Farsalos (m.kreik. Φάρσαλος, lat. Pharsalus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Fársalan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]
Maantiede
Farsalos sijaitsi Thessalian läntisen tasangon itäkulmassa Narthakion-vuoren pohjoisen ulokkeen juurella noin neljä kilometriä etelään Enipeus-joesta.[2] Kaupungin paikka oli Fthiotiin alueella lähellä Thessaliotiin rajaa,[1][2] joskin joskus sen on katsottu sijainneen pikemminkin Thessaliotiissa Fthiotiin rajalla.[3]
Kaupungin akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula heti alakaupungin eteläpuolella. Nykyisin se tunnetaan nimellä Profítis Ilías siellä olevan profeetta Elialle omistetun kirkon mukaan. Kukkula koostui kahdesta huipusta, lännen- ja idänpuoleisesta, joita yhdisti kapea satulaharjanne. Sen pituus itä-länsisuunnassa oli noin 500 metriä ja leveys noin 50–60 metriä, joskin harjanteella selvästi vähemmän.[2][3][7] Yläkaupunki sijaitsi akropoliin pohjoisrinteessä, ja sen koko oli noin 750 × 400 metriä. Alakaupunki sijaitsi tasangolla sen pohjoispuolella, ja sen koko oli noin 1 500 × 1 200 metriä.[1] Nykyinen Fársalan kaupunki sijaitsee alakaupungin paikalla akropoliin juurella.[2][3]
Livius mainitsee paikan nimeltä Palaifarsalos (lat. Palaepharsalus, ”Vanha Farsalos”), ja myös Strabon erottaa Vanhan ja Uuden Farsaloksen toisistaan.[8] Joskus on esitetty, että heidän aikanaan akropolis ja yläkaupunki olisi tunnettu Palaifarsaloksena, mutta ainoastaan alakaupunki oli enää asuttuna.[3] Strabon antaa kuitenkin ymmärtää, että Vanha ja Uusi Farsalos sijaitsivat kauempana toisistaan. Nykyisin Palaifarsalos sijoitetaan yleensä noin yhdeksän kilometriä Farsaloksesta itään, lähelle nykyistä Xyládesta.[9][10]
Farsaloksen sijaintia on kuvattu erinomaiseksi ja myös strategisesti tärkeäksi: W. M. Leake huomauttaa sen sijainneen vartioimassa reittiä Thessalian tasangoilta Sperkheioksen laakson ja Thermopylain suuntaan, ja sillä oli erinomainen akropolis, se sai vettä maanalaisista lähteistä, ja sen viereinen tasanko oli hedelmällinen ja erinomainen maanviljelyyn.[3]
Farsaloksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Farsalia (Φαρσαλία).[3][11] Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Koillisessa Farsaloksen aluetta rajasi Skotussan poliksen alue ja etelässä Proernan ja Peuman polisten alueet.[1] Kaupungista länteen sijaitsivat Euhydrion ja Thetonion ja itään Eretria ja Fylake. Farsaloksen kautta kulki Thaumakoista Larissaan johtanut tie. Muita teitä johti itään Ferain ja Pagasainlahden rannikon suuntaan sekä Fthiotiin Thebaihin ja Halokseen.[2]
Historia
Arkaainen ja klassinen kausi
Farsalos oli Thessalian merkittävimpiä kaupunkeja.[3] Sen varhaishistoriasta tiedetään antiikin lähteiden kautta kuitenkin vain vähän. Joskus on ajateltu, että kaupungin nimi olisi varhaisempina aikoina saattanut olla Fthia, ja se olisi ollut Fthiotiin keskus.[3][12] Palaifarsaloksen nimi ja olemassaolo antavat ymmärtää, että kaupunki olisi varhaisempina aikoina sijainnut eri paikassa kuin myöhemmin.[9] Noin vuonna 700 eaa. käydyssä Lelantoksen sodassa thessalialaisen ratsuväen komentajaksi mainitaan farsaloslainen Kleomakhos.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Farsalios (Φαρσάλιος).[1]
Klassisen kauden Farsalos oli hallintomuodoltaan oligarkia, jota hallitsivat sukudynastiat.[1] Merkittäviä sukuja olivat ekhekratidit,[2] daokhidit ja menonidit.[1] Vuonna 457/456 eaa. ateenalaiset liittolaisineen piirittivät Farsalosta Myronideen johdolla saavutettuaan aiemmin voiton Boiotiassa. Heidän tavoitteenaan oli erään ekhekratideihin kuuluneen palauttaminen valtaan Farsaloksessa. Kaupungin valtaaminen kuitenkin epäonnistui.[2][3][13] Peloponnesolaissodan alussa Farsalos oli yksi Thessalian kaupungeista, joka lähetti apujoukkoja Ateenaan.[3][14] Farsalos löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopearahaa sekä pronssirahaa noin vuosien 480–320 eaa. välillä.[1]
