||
| 1905 | Östersund | 30 km | Kalle Jussila (FIN) | G. Bergman (SWE) | Konsta Vesa (FIN) |
| 60 km | Antti Ahola (FIN) | Heikki Vesa (FIN) | Janne Nordlund (SWE) | ||
| 1909 | Tukholma | 30 km | Seth Vesa (FIN) | Harald Ahrman (SWE) | Nils Holmblom (SWE) |
| 60 km | Matti Koskenkorva (FIN) | J. P. Sivertsson (SWE) | Janne Nordlund (SWE) | ||
| 1913 | Östersund | 30 km | Jussi Niska (FIN) | Johan Kristoffersen (NOR)[7] | P. Kristoffersen (NOR) |
| 60 km | Matti Koskenkorva (FIN) | Albin Lingvall (SWE) | Lauritz Bergendahl (NOR) | ||
| 90 km | Haldo Hansson (SWE) | Santeri Tasa (FIN) | Anders Brännkärr (FIN) | ||
| 1917 | Tukholma | 30 km | Anders Persson (SWE)[8] | ||
| 60 km | G. Wahlgren (SWE)[9] | ||||
| 1922 | Tukholma | 30 km | Manne Vuorinen (FIN) | Johan Grøttumsbråten (NOR) | Harald Ökern (NOR) |
| 60 km | Per-Erik Hedlund (SWE) | Thorleif Haug (NOR) | Thoralf Strömstad (NOR) | ||
| 1926 | Tukholma | 30 km | Veli Saarinen (FIN) | Martti Lappalainen (FIN) | A. Israelsson (SWE) |
| 60 km | Tauno Lappalainen (FIN) | Sven Utterström (SWE) | Erkki Kämäräinen (FIN) |
Naiset
| Vuosi | Paikkakunta | Matka | Voittaja | Toinen | Kolmas |
|---|---|---|---|---|---|
| 1917 | Tukholma | 10 km | Selma Gustafsson (SWE) | ||
| 1922 | Tukholma | 10 km | Elin Pikkuniemi (SWE) | Ruth Berglund (SWE) | Frida Jonsson (SWE) |
| 1926 | Tukholma | 10 km | Signe Pettersson (SWE) | Elin Pikkuniemi (SWE) | Ruth Berglund (SWE) |
Jääkiekko oli kisojen ohjelmassa kaksi kertaa. Vuonna 1922 kolme ruotsalaista seurajoukkuetta pelasi turnauksen, jonka voitti IK Göta.[10] Vuonna 1926 pelattiin kisojen aikana Ruotsin mestaruudesta, jonka voitti Djurgårdens IF. Djurgården pelasi myös kaksi ottelua Puolan jääkiekkomaajoukkueen kanssa, ensiksi tasan 3–3 ja toisessa kamppailussa voitto 6–1.[11] Jälkimmäinen otteluista on kirjattu Ruotsi–Puola-maaotteluksi.[12]
Jääpallo oli Pohjoismaisten kisojen virallisessa ohjelmassa kaikissa kisoissa lukuun ottamatta vuoden 1903 Kristianiassa, Norjassa järjestettyjä kisoja. Kristianian kisoissa jääpallossa pelasi kuitenkin näytösotteluita neljä ruotsalaista joukkuetta.[13] Ruotsalaisten joukkueiden pelaajiin kuuluivat myös Ruotsin tuleva kuningas Kustaa V ja hänen poikansa prinssi Wilhelm. Kristianian kisojen jääpallo-otteluiden suosio johti kisojen jälkeen Christiania Hockeyklubbin perustamiseen ja jääpalloilun uudelleen viriämiseen Norjassa.
Jääpalloturnauksen muoto vaihteli kisojen välillä suuresti. Alussa turnaukseen osallistuivat seurajoukkueet, sitten piirijoukkueet, maajoukkueet ja viimeiseksi maakuntajoukkueet. Kisojen jääpallo-ottelut pelattiin aina Tukholmassa, muun muassa Nybrovikenin luistinradalla, Djurgårdsbrunnsvikenillä ja Idrottsparkenilla. Jääpallon Ruotsin mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1907. Siihen asti Pohjoismaisiin kisoihin sisältynyt jääpalloturnaus oli maan arvostetuin jääpallokilpailu.
