Remove ads
Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke alkoi vuonna 2005, kun Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alueelle alettiin rakentaa kolmatta voimalaitosyksikköä. Laitosyksikön omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO), ja sen toimitti Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio: Areva toimitti reaktorin, ja Siemens vastasi turbiinilaitoksesta. Olkiluoto 3 on toisena valmistunut[1] EPR-tyyppinen laitosyksikkö maailmassa, ja sen sähköteho on 1600 megawattia. Reaktori tuottaa noin 15 prosenttia Suomessa kulutettavasta sähköstä.[2] Hankkeen valmistuminen on viivästynyt huomattavasti ja kustannukset ovat nousseet.
Olkiluoto 3:n reaktori käynnistettiin 21. joulukuuta 2021 kello 3.22.[3][4] Se alkoi tuottaa sähköä 12. maaliskuuta 2022 kello 12.01.[5] Koekäytön aikana voimalan tuotantotasoja korotettiin askeleittain sähköä valtakunnan verkkoon tuottaen. 30. syyskuuta 2022 laitosyksikkö saavutti täyden 1600 megawatin tehon, jonka myötä Olkiluoto 3 oli Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ydinvoimalaitosyksikkö.[6] Koekäyttövaihe päättyi ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16. huhtikuuta 2023.[7]
Remove ads
Vuonna 2000 TVO haki voimalalle valtioneuvoston periaatepäätöstä, joka annettiin vuonna 2002. Vuonna 2005 voimalalle myönnettiin rakentamislupa ja sen rakentaminen aloitettiin.[8] Suunniteltu valmistumisvuosi oli 2009, mutta hanke on myöhästynyt lukuisia kertoja.[9] Voimalalle myönnettiin käyttölupa 7. maaliskuuta 2019, ja se on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka.[10] Polttoaineen latauslupa myönnettiin 26. maaliskuuta 2021.[9] Kesäkuussa 2022 ilmoitettiin että säännöllinen sähköntuotanto alkaa joulukuussa 2022.[11] Perjantaina 9. syyskuuta 2022 Olkiluoto 3:n teho ylitti testeissä ensimmäistä kertaa gigawatin.[12] 30. syyskuuta 2022 laitos saavutti täyden tehon, jonka jälkeen suoritetaan vielä tuotantoon vaikuttavia testejä.[6]
| Ajankohta | Tapahtuma |
|---|---|
| 2000 marraskuu | Teollisuuden Voima Oy (TVO) pyysi ydinenergialain 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä 1–1,6 gigawatin kevytvesireaktorille, joka rakennettaisiin Olkiluotoon tai Loviisaan. Hakemuksessa esitettiin kuusi vaihtoehtoa reaktorityypiksi: Atomstroieksport VVER 91/99, Siemens SWR 1000, Westinghouse AP1000, Framatome EPR, General Electric EABWR ja Westinghouse BWR 90+.[13] |
| 2002 tammikuu | Valtioneuvoston periaatepäätös TVO:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta[14] |
| 2002 toukokuu | Eduskunta päätti, että valtioneuvoston periaatepäätös TVO:n hakemukseen jää sellaisenaan voimaan[15] |
| 2002 syyskuu | TVO käynnisti tarjouskilpailun laitoksen rakentamisesta[16] |
| 2003 lokakuu | TVO valitsi laitoksen sijaintipaikaksi Olkiluodon ja ilmoitti neuvottelevansa ensisijaisesti EPR-reaktorityypistä[16] |
| 2003 joulukuu | TVO:n hallitus teki investointipäätöksen EPR-reaktorista[16] |
| 2004 tammikuu | TVO hakee rakentamislupaa Suomen hallitukselta[16] |
| 2005 helmikuu | Suomen hallitus myöntää rakentamisluvan TVO:lle[8] |
| 2005 kesäkuu | Rakentaminen alkaa[8] |
| 2007 kesäkuu | Reaktorirakennus nousee 12,5 metrin korkeuteen |
| 2008 toukokuu | Polttoainerakennus valmistuu |
| 2009 | Siemens vetäytyy yhteisyrityksestä Arevan kanssa |
| 2009 tammikuu | Reaktorin paineastia saapuu rakennuspaikalle |
| 2009 toukokuu | Päävalvomon nostaminen |
| 2009 kesä | Reaktorirakennuksen nosturi ja kupoli asennetaan |
| 2009 syksy | Höyrystimet saapuvat rakennuspaikalle |
| 2009 syyskuu | Kupoli asennettu |
| 2010 kesäkuu | Reaktoripaineastian asentaminen reaktorirakennukseen Sähköntuotannon aloittaminen viivästyy 7. kesäkuuta annetun ilmoituksen myötä vuoteen 2013 |
| 2011 kesäkuu | Anne Lauvergeon jättää tehtävänsä Arevan toimitusjohtajana |
| 2011 marraskuu | Primääripiirin raskaiden komponenttien asentaminen valmistuu |
| 2012 heinäkuu | Ilmoitus kaupallisen tuotannon viivytyksestä aikaisintaan vuoteen 2015 |
| 2012 joulukuu | Areva arvioi reaktorin rakennuskustannuksen olevan n. 8,5 miljardia euroa, n. kolminkertainen kolmen miljardin euron toimitushintaan nähden |
| 2013 helmikuu | TVO sanoo valmistautuvansa mahdollisuuteen, että OL3 ei aloita kaupallista tuotantoa ennen vuotta 2016 |
