Päivi Jaana Maarit Alafrantti (s. 8. toukokuuta 1964 Tervola) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän voitti EM-kultaa vuonna 1990 ja valittiin samana vuonna vuoden urheilijaksi. Urallaan Alafrantti edusti vuoteen 1983 kasvattajaseuraansa Tervolan Terävää, sen jälkeen vuodet 1983–1986 Tyrnävän Tempausta ja sen jälkeen Viipurin Urheilijoita.
| Päivi Alafrantti | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Päivi Jaana Maarit Alafrantti |
| Syntynyt | 8. toukokuuta 1964 Tervola |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 179 cm |
| Paino | 80 kg |
| Laji | keihäänheitto |
| Seura |
Tervolan Terävä (-1983) Tyrnävän Tempaus (1983-1986) Viipurin Urheilijat (1987-) |
| Valmentaja | Jorma Markus ja Tiina Lillak |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | 67,68 m (1990) |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi | |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Split 1990 | keihäänheitto | |
| Universiadit | |||
 Pronssia | Duisburg 1989 | keihäänheitto | |
Splitissä käydyissä EM-kisoissa Alafrantti ei saanut karsinnassa lainkaan tulosta, kun ainut onnistunut heitto tuomittiin lappeelleen laskeutuneeksi. Suomi teki protestin, joka hyväksyttiin, ja näin Alafrantti pääsi finaaliin. Alafrantti oli ensimmäinen suomalainen naisten yleisurheilun Euroopan mestari (ja myös mitalisti) sitten Rooman vuoden 1974 kisojen. Keihäänheitossa edellinen suomalainen Euroopan mestari oli Hannu Siitonen vuonna 1974, ja seuraava puolestaan Antti Ruuskanen vuonna 2014.
Alafrantti on edustanut Suomea lukuisissa arvokisoissa. Hän oli kymmenes Soulin olympialaisissa ja karsiutui Barcelonan olympialaisissa. 1991 MM-kisoissa Tokiossa hän sijoittui kahdeksanneksi ja karsiutui 1993 MM-kisoissa Stuttgartissa. 1994 EM-kisoissa Helsingissä hän niin ikään karsiutui. Alafrantti voitti keihäänheiton Suomen mestaruuden vuonna 1989 ja 1993. SM-hopeaa hän sai 1988, 1990, 1991 ja 1992 sekä pronssia 1994.
Alafrantin paras tulos oli Splitin finaalissa 30. elokuuta 1990 heitetty 67,68. Häntä valmensivat Jorma Markus ja Tiina Lillak. [1]
Varsinkin ennen menestysvuosiaan keihäässä Alafrantti kilpaili myös muun muassa kuulassa, kiekossa ja moniotteluissa. Hänellä on Kalevan kisoista kaksi pronssia (1984 ja 1987) kuulantyönnöstä. Lisäksi Alafrantti saavutti sisäratojen SM-kilpailuissa kuulantyönnöstä kultaa vuonna 1987 ja hopeaa vuonna 1988.[2]
Yleisurheilun lisäksi Alafrantti harrasti painonnostoa. Hän voitti lajissa SM-kultaa ja oli MM-kisojen yhdeksäs vuonna 1987. Alafrantti oli myös voittamassa käsipallon SM-hopeaa HIFK:ssa 1987. Hän toimi vuoden 2004 paralympialaisten huoltotehtävissä. Hän on toiminut aktiiviuransa jälkeen fysioterapeuttina Espoossa ja Rovaniemellä.
- 1977 38,58 Pello 14.8.
- 1978 42,68 Heinola 30.7.
- 1979 43,44 Raahe 1.7.
- 1980 43,56 Sotkamo 21.6.
- 1981 39,26 Kemi 20.7.
- 1982 51,24 Pello 17.6.
- 1983 45,74 Heinola 28.5.
- 1984 58,66 Pihtipudas 1.7.
- 1985 60,60 Heinola 18.5.
- 1986 57,04 Parkano 5.8.
- 1987 57,66 Helsinki 2.7.
- 1988 63,18 Lappeenranta 10.9.
- 1989 64,92 Tervola 11.7.
- 1990 67,68 Split 29.8.
- 1991 66,14 Tokio 6.5.
- 1992 66,06 Tornio 14.6.
- 1993 64,98 Tukholma 28.8.
- 1994 62,14 Hamina 14.6.
- 1995 63,64 Tampere 18.6.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