Pohjoismaisten kisojen jääpalloturnaus vuonna 1901 koostui loppuottelusta, joka oli samalla historian toinen oikea jääpallo-ottelu Ruotsissa. Ottelussa Uppsala HK voitti Stockholms HK:n 1–0. Aiemmin samana vuonna pelattu ensimmäinen ottelu samojen joukkueiden välillä oli päättynyt Stockholms HK:n 4–1-voittoon.
Vuoden 1905 turnauksessa oli mukana kaikkiaan 16 seurajoukkuetta. Loppuottelussa Uppsala HK voitti Djurgårdens IF:n maalein 6–1.
Pääartikkeli: Jääpallon Ruotsin-mestaruuskilpailut 1909
Vuoden 1909 Pohjoismaisten kisojen jääpallo-ohjelmaan sisältyi kolme kilpailua. Ensimmäisinä päivinä pelattiin jääpallon Ruotsin mestaruudesta, jonka AIK voitti lyötyään finaalissa Djurgårdens IF:n 7–3. Seuraavana oli vuorossa historian toinen kilpailu eversti Balckin pokaalista, jossa Ruotsin ja Suomen hallitsevat jääpallon mestarijoukkueet, AIK ja Polyteknikkojen Urheiluseura, kohtasivat. AIK:n ja Balckin pokaalia puolustaneen PUS:n Idrottsparkenilla käyty ottelu päättyi tasan 3–3. Seuraavana päivänä Djurgårdsbrunnsvikenillä pelatussa uusintaottelussa AIK oli parempi maalein 4–2.
Kisojen varsinaiseen, kansainväliseen jääpallokilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa suomalainen joukkue, jo aiemmin kisoissa Balckin pokaaliottelussa esiintynyt PUS. Kilpailussa oli mukana myös tanskalaisjoukkue Københavns Skøjteløbførening. Kansainvälisen jääpalloturnauksen voittajaksi selviytyi AIK, joka voitti loppuottelussa Djurgårdens IF:n, IFK Geflen, Sjökadetternan, IFK Stockholmin ja IFK Uppsalan pelaajista koostuneen Ruotsin jalkapalloliiton B-joukkueen 7–4. AIK oli turnauksessa Ruotsin jääpalloa silloin hallinnoineen Ruotsin jalkapalloliiton A-joukkue. Pronssiottelussa Polyteknikot voittivat Københavns SF:n 5–2.
1913 jääpalloturnaukseen osallistui seitsemän joukkuetta. Ainoa ulkomainen joukkue kisoissa oli Helsingin IFK, kun saksalainen Leipziger HK oli jättäytynyt pois kisojen mentyä päällekkäin Sveitsissä järjestettyjen jääpallon Euroopan mestaruuskilpailuiden kanssa, joissa joukkueen pelaajia pelasi Saksan maajoukkueessa. HIFK:n turnaus päättyi jo puolivälierään lukemin 4–2 turnauksen voittanutta AIK:ta vastaan, joka kaatoi finaalissa IFK Uppsalan 3–1.[14]
Myös naiset pelasivat jääpalloa. Vuoden 1913 kisoissa pelattiin ottelu kahden Kronprinsessans Hockeyklubbin joukkueen välillä. [15]
1917 Pohjoismaisten kisojen jääpallossa kilpailivat piirijoukkueet. Kisoihin osallistui kuusi joukkuetta, joista yhtenä Tanskan jääpalloliittoa (Dansk Bandy Union) edustanut Fredriksbergs Sköitelöbeforening, joka sijoittui turnauksessa neljänneksi hävittyään välierässä Tukholmalle 0-13.[16] Upplands IF voitti turnauksen ennen Stockholms IF:ää ja kolmanneksi sijoittunutta Västmanlands IF:ää.
Myös Ruotsin mestaruussemifinaalit ja -finaali olivat osa kisojen jääpallo-ohjelmaa.
