Olga Lagerstam

Olga Lagerstam (os. Sundström, 12. joulukuuta 1875 Pietari – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen työväenliikkeen vaikuttaja, joka 1910-luvulla toimi aktiivisesti Sosialidemokraattisessa naisliitossa. Sisällissodan aikana Lagerstam työskenteli kansanvaltuuskunnan hallinnossa ja hänet teloitettiin sodan loppuvaiheessa.

Lagerstam työskenteli palvelijattarena Pietarissa, kunnes muutti vuonna 1906 puolisoineen Viipuriin ja sieltä edelleen Helsinkiin vuonna 1908. Pietarissa Lagerstam oli mukana suomenkielisen raittiusseura Alkun toiminnassa ja Suomessa hän vaikutti Sosialidemokraattisen naisliiton ohella muun muassa Suomen Vaatetustyöntekijäin Liitossa.^[1][2] Ompelijan ammattinsa ohella Lagerstam työskenteli myös naisliiton julkaiseman Työläisnaisen avustajana.^[3] Kesällä 1917 Lagerstam valittiin Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan jäseneksi ja marraskuun yleislakon alla hänet äänestettiin myös sen hallituksena toimineeseen 25-jäseniseen vallankumouskomiteaan. Sisällissodan käynnistyessä HTE:lle perustettiin toimeenpaneva komitea, jonka naisjäseniksi valittiin Lagerstam ja Fiina Pietikäinen. Hänen vastuulleen määrättiin Helsingissä toimivat määrättiin lasten hoitolaitokset.^[4] Huhtikuun alussa Lagerstam nimitettiin myös punaisten muodostamaan kaupunginvaltuustoon.^[5] Helsingistä paennut Lagerstam jäi sodan loppuvaiheessa valkoisten vangiksi Lahdessa, jossa hänet professori Juhani Piilosen 1960-luvulla haastatteleman Lagerstamin pojan mukaan teloitettiin.^[6] Tauno Tukkisen tietojen mukaan Lagerstam olisi ammuttu Kotkan valtauksen yhteydessä 4.–5. toukokuuta.

Lagerstamin puoliso oli suutari Alexander Teodor Lagerstam (1854–1913), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900.^[7] Pariskunnalla oli viisi lasta.^[2] Hiedän lapsistaan Olga Lagerstam (myöh. Vuorinen, 1905–1997) ja Paavo Lagerstam (1896–1971) olivat mukana kielletyn SKP:n toiminnassa. 1930-luvulla Olga joutui vankilaan poliittisen toimintansa vuoksi ja Paavo vakoilusta.^[8][9]

Lähteet

1. Tukkinen, Tauno: Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918, s. 161. Karjalohja: tekijä, 2007. ISBN 978-952-99889-2-1.
2. Kuollut toveri. Neva, 8.10.1913, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2022.
3. ”Työläisnainen”, Suomen köyhälistön naisten äänenkannattaja. Työläisnainen, 19.12.1912, nro 50, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2022.
4. Uusitalo, Taina: Elämä työläisnaisten hyväksi : Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä, s. 226–227, 239. Väitöskirja. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014. ISBN 978-952-59761-4-4. Teoksen verkkoversio (PDF).
5. Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan ilmoitus Kaupunginvaltuuston asettamisesta Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunta. 25.3.1918. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 12.4.2022.
6. Lagerstam, Olga Sotasurmasampo 1914–1922. Kansallisarkisto. Viitattu 12.4.2022.
7. Alexander Teodor Lagerstamin kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet, 4.10.1913, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2022. (ruotsiksi)
8. Kommunistijuttu Vaasan hovioikeudessa. Vaasa, 9.2.1932, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2022.
9. Kadettivakooja. Helsingin Sanomat, 3.12.1932, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.4.2022.