Petäjävesi
kunta Keski-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
kunta Keski-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 585 ihmistä (31.8.2024),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,85 asukasta/km².
Petäjävesi | |
---|---|
sijainti | |
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 592 |
Hallinnollinen keskus | Petäjäveden kirkonkylä |
Perustettu | 1868 |
Kokonaispinta-ala |
495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 456,42 km² |
– sisävesi | 38,99 km² |
Väkiluku |
3 585 202:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 7,85 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,9 % |
– 15–64-v. | 56,3 % |
– yli 64-v. | 24,8 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 98,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 1,7 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Arto Kummala |
Hallituksen puheenjohtaja | Hanna Hautamäki[6] |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
– puheenjohtaja | Hannu Ässämäki[7] |
2021–2025[8] • Kesk. • PS • SDP • Vihr. • Kok. • KD |
7 5 3 2 2 2 |
www.petajavesi.fi |
Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[9]
Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[10]
Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[11]
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä
Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.
Vuoden 2019 lopussa Petäjävedellä oli 3 841 asukasta, joista 2 315 asui taajamissa, 1 437 haja-asutusalueilla. 89:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 60,3 %.[12] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Petäjäveden kirkonkylä | 1 813 |
2 | Kintaus | 281 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.[14] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[15]
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[16]
Petäjäveden kunnanjohtajana on ollut toukokuusta 2024 alkaen Arto Kummala[17], sitä ennen 2021–2024 Mikko Latvala.[18] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2016 toiminut Eero Vainio.[19] Vuosina 2000–2016 kunnanjohtajana toimi Teppo Sirniö.[20]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Hannu Ässämäki.[7]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[21]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta[24]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.
Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit[25] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläkoulu[26]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa[27][28].
Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan[29].
Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla.[30][31] Kiireellisissä tilanteissa Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä tai muut kiirevastaanotot lähikunnissa tarjoavat terveyspalveluja.[32] Keski-Suomen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.[33]
Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[34]
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.[35]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.