Pääartikkeli: Jääpallo Pohjoismaisissa kisoissa 1922
Vuoden 1922 turnaus käytiin maajoukkueiden välillä. Turnauksen voitti Suomi, toinen oli Ruotsi ja kolmas Norja. Ruotsin voittonumerot Norjasta semifinaalissa olivat 13–1. Norjalaiset eivät hyväksyneet semifinaaliottelua viralliseksi maaotteluksi. Finaali päättyi Suomen hyväksi 6–4. Kisoissa pelattiin myös 7-miehisten joukkueiden välillä. Tukholman joukkue voitti Norjan 7–2.
Pääartikkeli: Jääpallo Pohjoismaisissa kisoissa 1926
Viimeisiin Pohjoismaisiin talvikisoihin osallistuivat jääpallossa maakuntajoukkueet. Ainoa ulkomainen joukkue oli Norja. Loppuottelussa Tukholma voitti Västmanlandin 3–0.
| Vuosi | Voittaja | Loppuotteluvastustaja | Tulos |
| 1901 | Uppsala HK | Stockholms HK | 1–0 |
| 1905 | Uppsala HK | Djurgårdens IF | 6–1 |
| 1909 | AIK | Svenska Fotbollförbundet B | 7–4 |
| 1913 | AIK | IFK Uppsala | 3–1 |
| 1917 | Upplands IF | Stockholms IF | 4–0 |
| 1922 | Suomi | Ruotsi | 6–4 |
| 1926 | Stockholm | Västmanland | 3–0 [17] |
Pohjoismaisten kisojen ohjelmistoon kuului alusta saakka pikaluistelu. Kolmissa ensimmäisissä kilpailuissa näillä oli lisäksi MM- tai EM-arvo.
| Vuosi | Paikkakunta | Matka | Voittaja | Toinen | Kolmas |
|---|---|---|---|---|---|
| 1901 | Tukholma | 500 m | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Martinus Lørdahl (NOR) | David Jahrl (SWE) |
| 1 500 m | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Rudolf Gundersen (NOR) | Martinus Lørdahl (NOR) | ||
| 5 000 m | Rudolf Gundersen (NOR) | Jan C. Greve (NED) | Martinus Lørdahl (NOR) Franz Fredrik Wathén (FIN) | ||
| 10 000 m | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Jan C. Greve (NED) | Rudolf Gundersen (NOR) | ||
| Mestaruus | Franz Fredrik Wathén (FIN) | ||||
| 1903 | Kristiania | 500 m | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Johan Schwartz (NOR) | David Jahrl (SWE) |
| 1 500 m | Oluf Steen (NOR) | Johan Schwartz (NOR) | Franz Fredrik Wathén (FIN) Martin Sæterhaug (NOR) | ||
| 5 000 m | Johan Schwartz (NOR) | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Oluf Steen (NOR) | ||
| 10 000 m | Theodor Bønsnæs (NOR) | Johan Schwartz (NOR) | Oluf Steen (NOR) | ||
| Mestaruus | Kukaan ei voittanut vaadittua kolmea matkaa | ||||
| 1905 | Tukholma | 500 m | Johan Wikander (FIN) | Herman Söderbäck (SWE) Miltiades Manno (HUN) | - |
| 1 500 m | Johan Wikander (FIN) | Herman Söderbäck (SWE) | Gustav Ylander (FIN) | ||
| 5 000 m | Franz Fredrik Wathén (FIN) | Birger Carlsson (SWE) | Johan Wikander (FIN) | ||
| 10 000 m | Gustav Ylander (FIN) | Johan Vikander (FIN) | Franz Fredrik Wathén (FIN) | ||
| Mestaruus | Johan Wikander (FIN) | ||||
