Remove ads
Antti Hermanni Ruuskanen (s. 21. helmikuuta 1984 Pielavesi) on suomalainen keihäänheiton euroopanmestari ja olympiamitalisti Lontoosta 2012. Hän edusti viimeisinä kilpavuosinaan Viipurin Urheilijoita.[1] Vuoteen 2019 asti hän edusti Pielaveden Sampoa. Ruuskasen ennätys on 88,98 metriä Porin Kalevan kisoista 2015.
| Antti Ruuskanen | |
|---|---|
 Antti Ruuskanen Lapinlahden Savo Gamesissä (20. heinäkuuta 2014) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1984 Pielavesi, Suomi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 189 cm |
| Laji | keihäänheitto |
| Seura | Viipurin Urheilijat |
| Valmentaja | Jyrki Blom |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | Keihäs 800 g: 88,98 m (Pori 2015) |
|
Tietolaatikko päivitetty 5. toukokuuta 2018 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa | Lontoo 2012 | keihäänheitto | |
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Zürich 2014 | keihäänheitto | |
 Pronssia | Amsterdam 2016 | keihäänheitto | |
Ruuskasta valmensi vuosina 2018–2021 Jyrki Blom. Vuoteen 2010 saakka häntä valmensi Antero Puranen, vuosina 2010–2014 Aki Parviainen[2] ja kevääseen 2018 saakka Jarmo Hirvonen.[3][4]
Ruuskanen tunnetaan kovana kilpailijana, joka usein yltää parhaimpaansa vasta viimeisillä heittokierroksilla.
Ruuskasesta ilmestyi huhtikuussa 2022 Tammen kustantama, Leena Lehtolaisen kirjoittama elämäkertakirja Antti Ruuskanen – Rätingin paikka.[5]
Remove ads
Ruuskasen ensimmäinen arvokisamitali oli 19-vuotiaiden EM-pronssi Tampereelta vuonna 2003 suomalaisten saavuttaessa kolmoisvoiton. Samana vuonna hän sai myös 19-vuotiaiden SM-pronssia. Vuonna 2004 Ruuskanen sai 22-vuotiaiden SM- ja PM-kultaa ja oli Kalevan kisojen yhdeksäs. Kaudella 2005 tuli 22-vuotiaiden EM-hopeaa ja SM-kultaa. Kalevan kisoissa 2006 hän oli kuudes ja sai nuorten SM-kultaa ja PM-hopeaa. Hänet valittiin varamieheksi vuoden 2006 Suomen EM-joukkueeseen. Kaudella 2007 hän jäi SM-neloseksi ja oli varamiehenä Osakan MM-kisojen joukkueessa.
16. syyskuuta 2007 Ruuskanen heitti Itä-Suomen keihäscupissa voittotulokseksi 87,88. Tulos oli Suomen kaikkien aikojen tilaston kuudes ja kauden maailmantilaston viides,[6] mutta se ei ollut tilastokelpoinen, sillä Tanhuvaaran kentän heittoalue oli sääntöjen mukainen vain 86,50 metriin asti. Putoamiskohta oli ojassa 55 cm heittopaikkaa alempana. Voittotulokseksi heitto kuitenkin hyväksyttiin.[7]
Kalevan kisoissa 2008 Ruuskanen oli neljäs. Hänet valittiin Pekingin olympialaisiin Suomen joukkueen varamieheksi. Vuonna 2009 Ruuskanen voitti hopeaa Espoon Kalevan kisoissa tuloksella 84,64. Berliinin MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 81,87 ja Zürichin Kultaisen liigan kilpailussa toiseksi heitettyään 85,39. Kajaanin Kalevan kisoissa 2010 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 81,13. Hän jäi varamieheksi Suomen EM-joukkueen valinnoissa.
2011
Turun Kalevan kisoissa 2011 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 79,51. Hän tuli toiseksi Lappeenrannan Eliittikisoissa (81,11), ja kilpailun voittanut Sampo Lehtola (83,77) valittiin Daegun MM-kisajoukkueeseen. Ruuskasesta tuli kotiin jäävä varamies.[8] Ruuskanen kuitenkin valitti päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka kumosi varamiesvalinnan. Suomen Urheiluliitto kunnioitti lautakunnan neuvoa-antavaa ratkaisua ja päätti valita varamieheksi Lehtolan.[9]
Daegussa Ruuskanen selviytyi ainoana suomalaisena karsinnasta loppukilpailuun heitettyään 81,03.[10] Loppukilpailussa hän oli yhdeksäs tuloksella 79,46.[11] Kauden päätteeksi Ruuskanen voitti Suomi–Ruotsi-maaottelun keihäskilpailun Helsingissä.