| 2014 helmikuu | Suojarakennuksen paine- ja tiiveyskoe valmistui[17] |
| 2016 helmikuu | Valmistumisarvio on 2018.[18] Reaktorin rakentaminen on edennyt käyttöautomaation testaamiseen.[18] |
| 2016 huhtikuu | TVO hakee käyttölupaa Suomen hallitukselta[19] |
| 2016 lokakuu | Primääripiirin huuhtelu alkoi ja koulutussimulaattori valmistui[20] |
| 2017 kesäkuu | Primääripiirin kylmäkokeet alkoivat[21] |
| 2017 lokakuu | TVO ilmoittaa Areva–Siemens-konsortion aikataulupäivityksestä, jonka mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.[22] |
| 2017 joulukuu | Kuumakokeet alkoivat[23] |
| 2018 helmikuu | Reaktorin polttoaine saapui Olkiluotoon[24] |
| 2018 toukokuu | Kuumakokeet valmistuivat 50 vuorokautta aikataulusta jäljessä[25][26] |
| 2018 kesäkuu | TVO ilmoittaa säännöllisen sähköntuotannon aloituksen viivästyvän. Uusi arvio sähköntuotannon aloituksesta syyskuu 2019.[26] |
| 2018 marraskuu | TVO ilmoittaa säännöllisen sähköntuotannon aloituksen viivästyvän. Uusi arvio sähköntuotannon aloituksesta tammikuu 2020.[27] |
| 2019 helmikuu | STUK antoi käyttölupahakemuksesta lausunnon, jonka mukaan laitoksen käyttö on turvallista ja sille voi myöntää käyttöluvan.[28] |
| 2019 maaliskuu | Suomen hallitus myönsi reaktorille käyttöluvan[2] |
| 2019 heinäkuu | TVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän heinäkuuhun 2020[29] |
| 2019 marraskuu | TVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Rakentajat toimittavat uuden aikataulun TVO:lle joulukuussa.[30] |
| 2019 joulukuu | TVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään sähköverkkoon marraskuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021.[31] |
| 2020 elokuu | TVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun mukaan voimala liitetään sähköverkkoon lokakuussa 2021 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.[32] |
| 2021 maaliskuu | Säteilyturvakeskus on antanut polttoaineen latausluvan.[9] |
| 2021 huhtikuu | Kaikki 241 polttoainenippua saatiin ladattua reaktoriin.[33] |
| 2021
elokuu |
TVO ilmoittaa hankkeen viivästyvän jälleen. Uuden aikataulun reaktori käynnistetään 2022 tammikuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa kesäkuussa 2022.[34] |
| 2021 joulukuu | Säteilyturvakeskus myöntää luvan käynnistää reaktorin korkeintaan 5% teholla[35] |
| 2021 joulukuu | Olkiluoto 3:n reaktori käynnistettiin 21. joulukuuta 2021[3] |
| 2022 tammikuu | 14. tammikuuta 2022 tapahtuneen suunnittelemattoman reaktoripikasulun takia koekäyttövaiheen sähköntuotannon alkaminen siirtyy helmikuulle.[36] |
| 2022 helmikuu | Sähköntuotannon alku siirtyy helmikuun lopulle ”koekäyttövaiheen aikana havaittujen muutostarpeiden vuoksi”[37] |
| 2022 helmikuu | TVO tiedotti sähköntuotannon alkamisen viivästyvän maaliskuulle.[38] |
| 2022 maaliskuu | Sähköntuotanto aloitettiin 12. maaliskuuta koekäytössä vajaateholla.[5] |
| 2022 syyskuu | Koekäytössä oleva voimala saavutti täyden tuotantotehon.[6] |
| 2022 lokakuu | Jokaisesta neljästä syöttövesipumpusta löytyi muutaman senttimetrin pituisia säröjä.[39] |
| 2022 joulukuu | Koekäyttö pääsi jatkumaan 27. joulukuuta.[40] |
| 2023 huhtikuu | Koekäyttövaihe saatiin päätökseen ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi.[7] |
Remove ads
Rakennuskustannus- ja hinta-arviot
Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa[41]. Viivästysten jälkeen vuoden 2012 lopulla Areva arvioi laitoksen lopullisiksi rakennuskustannuksiksi noin 8,5 miljardia euroa[42]. Sen jälkeen Areva on maksanut hankkeesta vielä satoja miljoonia lisää[43].
TVO:n mukaan laitoksen toimitus on kiinteähintainen avaimet käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista[42]. Siten maaliskuussa 2018 TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3-projektiin tulee olemaan vain 5,5 miljardia euroa[44].
Rahoitusjärjestelyt
Yle kertoi Arevan tehneen OL3-hankkeessa tappiota syksyyn 2009 mennessä 2,3 miljardia euroa, ja Arevan tuloksen kerrottiin romahtaneen alkuvuonna 2009 tästä syystä.[45] Arevan osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 prosenttia. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientitakuun rakennushankkeelle.[41] Swedish Export Agency SEK myönsi Arevalle 110 miljoonaa euroa vientitakuita.lähde?
Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen.[46][47] Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa.[48] Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.
Uusiutuvan energian tuottajien etujärjestön EREFin mukaan Bayerische Landesbank (BLB) antoi TVO:lle 1,95 miljardin euron lainan 2,6 prosentin korolla, mikä lankesi 2009 ja 2011. Lainaan osallistuivat järjestön mukaan Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja JP Morgan. 60 suomalaista yritystä on sitoutunut TVO:n ydinsähköön. Myös suomalaiset kunnat ovat tehneet pitkäaikaisia ostositoumuksia ydinsähköstä ennakkoon sidottuun kiinteään hintaan.[49][50]
Greenpeacen mukaan Olkiluoto 3 vastaa 85 prosenttia Suomen sähkökapasiteetin investoinneista aikavälillä 2006–2010 ja heikentää siten uusiutuvan energian investointeja.[51]
Korvausvaateet
Tekniikka & Talous arvioi alkuvuodesta 2009 TVO:n hakevan laitostoimittajalta 2,4 miljardin euron korvauksia voimalan myöhästymisestä ja laitostoimittajan puolestaan hakevan TVO:lta mahdollisesti noin kahden miljardin korvauksia hankkeen viivyttämisestä ja hidastelusta.[52] Helmikuussa 2016 vaatimusten tilanne oli, että TVO vaatii Areva-Siemensiltä 2,6 miljardia euroa ja Areva-Siemens TVO:lta 3,52 miljardia euroa.[18] Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittaja pääsivät sovintosopimukseen, jonka mukaan laitostoimittaja maksaa TVO:lle korvauksia projektin viivästymisestä 450 miljoonaa euroa. Jos projekti valmistuu toukokuuhun 2019 mennessä, TVO maksaa laitostoimittajalle enintään 150 miljoonan euron kannustinmaksun. Jos projekti ei valmistu vuoden 2019 loppuun mennessä, laitostoimittaja maksaa TVO:lle enintään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen. Sopimuksen mukaan osapuolet vetäytyvät projektiin liittyvistä oikeustoimista.[44]
Heinäkuussa 2015 valtionyhtiö EDF eli Électricité de France lupautui ostamaan enemmistön Arevan ydinvoimaliiketoiminnasta.[53] Tämän arvioitiin edelleen mutkistavan korvausvaateita, ja Säteilyturvakeskuksen edustajan mukaan yritysjärjestely saattaa vaikeuttaa hankkeen valvontaa.[54]
Remove ads
Lukuun ottamatta louhintatöitä[55] reaktorin rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto 3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1 500. Näistä yli 600 on suomalaisia. Työmaa työllisti keväällä 2007 noin 1 200 henkeä, joista noin puolet oli suomalaisia[56]; syksyllä 2007 työntekijöitä oli noin 2 200, joista kolmannes suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja loput muun muassa saksalaisia, ranskalaisia ja slovakialaisia. Vuoden 2009 huhtikuussa työntekijöiden jakauma oli edelleen sama, mutta työntekijöiden määrä oli noussut jo yli 4 000:n rajan. Työmaan vahvuus oli huipussaan myöhemmin vuoden 2009 aikana, jolloin työntekijöitä oli määrä olla jopa 4 500.[57] Työmaa-alueen pinta-ala on kymmenen hehtaaria[58], ja työmaa on Suomen kaikkien aikojen suurin[59], lukuun ottamatta Salpalinjaa. Hankkeeseen osallistuu noin 60 suomalaista yhtiötä. TVO:n tavoite on ollut 50 prosentin kotimaisuusaste voimalan rakentamisessa, mutta rakennustöiden edettyä näyttää siltä, että tästä tavoitteesta voidaan hieman jäädä. Suomalaisten rakennusalan urakoitsijoiden mielestä urakkaehtoja pidetään hankalina ja riskejä suurina, mikä on vähentänyt suomalaisyhtiöiden intoa osallistua rakennustöihin.[60]
Remove ads
Voimalan valmistumisen viivästymisestä on ilmoitettu useampaan otteeseen. Kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009, mutta jo 2007 arviota siirrettiin kesään 2011. Kesäkuussa 2010 voimalan toimittaja Areva-Siemens-konsortio ilmoitti laitoksen olevan valmis säännölliseen käyttöön vuonna 2013. Voimalan tuleva omistaja TVO puolestaan kertoi käyttöönottotestauksen alkavan vuonna 2013, mutta ei täsmentänyt kaupallisen käytön aloitusaikataulua.[61][62] Joulukuussa 2011 TVO ilmoitti jälleen uudesta vuoden mittaisesta viivästyksestä. Voimalan valmistumisen aikataulua venytettiin tällä kertaa 2014 elokuuhun.[63] Heinäkuussa 2012 voimalan arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon aikaisintaan vuonna 2015[64].