| 1909[18] | Tukholma | 500 m | Oscar Mathisen (NOR) | Sigurd Mathisen (NOR) | Mauritz Öholm (SWE) |
| 1 500 m | Oscar Mathisen (NOR) | Sigurd Mathisen (NOR) | Mauritz Öholm (SWE) | ||
| 5 000 m | Oscar Mathisen (NOR) | Gotthard Thourén (SWE) | Otto Andersson (SWE) | ||
| 10 000 m | Oscar Mathisen (NOR) | Gotthard Thourén (SWE) | Mauritz Öholm (SWE) | ||
| Mestaruus | Oscar Mathisen (NOR) | ||||
| 1913[19] | Tukholma | 500 m | Oscar Mathisen (NOR) | Martin Sæterhaug (NOR) | Väinö Wickström (FIN) |
| 1 500 m | Oscar Mathisen (NOR) | Vasili Ippolitov (RUS) | Väinö Wickström (FIN)[20] | ||
| 5 000 m | Vasili Ippolitov (RUS) | Oscar Mathisen (NOR) | Henning Olsen (NOR) | ||
| 10 000 m | Vasili Ippolitov (RUS) | Oscar Mathisen (NOR) | Nikita Naidenov (RUS) | ||
| Mestaruus | Oscar Mathisen (NOR) | Vasili Ippolitov (RUS) | Henning Olsen (NOR)[21] | ||
| 1917[22] | Tukholma | 500 m | Axel Blomqvist (SWE) | Martin Sæterhaug (NOR) | Kristian Strøm (NOR) |
| 1 500 m | Kristian Strøm (NOR) | Bjarne Frang (NOR) | Ole Mamen (NOR) | ||
| 1 500 m E | Emerik Larsson (SWE) | Oscar Ericson (SWE) | Martinus Lørdahl (NOR) | ||
| 5 000 m | Kristian Strøm (NOR) | Ole Mamen (NOR) | Eric Blomgren (SWE) | ||
| 10 000 m | Ole Mamen (NOR) | Kristian Strøm (NOR) | Eric Blomgren (SWE) | ||
| Mestaruus | Kristian Strøm (NOR) | Ole Mamen (NOR) | Axel Blomqvist (SWE) | ||
| 1922[23] | Tukholma | 500 m | Roald Larsen (NOR) | Eric Blomgren (SWE) | Werner Eriksson (SWE) |
| 1 500 m | Roald Larsen (NOR) | Julius Skutnabb (FIN) | Eric Blomgren (SWE) | ||
| 5 000 m | Ole Olsen (NOR) | Julius Skutnabb (FIN) | Eric Blomgren (SWE) | ||
| 10 000 m | Julius Skutnabb (FIN) | Ole Olsen (NOR) | Eric Blomgren (SWE) | ||
| Mestaruus | Roald Larsen (NOR) | Julius Skutnabb (FIN) | Ole Olsen (NOR) | ||
| 1926[24] | Tukholma | 500 m | Oskar Olsen (NOR) | Harald Belewicz (FIN) | Ivar Ballangrud (NOR) |
| 1 500 m | Ivar Ballangrud (NOR) | Bernt Evensen (NOR) | Asbjørn Steffensen (NOR) | ||
| 5 000 m | Ivar Ballangrud (NOR) | Bernt Evensen (NOR) | Otto Polacsek (AUT) | ||
| 10 000 m | Ivar Ballangrud (NOR) | Otto Polacsek (AUT) | Asbjørn Steffensen (NOR) | ||
| Mestaruus | Ivar Ballangrud (NOR) | Bernt Evensen (NOR) | Oskar Olsen (NOR)[25] | ||
Taitoluistelu kuului myös kaikkien Pohjoismaisten kisojen ohjelmistoon. Usein kilpailuilla oli myös MM-arvo. Ainakin 1901 kilpailuissa järjestettiin erikseen Miesten maailmanmestaruuskilpailu, joka siirrettiin lyhyellä varoitusajalla Lontoosta, sekä erillinen Pohjoismaisten kisojen ohjelmaan kuulunut kilpailu. Erikoisuutena voidaan pitää 1901 järjestettyä miesparien luistelukilpailua.
