Plasmodium falciparum

Plasmodium falciparum on itiöeläimiin kuuluva yksisoluinen loiseliö, joka aiheuttaa malariaa. Sen vektorina toimivat Anopheles-suvun hyttyset, joiden pistosta malarialoinen siirtyy ihmisen elimistöön. P. falciparum on patogeenisin neljästä ihmisiä infektoivasta Plasmodium-lajista (muut ovat P. vivax, P. ovale ja P. malariae). Se aiheuttaa noin 80 prosenttia maailman malariatapauksista ja 90 prosenttia malariakuolemista.

Plasmodium falciparum
Plasmodium falciparum veren sivelyvalmisteessa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Chromalveolata
Kaari:	Alveolata
Alakaari:	Itiöeläimet Apicomplexa
Luokka:	Aconoidasida
Lahko:	Haemosporida
Heimo:	Plasmodiidae
Suku:	Plasmodium
Laji:	falciparum
Kaksiosainen nimi
Plasmodium falciparum Welch, 1897[1]
Katso myös
Plasmodium falciparum Wikispeciesissä   Plasmodium falciparum Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

P. falciparumia esiintyy maailmalaajuisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, erityisesti Afrikassa. P. falciparum voi aiheuttaa vaikean malarian, koska se monistuu tehokkaasti ihmisen verenkierrossa ja voi siten aiheuttaa vakavaa veren hemoglobiinin laskua, eli anemiaa. Pienien verisuonien tukkeutumista voi myös esiintyä, ja mikäli tätä tapahtuu aivoissa, voivat seuraukset olla kuolettavia.^[2]

P. falciparumin genomia ryhdyttiin selvittämään vuonna 1996 Malaria Genome Project -nimisessä projektissa, ja koko genomi oli sekvensoitu vuoteen 2002 mennessä.^[3] Genomi on noin 23 miljoonan emäsparin kokoinen ja jakaantuu 14 kromosomiin, jotka sisältävät hieman yli 5 300 geeniä.^[4]

Elinkierto

Kun malarialoista kantava Anopheles-hyttynen imee ihmisestä verta, siirtyy ihmisen verenkiertoon loisen sporotsoiiteiksi kutsuttuja muotoja, jotka hakeutuvat maksaan ja aloittavat monistumisen maksasoluissa. Maksasolut rikkoontuvat ja päästävät monistuneet loiset (merotsoiitit) verenkiertoon, jossa ne tunkeutuvat punasolujen sisään monistumaan. Muutaman vuorokauden kuluttua merotsoiittien täyttämät punasolut hajoavat, mikä aiheuttaa malarialle tyypilliset kuume- ja horkkaoireet. Osasta merotsoiitteja kehittyy sukusoluja eli gametosyyttejä, jotka päätyvät uuden hyttysen suolistoon lisääntymään, kun hyttynen imee infektoituneesta ihmisestä verta.^[2]