Farsaloksen suurinta kukoistuskautta oli 300-luku eaa.[2] Larissan tyranni Medios valtasi kaupungin noin vuonna 395 eaa., vaikka siellä oli Spartan varuskunta.[1][15] Tuohon aikaan sen kerrotaan olleen liitossa boiotialaisten kanssa yhdessä Larissan, Krannonin ja Skotussan kanssa.[1][16] Jossakin vaiheessa valta kaupungissa annettiin yhdelle henkilölle, Polydamaalle.[1] Hänen johdollaan Farsalos vastusti Ferain tyrannia Iasonia aikansa, mutta lopulta kaupungin oli pakko tehdä liitto hänen kanssaan, koska ei saanut apua Spartasta.[1][2][17] Myöhemminkin Farsalos kuului Feraita vastustaneeseen thessalialaisten kaupunkien littoon ja tuki Makedonian Filippos II:sta. Filippoksen aikana Farsalos soti Pelinnaionia vastaan. Joskus ennen vuotta 346 eaa. farsaloslaiset saivat Filippokselta valtaansa hänen tuhoamansa Haloksen.[1][2][18]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Aleksanteri Suuren sotaretkellä Aasiassa oli mukana farsaloslaista ratsuväkeä.[1][19] Aleksanterin kuoleman jälkeen Farsalos liittyi Makedonian vastaiseen kapinaan, joka johti vuosien 323–322 eaa. Lamian sotaan. Makedonialaiset valtasivat kaupungin Antipatroksen johdolla vuonna 322 eaa.[2][20] Antiokhoksen ja Rooman välisissä sodissa Farsalos oli jonkun aikaa Antiokhoksen hallussa, mutta hänen vetäydyttyään kaupunki antautui Acilius Glabriolle vuonna 191 eaa.[3][21]
Farsalos muistetaan erityisesti Farsaloksen taistelusta Julius Caesarin ja Pompeius Suuren välillä vuonna 48 eaa. Erikoista kyllä Caesar itse ei mainitse paikkaa, jossa saavutti suuren voittonsa, ja se tunnetaan muista lähteistä.[3] Muutama päivä ennen taistelua Caesar oli ottanut haltuunsa Metropoliin, joka sijaitsi Farsaloksesta länteen, ja oli leiriytynyt joukkoineen näiden kahden kaupungin väliselle tasangolle. Sillä välin Pompeius saapui Larissaan ja eteni sieltä etelään kohti Farsalosta. Hän ylitti Enipeuksen ja leiriytyi johonkin Farsaloksen lähelle. Myös Caesarin viimeinen leiri tai asemapaikka ennen taistelua sijaitsi jossakin kaupungin lähellä. Leirien välinen etäisyys oli noin 30 stadioninmittaa eli noin neljä roomalaista mailia.[3][22]
Tutkijat ovat olleet erimielisiä taistelun tarkasta tapahtumapaikasta suhteessa seudun maantieteeseen.[23][24] Teos De bello Alexandrino ja monet muut antiikin lähteet sijoittavat taistelun lähelle Palaifarsalosta.[23][25] Palaifarsaloksen sijainti on kuitenkin ollut epäselvä, ja lisäksi ajatus siitä tapahtumapaikkana on myös kyseenalaistettu.[23] Perinteisesti taistelu on sijoitettu usein Enipeus-joen eteläpuolella sen ja Farsaloksen kaupungin väliselle tasangolle, mihin myös Appianos sen sijoittaa.[3][23] Se ei kuitenkaan sovi yhteen monien kuvauksen yksityiskohtien ja erinäisten strategisten seikkojen kanssa; niihin sopisi paremmin sijainti Enipeuksen pohjoispuolisella tasangolla, joka on paljon laajempi.[23][24]
Joka tapauksessa Caesarin joukot järjestäytyivät niin, että joki suojasi joukkojen vasenta sivustaa. Pompeiuksen joukot puolestaan asettuivat näitä vastaan niin, että joki suojasi oikeaa sivustaa; vasemmalla sivustalla hänellä oli vahva ratsuväkensä, jonka hän toivoi ratkaisevan voiton itselleen. Taistelussa Ceasarin joukot saavuttivat kuitenkin voiton, ja Pompeiuksen joukot hajaantuivat. Tappion jälkeen Pompeius vetäytyi Larissaan ja edelleen rannikolle. Osa hänen joukoistaan jäi Caesarin ahdistettaviksi ja pakeni oletettavasti Skotussan suuntaan, missä joukot lopulta antautuivat.[3][22] Pakoa koillisen suuntaan on pidetty selvimpänä merkkinä siitä, että taistelu olisi käyty joen pohjoispuolella, sillä silloin pako ei vaatinut hankalaa joen ylitystä.[23]