| Vuosi | Paikkakunta | Laji | Voittaja | Toinen | Kolmas |
|---|---|---|---|---|---|
| 1901 | Tukholma | miehet | Oscar Holthe (NOR) | Einar de Flon[26] (SWE) | Martin Gordan (GER) |
| miesparit | E. Wirström ja N. Rosenius (SWE) | ||||
| parit | G. Euler / v. Szabo (AUT) | Madge Syers/Edgar Syers (GBR) | nti Müller/Martin Gordan (GER) | ||
| 1903 | Kristiania | miehet | Einar de Flon (SWE) | Ulrich Salchow (SWE) | Andreen (SWE) |
| 1905 | Tukholma | miehet | Ulrich Salchow (SWE) | Max Bohatsch (AUT) | Per Thorén (SWE) |
| naiset | M. Harrison (GBR) | ||||
| parit | Mizzi Bohatsch/Max Bohatsch (AUT) | Walborg Lindahl/Emil Lindahl (SWE) | |||
| 1909 | Tukholma | miehet MM | Ulrich Salchow (SWE) | Per Thorén (SWE) | Ernst Herz (AUT) |
| miehet | K. A. Holmström (SWE) | I. Wennerholm (SWE) | M. Lørdahl (NOR) | ||
| naiset | Elsa Rendschmidt (GER) | Opika von Méray Horváth (HUN) | E. Montgommery (SWE)[27] | ||
| parit | Phyllis Johnson / James H. Johnson (GBR) | Valborg Lindahl / Nils Rosenius (SWE) | Gertrud Ström / Richard Johansson (SWE) | ||
| 1913 | Tukholma | miehet | Gösta Sandahl (SWE) | Harald Rooth (SWE) | Dumming (GBR) |
| naiset MM | Opika von Méray Horváth (HUN) | Phyllis Johnson (GBR) | Svea Norén (SWE) | ||
| naiset | Eva Lindahl (SWE) | Astrid Nordsveen (NOR) | Margit Johansen (NOR)[28] | ||
| parit MM | Helene Engelmann / Karl Mejstrik (AUT) | Ludowika Jakobsson /Walter Jakobsson (FIN) | Christa von Szabó / Leo Horwitz (AUT) | ||
| 1917 | Tukholma | miehet | Gillis Grafström (SWE) | Martin Stixrud (NOR) | M. Lørdahl (NOR) [29] |
| naiset | Magda Mauroy (SWE) | Svea Norén (SWE) | Anna-Lisa Allardt (FIN) | ||
| parit | Alexia Bryn-Schoyen/Yngvar Bryn (NOR) | Helfrid Palm/Agard Palm (SWE) | Solveig Andersen /Arthur Johannesen (NOR) | ||
| 1922 | Tukholma | miehet MM | Gillis Grafström (SWE) | Fritz Kachler (AUT) | Willy Böckl (AUT) |
| naiset MM | Herma Szabó (AUT) | Svea Norén (SWE) | Margot Moe (NOR) | ||
| naiset[30] | Ilse Adametz (AUT) | Eangvi Torslow (SWE) | Margit Edlund (SWE) | ||
| parit | Helfrid Palm-Berghagen/Agard Palm (SWE) | ||||
| 1926 | Tukholma | miehet | Arne Lie (NOR) | Marcus Nikkanen (FIN) | Gunnar Jakobsson (FIN) |
| naiset | Herma Szabó (AUT) | Sonja Henie (NOR) | Kathleen Shaw (GBR) | ||
| parit | Sonja Henie/Arne Lie (NOR) | Margit Edlund/Agard Palm (SWE) | Ranvi Bakke/Ch.Christensen (NOR) |
Kisoja oli tarkoitus jatkaa edelleen vuoden 1926 jälkeen, mutta monista eri seikoista johtuen jatkosuunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Kolme kuukautta viimeisten kisojen päättymisestä Kansainvälinen Olympiakomitea julisti vuoden 1924 talvikisat ensimmäisiksi olympialaisiksi talvikisoiksi. Lisäksi Kansainvälinen hiihtoliitto alkoi 1920-luvun puolesta välin järjestää ns. kongressikisojaan, jotka myöhemmin nimettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailuiksi. Oma osansa lienee ollut myös kisojen pääorganisaattorin, Viktor Balckin kuolemalla vuonna 1928. Lopullisesti vuoden 1930 kilpailut esti kuitenkin lumen puute.
Vuoden 1934 kisojen järjestämisestä päätettiin luopua jo hyvissä ajoin FIS:n annettua hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Sollefteån järjestettäväksi.
Muutamat ruotsalaisurheilijat, muun muassa Sixtus Janson, Bo Ekelund ja Ernst Breberg ehdottivat kisojen uudelleen herättämistä talvella 1942. Ruotsin hallitus otti aikeeseen kuitenkin kielteisen kannan, sillä esimerkiksi Norja oli miehitettynä ja sieltä tuskin olisi saatu parhaita urheilijoita paikalle.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