2012
Vuonna 2012 Ruuskanen valittiin Helsingin EM-kisoihin, mutta hän joutui luopumaan edustuspaikastaan keuhkokuumeen vuoksi.[12]
Lontoon olympialaisissa Ruuskanen sijoittui alun perin kolmanneksi viidennen kierroksen heitollaan 84,12. Hän hävisi kilpailun voittaneelle Keshorn Walcottille 46 senttimetriä.[13] Vuonna 2016 tehdyssä uusintatestissä paljastui, että Ruuskasen edelle hopealle sijoittunut ukrainalainen Oleksandr Pjatnytsja oli käyttänyt dopingainetta ja hänen suorituksensa mitätöidään. Näin Ruuskanen nousi hopealle. Hän sai hopeamitalinsa Lahden MM-hiihtojen yhteydessä 23.2.2017.[14]
Lahden Kalevan kisoissa Ruuskanen voitti ensimmäisen SM-kultansa ennätyksellään 87,79 m.[15] Zürichin Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen.
2013
Vaasan Kalevan kisoissa Ruuskanen sai hopeaa. Moskovan MM-kisoissa hänen pisin heittonsa oli kuudennella kierroksella heitetty 81,44, jolla hän oli alun perin kuudes.[16] Sijoitus parani myöhemmin viidenneksi, kun ukrainalaisheittäjä Roman Avramenkon tulos hylättiin[17] dopingin vuoksi.
Brysselin Timanttiliigan kilpailussa Ruuskanen oli kolmas.
2014
Vuonna 2014 Ruuskanen voitti toisen SM-kultansa Kuopion Kalevan kisoissa. Zürichin EM-kilpailussa 2014 Ruuskanen saavutti kultaa ja uransa toisen arvokisamitalin. Hän voitti loppukilpailun heittämällä kolmannella kierroksella uuden ennätyksensä 88,01.[18]
Ruuskanen voitti 2014 myös Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen ykkösliigan kilpailun Tallinnassa ja Timanttiliigan kilpailun Tukholmassa.
2015
Porin Kalevan kisoissa 2015 Ruuskanen voitti jälleen SM-kultaa parantaen ennätystään lukemaan 88,98. Pekingin MM-kisoissa Ruuskasen heittämistä vaikeutti nivusvaiva. Hän sijoittui kovatasoisessa kilpailussa viidenneksi tuloksella 87,12.[19] Dohan Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen. Olympiakomitea valitsi Ruuskasen Rion olympialaisiin lokakuussa 2015.[20] Marraskuussa 2015 hänet valittiin myös Amsterdamin EM-kisoihin 2016.[21]
2016
25. kesäkuuta Ruuskanen heitti kauden kotimaisen kärkituloksen 86,90 Kuortaneen eliittikisoissa.[22]
Ruuskanen heitti Amsterdamin EM-kisojen 2016 karsinnassa EM-kilpailujen historian pisimmän karsintatuloksen 88,23[23] ja sai loppukilpailussa pronssia tuloksella 82,44. Hän loukkasi kisan aikana kylkensä, minkä myötä hän joutui jättämään kaksi viimeistä kierrosta heittämättä.[24] ”Ruuskasen pysyminen keihään EM-pronssilla kylkivamman estettyä viimeiset heitot” oli ehdolla Suomen Urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2016.[25]
Rion olympialaisissa Ruuskanen pääsi karsinnasta finaaliin ainoana suomalaisena tuloksella 82,20 metriä ollen karsinnan yhdestoista.[26] Finaalissa hän oli kuudes tuloksella 83,05.[27] Ruotsi-ottelussa Ruuskanen sijoittui toiseksi tuloksella 83,02.[28] Ruuskasen olkapää leikattiin syyskuussa 2016.[29] Hän ei kilpaillut vuonna 2017 kertaakaan, vaan keskittyi olkapääleikkauksesta toipumiseen.[30]
2018
Ruuskanen palasi kilpailemaan 19. kesäkuuta Oulussa.[31] Kisassa hän heitti kaikki kuusi heittoa parhaan tuloksen ollessa 76,91.[30] Hän heitti 4. heinäkuuta Joensuun GP-kilpailussa 82,59 metriä sijoittuen kilpailussa toiseksi.[32] Ruuskanen sijoittui Berliinin EM-kisojen loppukilpailussa elokuussa 2018 kuudenneksi tuloksella 81,70.[33] Kauden päätteeksi hän voitti Tampereella Ruotsi-ottelun keihäänheiton tuloksella 82,25.