Kesäkuussa 2010 Areva ilmoitti 400 miljoonan euron lisätappiosta hankkeen johdosta, mikä nosti yhtiön arvioiman kokonaistappion 2,7 miljardiin euroon.[65]
Syyskuussa 2015 Areva arvioi, että laitoksessa aloitetaan koetuotanto vuoden 2018 loppupuoliskolla, ja varsinainen tuotanto 31. joulukuuta 2018. [66]
Lokakuussa 2017 Areva–Siemens-konsortio arvioi, että säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.[22]
Kesäkuussa 2018 Areva ilmoitti, että sähkötuotanto alkaa syksyllä 2019[67] Olkiluoto 3:n on arvioitu laskevan sähkön hintaa merkittävästi Pohjoismaissa ja voimalaitoksen käyttöönoton viivästymisen pitävän osaltaan sähkön hintaa korkealla. Suomen Elfi Oy, suurten sähkönostajayritysten edunvalvontajärjestö, on arvioinut viivästymisen hinnaksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille noin kolme miljardia euroa (3 €/MWh).[68]
Marraskuussa 2018 TVO ilmoitti, että sähköntuotanto aloitetaan tammikuussa 2020. Viivästyminen johtuu pitkittyneistä käyttöönottotesteistä.[27]
Huhtikuussa 2019 TVO ilmoitti, että laitosyksiköllä alkuvuonna tehdyn laajan huoltoseisokin työt eivät ole edenneet marraskuussa 2018 aikataulun mukaisesti ja käyttöönotto viivästyy edelleen.[69] Heinäkuussa 2019 TVO sai laitostoimittajalta uuden aikataulun, jonka mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2020.[70] Joulukuussa 2019 TVO ilmoitti saaneensa laitostoimittajalta päivitetyn aikataulun, jonka mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2021. Viivästys johtuu siitä, että järjestelmien testaus on edennyt hitaasti ja varavoimadieseleiden koeajoissa havaittiin vikaantuneita komponentteja, joita korvaavien varaosien toimitusajat ovat kuukausia.[31] Elokuussa 2020 TVO ilmoitti, että säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.[32]
Joulukuussa 2021 TVO käynnisti reaktorin ja ilmoitti, että sähköntuotannon on määrä alkaa 30 prosentin teholla tammikuussa ja säännöllinen sähköntuotanto kesäkuussa 2022.[3][71]
Syksyllä 2022 turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen juoksupyörissä havaittiin säröjä, jotka viivästyttivät koekäyttöohjelmaa. Joulukuussa 2022 TVO tiedotti, että koekäyttö pääsee jatkumaan 27. joulukuuta ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa 8. maaliskuuta 2023.[72] TVO:n tiedotteen mukaan juoksupyörien säröjen syntyminen johtui koekäyttötilanteesta, jolloin syöttövesipumppuja on ajettu epänormaalilla tavalla. Koekäyttö voi jatkua syöttövesipumpuilla, joista kahdessa on varaosa ja kahdessa säröytynyt juoksupyörä, joka toimii varalla.[73] Uudet juoksupyörät asennettiin tammikuussa 2023.[74]
Luettelo viivästymisistä
Luettelo sisältää enintään yhden ilmoituksen kaupallisen tuotannon aloittamisesta kuukautta kohden ja kattaa ilmoitukset, joissa kaupallisen tuotannon aloituksen on kerrottu siirtyvän luettelossa edellisen ilmoituksen kuukautta seuraavalle kuukaudelle tai myöhemmäksi. Todellisuudessa kuitenkin joillekin kuukausille on tiedotettu viivästymisestä ja kaupallisen tuotannon aloittamisesta useammin kuin kerran; esimerkiksi 21. joulukuuta 2022[72] ja 13. helmikuuta 2023[75] kaupallisen tuotannon kerrottiin alkavan 8. ja 29. maaliskuuta 2023.
|
|
|
Viivästymisten syyt
Arevan mukaan reaktorin rakentamista ovat hidastaneet laitostoimittajalle yllätyksenä tullut niin suomalaisen tilaajan kuin viranomaisenkin tarkkuus ydinvoima-alalla[92][93] ja käytetyn uuden teknologian kanssa yhteensopimaton ylioptimistinen rakennusaikataulu. Tosin myös Ranskaan rakenteilla oleva Olkiluoto 3:n sisarvoimala Flamanville 3 on kärsinyt laatuongelmista ja viivästyy useita vuosia. Helsingin Sanomien mukaan alkuvaiheessa vuonna 2007 työ kärsi myös työtapa-, työvoimapula- ja johtajaongelmista sekä sopimuskiistoista alihankkijoiden kanssa.[58]
Helmikuussa 2008 Areva kertoi, että sen mielestä rakennustöiden viivästyminen johtuu suomalaisen teknisen tarkastuksen hitaudesta ja siten TVO:sta. Areva antoi myös ymmärtää, ettei se olisi yksinään vastuussa viivästymiskuluista.[94] Silloinen OL3-projektinjohtaja Martin Landtman totesi, ettei Areva ollut toimittanut vielä tuolloinkaan kuin puolet kaikesta suunnitteluaineistosta ja ettei uutta ydinvoimaa rakenneta ilman piirustuksia ainakaan Suomessa.[95] Elokuussa 2009 Areva esitti uhkauksen, että se viivyttää rakennustöiden viimeisen vaiheen työn aloittamista, kunnes TVO suostuu muuttamaan rakentamissopimusta Arevan eduksi.[45] Urakkasopimusta ei muutettu.
Säteilyturvakeskuksen silloinen pääjohtaja Jukka Laaksonen analysoi Olkiluoto 3:n viivästymisen syitä vuonna 2010:[96]
- Euroopassa rakennettiin paljon ydinvoimaa 1970- ja 1980-luvuilla, mutta sen jälkeen rakentamisessa oli pitkä tauko, jonka aikana kokeneet ja osaavat työntekijät jäivät eläkkeelle.
- Arevalla ei ollut kokemusta kokonaisten ydinvoimaloiden rakentamisesta. Kaikissa Arevan aikaisemmissa projekteissa se toimi vain reaktorin toimittajana, mutta laitoksen rakennustöistä vastasi Électricité de France. Monet Arevan aikaisemmin käyttämät alihankkijat olivat lopettaneet ydinvoimaloiden rakentamisen, joten sen täytyi käyttää uusia alihankkijoita, joilla ei ollut kokemusta ydinvoima-alalta.
- Projektin alkuperäinen neljän vuoden aikataulu oli epärealistinen.
- Projekti käynnistyi hyvin hitaasti, koska Areva ei ollut kunnolla valmistautunut. Kun rakentamislupa myönnettiin 2005, laitoksen yksityiskohtaiset suunnitelmat eivät olleet valmiit ja Areva oli aliarvioinut, kuinka paljon suunnittelutyötä vielä tarvittiin. Rakennustyöt alkoivat kunnolla edistyä vasta kaksi vuotta myöhemmin.
- Areva ei ollut tottunut Säteilyturvakeskuksen käytäntöön, jossa viranomainen tarkastaa tärkeiden komponenttien valmistus- ja laadunvalvontasuunnitelmat ennen kuin valmistus aloitetaan. STUK tarkastaa komponentteja myös valmistuksen aikana.
- Laitoksen suuri koko ja uuden tekniikan käyttö aiheuttivat haasteita. Monia teknologioita ja valmistusmenetelmiä ei ollut aikaisemmin käytetty. Esimerkiksi reaktorin paineastian valmistuksessa käytettiin uudenlaista hitsausmenetelmää. Monia komponentteja, esimerkiksi paineistimen takeita ja reaktorin sisäosia, jouduttiin valmistamaan toisen tai jopa kolmannen kerran, ennen kuin vaadittu laatutaso saavutettiin.
- TVO:n avainhenkilöillä ei ollut kokemusta suurten rakennusprojektien johtamisesta.
Siemensin vastuulla olevan turbiinilaitoksen rakentaminen eteni sujuvammin. Siellä tärkeimpien laitteiden asentaminen valmistui noin vuoden myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.[96]
Lokakuussa 2021 kerrottiin aiemmin elokuussa ilmoitetun lykkäytymisen syy.[97] Yksi kolmesta matalapaineturbiinista oli jumiutunut ja vaurioitunut, minkä vuoksi turbiinihuolto aloitettiin.[97] Matalapaineturbiinin sisäpesässä ja roottorissa oli vaurioita.[97]
Toukokuussa 2022 ilmenneet irto-osaongelmat aiheuttivat tarvetta korjaustöille.[98] Projektinjohtajan mukaan aikatauluun vaikuttavat ongelmat ovat ilmenneet laitoksen turbiinipuolella kun taas reaktori on käyttäytynyt suunnitellusti.[99]
Lokakuussa 2022 syöttövesipumppujen juoksupyöristä löydettiin säröjä.[39]
Remove ads
Rakentamisen laadun arvostelu
Voimalan rakentamiseen liittyviä laatupoikkeamia oli toukokuuhun 2007 asti raportoitu noin 1 500, joista selvittämättömiä poikkeamia oli tuolloin noin 600.[100][101] Tuotepoikkeamia näistä oli alle 500 ja toimintapoikkeamia noin tuhat. Selvittämätön poikkeama tarkoittaa tehtyä poikkeamaa, jota laadunvalvontaorganisaatio ei ole vielä ehtinyt tarkastaa. Tuotepoikkeama on esimerkiksi vika komponentissa tai ultraäänellä havaittu virhe hitsaussaumassa. Suurin osa näistä poikkeamista on pieniä vikoja ja helposti korjattavissa. Toimintapoikkeamat ovat puutteita yhtiöiden laadunhallinnassa, joita ovat muun muassa ongelmat henkilöiden tai organisaatioiden pätevyyden osoittamisessa. Julkisuudessa esitetty näkemys, että turvallisuuspuutteita olisi huomattava määrä on Säteilyturvakeskuksen mukaan virheellinen.[102] Poikkeamaraportoinnin avulla on tarkoitus saattaa poikkeaman kohde vastaamaan alkuperäisiä vaatimuksia oli se sitten asia, laite tai muu tuote. TVO ja Säteilyturvakeskus ovat raportoineet julkisuuteen kaikki merkittävät tuotepoikkeamat, joita ovat olleet liian suuri veden osuus pohjalaatan betonissa, reaktorirakennuksen teräsverhouksen hitsin ohjeita suurempi leveys, pääkiertoputkien materiaalin liian suuri raekoko, turbiinirakennuksen suunnitteluvirheet ja hitsausvirheet teräsvuorausrenkaissa.[102]
Hitsausten laatu ja työnjohto
Elokuussa 2008 televisiossa lähetetyn Ajankohtaisen kakkosen mukaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Ajankohtainen kakkonen esitti useita väitteitä hitsaustyönjohtoon ja edelleen hitsaukseen laatuun liittyen. Esimerkiksi, että työmaalla on tehty hitsauksia kauan aikaa ilman tarvittavaa ohjeistusta ja pätevyysvaatimukset täyttävää hitsaustyön johtoa.[103]
Lisäksi Ajankohtaisessa kakkosessa esitettiin, ettei pätevää hitsaustyönjohtoa ole ollut kuukausiin. Standardit edellyttävät valmistaja Bouyguesilta pätevää koulutettua hitsauskoordinaattoria, joka kantaa työstä vastuun. Alkuperäinen hitsauskoordinaattori kuitenkin lähti työstään kertomansa mukaan omantunnon syistä. Tämän jälkeen Bouygues nimitti hitsauskoordinaattoreikseen kaksi henkilöä, jotka totesivat olevansa työhön riittämättömän päteviä. Sen jälkeen Areva nimesi vastuulliseksi henkilön, jota Bouyguesilla ei edes tunneta. Lopulta Bouygues hankki työtä tekemään viisi henkilöä, joita koulutettiin kaksi viikkoa Rauman aikuiskoulutuskeskuksessa Winnovassa.
Ohjelman seurauksena elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen pyysi Säteilyturvakeskukselta selvitystä asiasta. STUKin laatimasta raportista selviää, että hitsaukset on tehty asianmukaisesti. Ajankohtainen kakkonen on ilmeisesti kertonut lähinnä betoniraudoitusten asennushitsauksista, joilla on tarkoitus pitää raudoitus paikallaan valun ajan. Näitä hitsauksia ei oteta huomioon rakenteen lujuutta määriteltäessä. Yleisesti betoniraudoitus kiinnitetään ennen valamista rautalangalla. Kyseisiäkin hitsauksia tekemässä ovat olleet pätevöintikokeen läpäisseet hitsaajat. Betoniraudoitusten liitokset, joiden tulee kestää voimia, ovat suurimmaksi osaksi liitetty muilla menetelmillä kuin hitsaamalla. Hitsattuja voimaliitoksia ovat esimerkiksi suojarakennuksen teräsvuorauksen liitokset ja putkiliitokset. Voimaliitosten hitsauksia STUK valvoo tarkemmin. STUK toteaa, että se on valvonut rakentamista ”tarkastamalla kaikki ydinturvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden suunnitelmat ja niiden mukaisen toteutuksen sekä toteutuksen valvonnan ennen rakenteiden betonointia”, sekä saanut voimaliitoksia koskevien ”hitsausohjeiden mukaisesti tehdyt pätevöinti- ja tuotantokokeiden tulokset sekä tiedot vastaavista hitsauskoordinaattoreista ja pätevöintikokeet läpäisseistä hitsaajista ennen voimaliitosten hitsaamista.” Edelleen tarkastaja on varmistanut, että liitosten toteutuksesta ja tarkastuksista on tehty asianmukaisen dokumentaatio eli hitsauspäiväkirja ja tarkastuspöytäkirjat.[104][103]
31. lokakuuta 2008 uutisoitiin työmaalla olevan merkittäviä poikkeamia hitsauksissa.[105] Poikkeamat ovat menettelytavoissa eivätkä hitsaussaumojen fyysisessä laadussa, jonka kelpoisuus on voitu todentaa jälkikäteen. Esimerkiksi on käytetty standardin vaatimusten kannalta riittämättömäksi todetun, hyväksytyn hitsausohjeen sijaan vaatimukset täyttävää hitsausohjetta, jota kuitenkaan ei ole hyväksytetty Säteilyturvakeskuksella.[106] Virheelliset menettelyt hyväksymiskäytännöissä ovat Säteilyturvakeskuksen mielestä ymmärrettävästi merkittäviä, koska riski virheellisestä hitsauksesta kasvaa ilman käytetyn menetelmän tarkastusmahdollisuutta.
Toukokuussa 2009 Säteilyturvakeskus edellytti TVO:ta laatimaan selvityksen pääkiertoputkien hitsauksessa syntyneistä, putken ulkopinnalle syntyneistä vioista ennen valmistuksen jatkamista. Laitostoimittaja oli havainnut seinämävahvuudeltaan 76 millimetrin pääkiertoputken ulkopinnalle syntyneen hitsausten yhteydessä mikroskooppisia murtumia teräksen raerajoille. Kyseiset viat voidaan poistaa kokonaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla, mutta Säteilyturvakeskus halusi osoitettavan, että putkimateriaaliin ei jää turvallisuuden kannalta merkittäviä vikoja. Pääkiertoputket eivät olleet vielä rakennustyömaalla asennusvaiheessa vaan Ranskassa valmisteilla.[107] Säteilyturvakeskus totesi 11. kesäkuuta 2009 antamassaan päätöksessä, että TVO on luotettavasti selvittänyt pääkiertoputkien säröjen syntymisen syyt ja pystynyt luotettavasti perustelemaan, että kyseiset pintaviat pystytään poistamaan hiomalla ja uudelleen hitsaamalla. Lisäksi on osoitettu, että viat eivät ole merkittäviä, vaikka niitä pääkiertoputkiin jäisikin.[108]
Automaatiojärjestelmän ongelmat
Toukokuun alussa 2009 Ajankohtainen Kakkonen esitti, että Säteilyturvakeskuksen mukaan voimalan automaatiosuunnittelun myöhästyminen voi johtaa työmaan sulkemiseen. Säteilyturvakeskus oli huolestunut Arevan automaatiosuunnittelun periaatteista, asenteesta ja pätevyydestä. STUK lähetti suoraan Arevalle kirjeen, jossa todetaan että Olkiluodon automaation suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden periaatteita. Tältä pohjalta STUK ei näe mahdollisuutta hyväksyä automaatiota asettavaksi Olkiluotoon.[109] Automaatiojärjestelmät on jo kertaalleen rakennettu valmiiksi Ranskassa, mutta Säteilyturvakeskus haluaa varmistaa niiden vaatimustenmukaisuuden ennen asennustöiden aloitusta.[110] Automaatiota ei voida alkaa asentaa ennen hyväksyntää, mikä johtaisi rakennustöiden pysähtymiseen ainakin osittain ennen pitkää. Areva lupasi ottaa STUKin pääjohtajan esittämän huolen vakavasti ja toimittaa halutut suunnitelmat kesäkuun 2009 loppuun mennessä.[111] Tästä huolimatta 17. kesäkuuta 2009 STT uutisoi, että toimitetut automaatiosuunnittelua koskevat asiakirjat eivät tyydytä Säteilyturvakeskusta, eikä se ole hyväksynyt OL3:n rakentamislupaa kokonaisuudessaan. Teollisuuden voima aikoi toimittaa asiakirjat Säteilyturvakeskukselle vielä kaksi kuukautta luvattua myöhemmin, eli elokuussa 2009.[112] Suunnitteluasiakirjojen toimittaminen kuitenkin venyi edelleenkin myöhemmäksi. 28. heinäkuuta 2009 STUK antoi tiedotteen, jonka mukaan pyydetyt asiakirjat toimitetaankin vasta syyskuun loppuun mennessä 2009.[113]
Myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala on arvostellut Arevan suunnitteluasiakirjoja. Hän totesi 2. lokakuuta 2009 julkaistun uutisen mukaan: ”Arevan toimittamat dokumentit ovat niin huonoja, että ne pitää lähettää takaisin Ranskaan tai Saksaan”. Areva NP:n toimitusjohtaja Luc Oursel puolestaan kommentoi, että 97,5 prosenttia TVO:n huomautuksista ei liity millään tavalla tekniseen asiasisältöön, vaan toissijaisiin muotoseikkoihin.[114]
Myös Britannian ydinturvallisuusviranomaiset epäilivät heinäkuussa 2009 Arevan EPR-ydinvoimaloiden säätö- ja hallintajärjestelmien (automaatiojärjestelmien) turvallisuutta.[115] Johtaja Lasse Reiman Säteilyturvakeskuksesta totesi tähän, että Olkiluodon kolmosreaktorin suojausautomaatio eroaa erityisesti varajärjestelmän osalta muista EPR-voimalaitoksista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi tässä yhteydessä myös: ”Vaikka Olkiluotoon rakennettava reaktorityyppi on sama, sen suojausautomaatiojärjestelmät ovat erilaiset. Ne on suunniteltu Suomen tiukkojen vaatimusten mukaisesti”.[116] Tästä huolimatta vielä myöhemmin (2. marraskuuta 2009) julkisuuteen tuli tieto, että Suomen, Ranskan ja Britannian säteilyturvaviranomaiset yhdessä esittivät vaatimuksensa Arevan uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelmien parantamiseksi, koska toisistaan riippumattomiksi tarkoitettujen turvajärjestelmien väliltä löydettiin kytköksiä, joita viranomaiset eivät hyväksy.[117]
Säteilyturvakeskuksen mukaan helmikuussa 2013 voimalan reaktorin automaatiojärjestelmän hyväksymisprosessi oli edelleen pahasti kesken, eikä se ei ollut STUK:n kannalta merkittävästi edistynyt 1–2 vuoteen. Esimerkiksi reaktorin hallintajärjestelmän eri osien riippumattomuus toisistaan ja vikojen leviämisen estämisen keinot ovat edelleen epäselviä kysymyksiä. Automaatiojärjestelmä on hyväksynnän jälkeen vielä testattava tehtaalla Saksassa, jonka jälkeen vasta voidaan tehdä asennukset ja varsinaiset käyttötestit Olkiluodossa.[118]
Säteilyturvakeskus hyväksyi lopulta automaatiojärjestelmän tehdastestaukset Saksan Erlangenissa 28. heinäkuuta 2013. Seuraavana oli vuorossa käyttöautomaation tuonti laitospaikalle Olkiluotoon, missä alkoi automaatiojärjestelmän testaus käyttöpaikalla.[119]
Väite työntekijöiden vaientamisesta
Ajankohtainen kakkonen esitti lisäksi, että Bouygues olisi vaatinut työntekijöitään allekirjoittamaan vakuutuksen olla paljastamatta havaitsemiaan turvallisuusongelmia. TVO:n mukaan sille väitteen tueksi esitetty asiakirja sisälsi vain yleisen työsopimuksiin liitettävän sitoumuksen olla paljastamatta työnantajan liikesalaisuuksia. Bouyguesin projektipäällikkö lisäksi kirjallisesti vakuutti Säteilyturvakeskukselle, että yhtiön työntekijät ovat velvollisia kertomaan laatu- ja projektijohdolle turvallisuuteen vaikuttavat poikkeamat. Nämä poikkeamat kirjataan ja korjataan yhtiön laatujärjestelmän mukaisesti ja STUKilla on mahdollisuus tarkastaa dokumentaatio.[104][103][120]
Ympäristöjärjestöjen kannanotot
Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut hanketta ja pitää rakentamisessa käytettyjä osia laaduttomina. Säteilyturvakeskuksen mukaan suurin osa laatupoikkeamista on pieniä eikä vaadi korjausta, vaan laskelmat tai lisätestaus riittää. Greenpeace on myös syyttänyt TVO:ta väärän tiedon levittämisestä hankkeen suhteen. TVO ja STUK pitävät Greenpeacen syytöksiä perättöminä.[121][122]
Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan pitää Olkiluodon ydinvoimalahanketta monessa suhteessa huonona energiantuotantoratkaisuna. Liiton tiedotteessa todetaan muun muassa että: ”Hankkeen viivästysten vuoksi OL3-reaktorista ei ole juuri mitään apua Kioton päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet olisi saavutettu helpommin, jos investointi olisi tehty energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Jos hanketta tarkastellaan viivästyksineen, olisi uusiutuviin investoiminen ollut parempi ratkaisu. Uusiutuvat energiamuodot näyttivät lähetekeskustelussa huonommilta kuin todellisuudessa.”. Liitto pitää epäonnistunutta OL3-hanketta lisäksi osoituksena siitä, että eurooppalainen ydinvoimaloiden rakentaminen on laadultaan heikkotasoista ja siten kannattamatonta toimintaa ympäristönäkökulmasta.[123]
28. toukokuuta 2007 Greenpeace järjesti mielenosoituksen vastalauseena voimalan rakentamiselle ja väitetyille turvallisuusuhille. Kuusi ihmistä kiipesi yhteen voimalan työmaan nostureista ja viipyi siellä usean päivän ajan.[124]
Kesäkuussa 2009 Greenpeace järjesti kampanjan, jolla järjestö pyrki kiinnittämään huomiota uuden ydinreaktorin aiheuttamiin ennakoitua suurempiin kustannuksiin. Kampanjan yhteydessä Greenpeace jakoi 20 000 lentolehtistä, joissa väitettiin TVO:n ydinvoimalahankkeen myöhästymisen aiheuttavan 600 euron lisämaksun kutakin suomalaista sähkön käyttäjää kohden. Lehtisen ohessa oli valelasku, jossa käytettiin TVO:n logoa. TVO teki tapauksen johdosta rikosilmoituksen Greenpeacesta.[125]
Joukko suomalaisia ympäristö- ja kansalaisjärjestöjä teki toukokuussa 2009 yhteisen kannanoton Olkiluodon ydinvoimatyömaan toiminnan pysäyttämiseksi. Järjestöt vaativat päättäjiltä muun muassa että Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen pysäytetään välittömästi ja lopullisesti. Järjestöjen mukaan rakennustöiden jatkaminen johtaisi yhä pahempaan kiireeseen ja suurempiin riskinottoihin. Julkilausumassa olivat mukana Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan ry., Luonto-Liitto ry., Maan ystävät ry., Naiset Atomivoimaa Vastaan, Pro-Hanhikivi ry., Vihreä Elämänsuojelun Liitto ja Ydinverkosto.[126] Järjestöillä on kymmeniä tuhansia jäseniä Suomessa.[127]
Remove ads
Suomen Greenpeace on muuttanut suhtautumista ydinvoimaan eikä ole enää aktiivisesti kampanjoinut ydinvoimaa vastaan.[128] Laitoksen arvioidaan toimivan noin 60 vuotta valmistumisen jälkeen.[129]
Ennen lopullista käyttöönottoa tehtyjen arvioiden mukaan sähkön hinta on laskenut noin viisi senttiä kilowattituntia kohden kun laitos on toiminut täydellä 1600 megawatin teholla. Muutos on merkittävä, kun sitä vertaa edeltävään viikkoon, jolloin pörssisähkön hinta oli keskimäärin 8,2 senttiä. Hinnan laskun sanotaan johtuvan pääasiassa hintahuippujen ehkäisemisestä, kun kalliimpaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa ei ole tarvittu niin paljoa.[130]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads