Pekkalan kartano (Ruovesi)
kartano Ruovedellä From Wikipedia, the free encyclopedia
Pekkalan kartano on Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitseva kartano.[1]
Kartano sai alkunsa 1500-luvulla perustetusta rälssitilasta, joka kuului Vesilahden Laukon kartanon omistaneelle Kurki-suvulle. Pekkalan alueella sijaitsivat Laukon kartanon metsästys- ja kalastusmaat, ja rälssitila oli lampuotien hoidossa. Vuonna 1751 Pekkalan rälssitilan osti Laukon kartanon entinen kirjanpitäjä Petter Johan Austrell (1704–1782). Hän asettui asumaan Pekkalaan ja laajensi sitä liittämällä tilaan useita muita Ruoveden maatiloja. Austrell rahoitti Ruoveden kirkon rakentamista ja rakennutti myös kirkon viereen suvulleen hautaholvin. Vuonna 1775 Pekkalan kartanolla oli kahdeksan torppaa.[1][2]
Vuosina 1822–1849 kartanon omisti esikuntakapteeni Adolf Aminoff (1797–1877), joka uudisti ja laajensi kartanoa liittämällä siihen muun muassa 11 torppaa. Hänen poikansa Adolf Fredrik Aminoffin (1824–1868) aikana kartanoon rakennettiin uusi kivinavetta 1864 ja perustettiin lainajyvästö alustalaisille. 1850-luvulla kartanoon kuului jo 41 torppaa. 1880-luvulla Johan Adolf Aminoff (1852–1888) perusti Pekkalan meijeri- ja karjakkokoulun sekä alustalaisille Pekkalan kyläkoulun.
Seuraava omistaja filosofian maisteri Alexander Aminoff (1865–1918) oli mukana perustamassa Kurun-Ruoveden-Virtain Telefooni Osakeyhtiötä ja Ruoveden osuuskauppaa sekä oli Ruoveden kuntakokouksen esimiehenä ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän perusti Ruovedelle omilla varoillaan keuhkotautiparantolan ja rakennutti 1902–1904 Pekkalaan oman höyrykoneen voimalla toimineen sähkölaitoksen, 1905 meijerin sekä suuren viljamakasiinin, sikalan, sahan ja työväen asuntoja.
Alexander Aminoff kehitti Pekkalan kartanosta nykyaikaisen suurtilan, jota tultiin katsomaan ympäri Suomea.[3] Aminoff uudisti kartanoa kokonaisvaltaisesti.[3]
Adolf Fredrik Aminoffin aikana kartanolle luotiin ensimmäinen hoitosuunnitelma kartanon metsille.[3] Alexander Aminoff laati kartanon metsille 1910-luvun alussa uuden hoitosuunnitelman, joka oli aikaansa edellä ja pyrki ehkäisemään ympäristötuhoja ja tasapainottelemaan voimaperäisen metsätalouden ja luonnonhoidon välillä.[3]
Aminoffin veli Johan Adolf Aminoff perusti Pekkalan meijeri- ja karjakkokoulun, sekä siirryttiin skotlantilaiseen Ayrshire-nautarotuun.[3] Alexander Aminoff rakennutti uuden meijerikoulun, höyryvoimalle toimivan sähkölaitoksen, suuren viljamakasiinin, sikalan, navetan, sahan ja runsaasti asuintiloja työväelle.[3]
Suomen sisällissodan aikana punaiset surmasivat Alexander Aminoffin ja kartano kärsi vaurioita taistelutoimissa.[2]
Lippujen ja valtioiden historiaan erikoistunut kansanedustaja, tietokirjailija, valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen tutki Pekkalan kartanon lippukokoelmaa ja hän teki merkittävän löydön.[4] Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli Pekkalan kartanon huvilalipun, joka toimi Suomen lipun esikuvana.[4] Gallen-Kallela oli Alexander Aminoffin ystävä, joka vieraili Ruovedellä.[4]
Uudeksi omistajaksi tuli Alexander Aminoffin vanhin poika Hans Aminoff (1904–1968), joka meni naimisiin 1933 ruotsalaisen kreivittären ja kuvataiteilijan Sigrid Oxenstiernan kanssa. Kartanosta erotettiin 1919–1922 66 torppaa itsenäisiksi tiloiksi, minkä jälkeen kartanon kooksi jäi 7 314 hehtaaria. Vuonna 1928 tehdyn perinnönjaon jälkeen Hans Aminoffille jäi 3 237 hehtaaria. Jatkosodan jälkeen kartanosta luovutettiin maata siirtoväelle 1 500 hehtaaria, jolloin kartanon kooksi jäi noin 2 000 hehtaaria. Hans Aminoffin kuoltua 1968 kartanon peri hänen tyttärensä Antonia Hackman, joka oli naimisissa maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Patrick Hackmanin kanssa. Kartanon navetta muutettiin sikalaksi ja kartanoon hankittiin 1979 skotlantilaista Aberdeen Angus -pihvikarjaa. Vuodesta 1990 kartanon on omistanut Antonia ja Patrick Hackmanin vanhin poika Marcus Hackman. Hänen aikanaan kartanoon rakennettiin 1999 hakkeella toimiva keskuslämmitysjärjestelmä ja kaukolämpöverkko.[2]
Pekkalan kartanon empiretyylisen päärakennuksen runko on peräisin 1700-luvulta. 1830-luvulla päärakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi ja siihen lisättiin yksikerroksinen keittiösiipi. Toinen Arne Helanderin suunnittelema yksikerroksinen lisäsiipi valmistui 1928, tässä siivessä on suuri kesäsali, jonka seinämaalaukset ja uuninkoristeet on tehnyt taiteilija Ellen Thesleff. Kartanoalueella on useita punamultaisia ja tiilisiä talousrakennuksia.[1]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