2019
Ruuskanen avasi kauden Raaseporissa 16. kesäkuuta tuloksella 85,15.[34] Hän voitti Pihtiputaan Keihäskarnevaalit ensimmäisen kerran urallaan tuloksella 82,20.[35] Lappeenrannan Kalevan kisoissa hän sai hopeaa tuloksella 82,57.[36] Yleisurheilun MM-kisojen karsintakilpailussa Dohassa 5. lokakuuta Ruuskanen heitti 75,05. Tuolla tuloksella hän sijoittui 28:nneksi eikä selviytynyt loppukilpailuun. Dohan MM-kisoissa Ruuskanen jäi ensimmäistä kertaa urallaan arvokisojen karsintaan.[37]
2020
Ruuskanen sai Turun Kalevan kisoissa hopeaa tuloksella 79,22. Ruuskanen ilmoitti lokakuussa 2020 jatkavansa urheilu-uraansa vielä vuoden, Tokion olympialaisiin 2021 saakka.[38]
2021
Viimeisellä kaudellaan 2021 Ruuskanen kilpaili vain kolmesti. Hän ei selviytynyt Tokion olympiajoukkueeseen vaan hävisi karsintakilpailussa Oliver Helanderille.[39][40] Ruuskanen oli ilmoittautunut Kalevan kisoihin Tampereelle, mutta ei kuitenkaan osallistunut kilpailuun.[41] Kauden parhaaksi tulokseksi jäi Saarijärven juhannuskisoissa heitetty 77,89, jota hän sivusi myös Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla. Kolmannen ja viimeisen kerran Ruuskanen kilpaili Joensuun GP-kisassa, jossa heitti tuloksen 77,49.
Remove ads
- Olympialaiset
- 2012 – hopeaa (84,12)
- 2016 – 6. (83,05)
- Maailmanmestaruuskilpailut
- 2009 – 6. (81,87)
- 2011 – 9. (79,46)
- 2013 – 5. (81,44)
- 2015 – 5. (87,12)
- 2019 28. (75,05)
- Euroopan-mestaruuskilpailut
- 2014 – kultaa (88,01)
- 2016 – pronssia (82,44)
- 2018 – 6. (81,70)
- Suomen-mestaruuskilpailut
- 2012, 2014, 2015 – SM-kultaa
- 2009, 2013, 2019, 2020 – SM-hopea
- 2010, 2011 – SM-pronssi
- Muut
- 2003 – alle 20-vuotiaiden EM-pronssi
- 2005 – alle 23-vuotiaiden EM-hopea
- 10 parhaan tuloksen keskiarvo 87,57 (päivitetty 7.7.2016)
- 88,98 Pori 2.8.2015
- 88,23 Amsterdam 6.7.2016
- 88,01 Zürich 17.8.2014
- 87,79 Lahti 26.8.2012
- 87,46 Kuortane 8.8.2015
- 87,33 Kuortane 25.5.2008
- 87,24 Tukholma 21.8.2014
- 87,12 Peking 26.8.2015
- 86,90 Kuortane 25.6.2016
- 86,61 Doha 15.5.2015
- 2002 66,08 Imatra 3.8.
- 2003 72,87 Tampere 26.7.
- 2004 75,84 Pietarsaari 8.8.
- 2005 79,75 Saarijärvi 25.6.
- 2006 84,10 Tampere 7.6.
- 2007 82,71 Joensuu 22.8. (87,88 Savonlinna 16.9., yli kentän)
- 2008 87,33 Kuortane 25.5.
- 2009 85,39 Zürich 28.8.
- 2010 83,45 Oslo 4.6.
- 2011 82,29 Lapinlahti 24.7.
- 2012 87,79 Lahti 26.8.
- 2013 85,70 Kuortane 3.8.
- 2014 88,01 Zürich 17.8.
- 2015 88,98 Pori 2.8.
- 2016 88,23 Amsterdam 6.7.
- 2018 82,59 Joensuu 4.7.
- 2019 85,15 Raasepori 16.6.
- 2020 79,22 Turku 16.8.
- 2021 77,89 Saarijärvi 27.6.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads