vuoden 1959 elokuva From Wikipedia, the free encyclopedia
Pekka ja Pätkä mestarimaalareina on Armand Lohikosken ohjaama ja käsikirjoittama elokuva, joka valmistui vuonna 1959. Se oli Suomen Filmiteollisuuden tuottaman Pekka Puupää -elokuvasarjan kahdestoista ja Lohikosken viimeinen Puupää-elokuva.
| Pekka ja Pätkä mestarimaalareina | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Armand Lohikoski |
| Käsikirjoittaja | Armand Lohikoski |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Toivo Kärki |
| Kuvaaja | Olavi Tuomi |
| Leikkaaja | Elmer Lahti |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Esa Pakarinen Masa Niemi Siiri Angerkoski Anja Hatakka |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
| Ensi-ilta | 18. syyskuuta 1959 |
| Kesto | 69 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Edeltäjä | Pekka ja Pätkä miljonääreinä |
| Seuraaja | Pekka ja Pätkä neekereinä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pekka ja Pätkä naamioituvat gorilloiksi ja pelottelevat Justiinan maalle Amalia-tädin luo. Kaksikko huijaa rahaa talonmies Pikkaraiselta voittamalla tämän kädenväännössä, jonka jälkeen he päättävät ostaa shakkilaudan ja selvittää kumpi heistä on parempi ”järkimiesten pelissä”. Palatessaan kotiin Justiina löytää hämähäkinseittien peittämän kaksikon pelaamassa shakkia. Justiina päättää hankkia Pekalle ja Pätkälle ammatit ja lukee lehdestä ilmoituksen: ”Jokainen, joka osaa kirjoittaa, osaa myös piirtää. Oppikaa piirtämään, oppikaa ammatti. Tulette hämmästymään.”
Pekka ja Pätkä aloittavat taidemaalariopinnot. Aluksi mallina on Justiina, joka kuitenkin lopettaa poseeraamisen nähtyään ensimmäiset harjoitelmat. Niinpä Pekka ja Pätkä hankkivat tilalle hemaisevan neiti Kaihonkielon. ”Mestarimaalarien” ollessa ulkona metsästämässä uusia aiheita talon kauhukakarat tarttuvat maalaustarvikkeisiin. Kun Pekka ja Pätkä kotiin palattuaan löytävät lasten sotkeman Kaihonkielon muotokuvan, he pitävät sitä niin hyvänä, että päättävät viedä sen Taidehalliin näyttelyyn. Koska taulua ei huolita näyttelyyn, he murtautuvat Taidehalliin yöllä ja ripustavat taulun seinälle. Samaan aikaan rakennuksessa on kuitenkin myös varkaita, jotka anastavat Mona Lisa -maalauksen. Aamulla Pekkaa ja Pätkää luullaan taidevarkaiksi ja heidät pidätetään.
Pekka ja Pätkä yrittävät paeta vankilasta ja onnistuvatkin toisella kerralla. Myös oikeat tauluvarkaat saavat kuulla vankilapaosta ja kaappaavat Pekan, Pätkän ja Kaihokielon. Pätkän pullopostin avulla poliisit kuitenkin löytävät roistojen piilopaikan. Vapauduttuaan Pekka ja Pätkä saavat kuulla voittaneensa taidenäyttelyn parhaan maalauksen palkinnon. He pitävät kuitenkin koko tapausta lasten ansiona, joten rahat käytetään lasten kerhohuoneen rakentamiseen talonsa kellariin.
| Esa Pakarinen | … | Pekka Puupää |
| Masa Niemi | … | Pätkä |
| Siiri Angerkoski | … | Justiina Puupää |
| Armas Jokio | … | talonmies Pikkarainen |
| Anja Hatakka | … | neiti Kaihokielo |
| Suvi-Päivikki Ala-Könni | … | Tellervo |
| Heikki Savolainen | … | 1. roisto |
| Leo Jokela | … | 2. roisto |
| Matti Aulos | … | vankilanjohtaja |
| Uuno Montonen | … | 1. vanginvartija |
| Impi Aro | … | naapurinakka |
| Varma Lahtinen | … | Mattsonska |
| Kauko Kokkonen | … | pianonkantaja |
| Juhani Kumpulainen | … | maitokuski |
| Matti Lehtelä | … | komisario |
| Laina Laine | … | Amalia-täti |
| Pentti Irjala | … | työmies |
| Heimo Lepistö | … | työmies |
| Arvo Murtokallio | … | taulunkantaja |
| Enok Sikiö | … | taulunkantaja |
| Eero Eloranta | … | putkimies |
| Orma Aunio | … | taulunkantaja |
| Veikko Linna | … | näyttelyn komissaari |
| Aarne Laine | … | Taidehallin vahtimestari |
| Nestori Lampi | … | lihava mies taidenäyttelyssä |
| Maija-Liisa Pohjola | … | taidearvostelija |
| Laila Rihte | … | taidearvostelija |
| Irja Kuusla | … | taidearvostelija |
| Gunnel Hanén | … | taidearvostelija |
| Kerttu Pälvi | … | nainen taidenäyttelyssä |
| Aili Valli | … | Hilma |
| Martti Seilo | … | likinäköinen herra taidenäyttelyssä |
| Annikki Linnoila | … | akka |
| Uljas Kandolin | … | Dynamiitti-Kalle |
| Einari Ketola | … | vanki |
| Tarmo Manni | … | vanki |
| Kaarlo Wilska | … | vanki |
| Pentti Viljanen | … | vanki |
| Jouni Brännare | … | voimisteleva vanki |
| Arttu Suuntala | … | vanki |
| Jaakko Maakorpi | … | 2. vanginvartija/ putkimies taidenäyttelyssä |
| Teija Sopanen | … | tv-kuuluttaja |
| Kullervo Kalske | … | konstaapeli |
| Tommi Rinne | … | toimittaja |
| Aarne Tarkas | … | toimittaja |
| Esko Salminen | … | valokuvaaja |
| Matti Dahlberg | … | valokuvaaja |
| Santeri Karilo | … | isännöitsijä |
| Eino Katajavuori | … | mies kerhohuoneessa |
| Hannu Halonen | … | mies kerhohuoneessa |
| Alice Lyly | … | nainen kerhohuoneessa |
| Merja Tuohimaa | … | nuori tanssipari |
| Kari Koskela | … | nuori tanssipari |
| Joel Rinne | … | muotokuvana vankilanjohtajan seinällä |
Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä 18. syyskuuta 1959 Rexissä ja Tuulensuussa.
Lohikosken ja pääosanesittäjien välit menivät poikki, kun sarjaan tehtiin vielä yksi osa Lohikosken selän takana.[1]
Aikalaisarvioissa ei juuri käsitelty itse elokuvaa vaan asioita sen liepeiltä. Ohjaaja-käsikirjoittaja sai vastuun siitä, ettei Pakarisen näyttelijänlahjoja hyödynnetty ilmaisemaan ”tavallisen ihmisen epäilyjä maailman menosta ja nykytaiteesta, mistä tällä kertaa on kysymys” (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti). Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet) totesi, että Puupää-elokuvat saattoivat vaikuttaa haitallisesti koko suomalaiseen elokuvaan.[2]
Eräässä myöhemmässä kritiikissä elokuvaa on luonnehdittu tyhjäksi farssiksi, jonka parodiat eivät onnistu, mutta toisaalta myös hassunhauskaksi tyhmyyden ylistykseksi.[3]Arto Pajukallion mukaan komedia kulkee sutjakasti, ja itsekin taitava piirtäjä Lohikoski tekee nykytaiteesta ja taidekriitikoista pilkkaa hyvin antaumuksellisesti ja populistisesti tavalla, jonka perinne on sittemmin jatkunut.[1] Kolmannen kriitikon mielestä Masa Niemen sananlaskut ja tekonaurut ovat sietämättömiä.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