Plinius vanhemman aikana Farsaloksella oli vapaakaupungin asema.[3][26] Hierokles mainitsee kaupungin vielä 500-luvulla.[3][27] Samalla vuosisadalla keisari Justinianus uusi Farsaloksen muurit.[2][28] Varhaisella bysanttilaisella kaudella kaupunki oli piispanistuin.[2]
Farsaloksella tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin neljä voittoa Olympian kisoissa[29] ja kaksi voittoa Python kisoissa.[1]
Rakennukset ja löydökset
Akropolis ja kaupunginmuurit
Farsalos ja sen akropolis oli ympäröity muurein, jotka laskeutuivat akropoliin länsi- ja itäpäästä pohjoiseen alas tasangolle, jossa ne kiersivät alakaupungin. Länsisivulla muuri sulki sisäänsä Apidanoksen lähteen nykyisen Pyhän Paraskevan (Agía Paraskeví) kirkon lähellä. Itäsivu kulki suunnilleen nykyisen Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) kirkon kohdalta. Pohjoisessa muuri ulottui niin kauas, että se olisi sulkenut sisäänsä suuren osan nykykaupungistakin. Yhteensä muurien pituus oli noin 5–6 kilometriä, ja niiden paksuus oli noin 2,7 ja 4 metrin väliltä. Muureissa oli ainakin 24 tornia sekä neljä pääporttia ja yksi pienempi portti.[1][2][7]
Muurien varhaisimmat osat on ajoitettu 500-luvun lopulle tai 400-luvulle eaa., ja niitä uusittiin ja laajennettiin 300-luvulla eaa. Viimeisiä vahvistuksia on tehty bysanttilaisella kaudella. Muureja on säilynyt erityisesti akropoliilla, mutta niistä on löydetty joitakin osia myös alakaupungin alueelta. Akropoliilta on löydetty suuria bysanttilaisaikaisia vesisäiliöitä.[2][7]
Pyhäköt
Kaupungin tärkein kultti oli omistettu Zeus Olympiokselle tai Zeus Thauliokselle.[1] Jossakin nykyisen Pyhän Paraskevan kirkon lähellä sijaitsi Zeus Thauliokselle omistettu temppeli.[2] Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa on ollut kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt Afrodite Peitholle, Artemiille, Athenelle, Demeterille, Hestialle ja Symmakhokselle sekä Hermeelle.[1] Kaupungin lounaispuolelta on löydetty Panille ja nymfeille omistettu luolapyhäkkö, josta on löydetty votiivipatsaita ja piirtokirjoituksia 500-luvulta eaa. hellenistiselle kaudelle saakka.[2]
Jossakin Farsaloksen tasangon itäosassa kaupunkivaltion alueella sijaitsi Thetideion eli Thetiille omistettu pyhäkkö. Sen on ehdotettu sijainneen nykyisessä Dasólofoksessa, jonka Pyhän Athanasioksen (Ágios Athanásios) kirkossa on käytetty antiikin aikaisia osia, tai pyhäkön mukaan nimetyssä nykyisessä Thetídiossa.[1][2][30][31] Joskus Thetideion mainitaan myös kaupungiksi[1] tai muuksi asutukseksi.[32]
Muut rakennukset ja löydökset
Nykyisen kaupungin keskusaukion läheltä on löydetty 13 × 13 metrin kokoisen, doorilaista ja joonialaista tyyliä edustaneen peristyylirakennuksen rauniot. Myös muita rakennus- ja veistoslöytöjä on tehty eri puolilta alakaupungin aluetta.[2] Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen kreikkalainen tai roomalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[33]
Kaupungista noin kolme kilometriä itään on löydetty nekropolis, jonka haudat ovat pääosin 300-luvulta eaa. Toinen nekropolis on löydetty kaupungin länsipuolelta. Sen haudat ajoittuvat mykeneläiseltä hellenistiselle kaudelle. Eräs haudoista on dromos-käytävällä varustettu tholos-hauta, joka oli rakennettu arkaaisella kaudella mykeneläisen haudan paikalle, ja säilyi käytössä hellenistiselle kaudelle saakka.[2]
Kaupungista ja sen ympäristöstä tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa Vóloksen arkeologisessa museossa.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
